Energiateollisuus

Kaukolämpö ei ole monopoli vaan se kilpailee

Lehdistötiedote   •   Helmi 09, 2010 09:41 EET

Kaukolämpö ei ole monopoli vaan se kilpailee lämmitysmarkkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa. Sen vuoksi kaukolämmön hinta on säilynyt kohtuullisena ja kilpailukykyisenä verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Keskeinen tekijä kaukolämmön hinnan pitämisessä kohtuullisella tasolla on markkinalähtöisen kilpailun edistäminen, johtaja Jari Kostama sanoo viitaten julkisuudessa käytyyn keskusteluun kaukolämmöstä, sen kustannuksista, ympäristövaikutuksista ja tulevaisuudesta rakennusten energiatehokkuuden kasvaessa.

Kilpailulainsäädännön perusteella kaukolämmön katsotaan olevan asiakkaisiinsa nähden määräävässä markkina-asemassa. Tämän takia kaukolämpömarkkinoiden toimivuutta valvoo kilpailuvirasto ja kaukolämmön hintatason tulee olla kohtuullinen ja kilpailukykyinen. Lisäksi hinnoittelun on oltava riittävän kustannusvastaavaa ja läpinäkyvää.

Valitettavasti hintatason pitämiseen kohtuullisena kohdistuu huomattavia paineita, kun hallitus on päättänyt korottaa kaukolämmön tuotannon polttoaineiden valmisteveroa ensi vuoden alussa. Kivihiilen ja öljyn valmisteverot nousevat kaksinkertaisiksi, maakaasun jopa nelinkertaiseksi. Valmisteveron korotus polttoaineesta riippuen on 7 - 8 euroa megawattitunnilta.

Energiahinnan ohella syytä kiinnittää huomiota elinkaarikustannuksiin

Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto lähes 50 prosentin markkinaosuudellaan. Suurimmissa kaupungeissa markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Kaukolämpö on ollut suomalaisten taajama-asuntojen lämmitysmuoto jo viidenkymmenen vuoden ajan. Kaukolämpöön on liittynyt viimeisten vuosien aikana ennätysmäärä uusia asiakkaita, vuosittain 5000 - 6500 begin_of_the_skype_highlighting              5000 - 6500      end_of_the_skype_highlighting asiakasta. Vajaa puolet kaukolämpöön liittyneistä on ollut lämmitysmuotoaan vaihtaneita rakennuksia.

Kaukolämpöön liittyminen on pääsääntöisesti ollut itsestään selvyys niille, joille se on ollut tarjolla. Kaukolämmöstä toiseen lämmitysmuotoon vaihtaneita on ollut vain muutama yksittäistapaus. Lämmitystavan vaihdolle ei ole periaatteellisia esteitä. Kaukolämmön sopimusrakenteissa ei ole pitkäaikaisia velvoitteita, jotka estäisivät lämmitystavan muutoksen.

Rakennuksen lämmitysmuotoa valittaessa energian hinta on toki merkittävässä asemassa. Vaihtoehtoja tarkasteltaessa tulee kuitenkin energiakustannusten lisäksi kiinnittää huomiota koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, joita ovat järjestelmän investointikustannusten lisäksi käyttö-, huolto- ja uusintakustannukset.

Kaukolämmössä on kyse asiakkaalle tarjottavasta kokonaisuudesta, johon lämmitysenergian tuottamisen lisäksi sisältyy myös laaja tarjonta palveluita. Kaukolämpö on kokonaisuus, jossa tarjotaan asukkaille miellyttävä huonelämpötila ja sopivan lämmintä vettä aina riittävästi.

Kaukolämpöyritys auttaa asiakasta liittymisvaiheessa laitteiden oikeassa mitoituksessa ja suunnittelussa sekä varmistaa laitteiden oikean asennuksen. Kaukolämpöyritys huolehtii asiakkaastaan myös liittymisen jälkeen neuvomalla laitteiden oikeassa käytössä. Asiakkaille tarjottavat energiatehokkuuspalvelut ovat viime vuosina nousseet tärkeäksi osaksi kaukolämpöyrityksen toimintaa.

Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla torjutaan ilmastonmuutosta

Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on taloudellinen ja ilman laadun kannalta hyvä tapa hoitaa taajamien rakennusten lämmitystarve. Suomalainen kaukolämmitys tunnetaan ympäri maailmaa. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa Suomi on maailman johtavia maita. Noin 80 prosenttia maamme kaukolämmöstä ja reilu kolmannes sähköstä saadaan yhteistuotannosta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa säästetään energiaa. Polttoainetta säästyy kolmannes verrattuna erillisinä tuotettuun lämpöön ja sähköön. Yhteistuotanto on myös yleisesti tunnustettu keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti ja kansallisesti tähdätään merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Kaukolämmön tuotannossa on merkittävä potentiaali lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä. Tuotannon tehokkuutta parannetaan myös hyödyntämällä savukaasujen lämmön talteenottoa.

Kaukolämpö on eräs merkittävistä ratkaisuista Suomen energia- ja ilmastohaasteissa. Kaukolämmön tuotanto voi vuonna 2050 olla hiilineutraali. Edellytyksenä kuitenkin on, että energia-alalle luodaan pitkäjänteinen ja ennustettava toimintaympäristö. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan mm. kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi toimivat uusituvan energian polttoainemarkkinat. Tarvitaan myös panostusta Suomen energiateknologian vahvuusalueisiin kuten sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä kaukolämpöön ja kaukojäähdytykseen.

Lisätietoja:

Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870 begin_of_the_skype_highlighting              050 301 1870      end_of_the_skype_highlighting
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994 begin_of_the_skype_highlighting              050 434 6994      end_of_the_skype_highlighting