Kela

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä Väestöliiton 70-vuotisjuhlassa Helsingissä 14.2.2011

Lehdistötiedote   •   Helmi 14, 2011 17:21 EET

Perhepolitiikka on investointi tulevaisuuteen

– Väestöliiton alkuajoista perhepoliittiset tulonsiirrot ovat tasanneet elinmahdollisuuksia lapsiperheitten ja muitten kotitalouksien välillä. Perhepoliittiset palvelut puolestaan ovat helpottaneet työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Nämä tekijät yhdessä ovat saaneet aikaan ns. hyvän kehän, jossa lapsiköyhyyttä on pystytty tehokkaasti vähentämään, Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä totesi puhuessaan Väestöliiton 70-vuotisjuhlassa Helsingissä 14. helmikuuta.

Hän korosti Väestöliiton toiminnan suurta merkitys yhteiskunnassa onnellisen ja tasapainoisen elämän edellytysten luojana todeten mm., että perhepolitiikan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään lapsiperheisiin. Yhteiskunnan sijoitus perheisiin ja lapsiin on nimittäin myös mitä parhainta eläkepolitiikkaa.

– Se Suomi, jossa Väestöliitto perustettiin, oli hyvin erilainen maa kuin nykyinen Suomi. 1940-luvun alussa Suomi oli eräs Euroopan köyhimmistä maista. Lapsikuolleisuus oli Euroopan korkeimpia ja lapsiperheiden köyhyys oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Pekka Kuusi kuvaa tilannetta teoksessaan "60-luvun sosiaalipolitiikka". Käsitellessään vuonna 1948 voimaantullutta lapsilisälakia Kuusi totesi, että lapsilisä lankesi kuin manna taivaasta isoavaan ja janoavaan maahan, jossa oli puutetta kaikesta muusta paitsi lapsista.

– 2010-luvun Suomi on varsin hyvinvoiva, lapsikuolleisuus ja lapsiperheitten köyhyys ovat maailman alhaisimpia. Suomessa noin joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä kun taas esimerkiksi Englannissa joka neljäs ja Yhdysvalloissa lähes joka kolmas lapsi elää köyhässä perheessä. Suomalainen perhepolitiikka näyttää siis onnistuneen verrattain hyvin.

Lapsilisien maksaminen kaikille lapsiperheille on noussut otsikoihin viime aikoina. Liisa Hyssälä korostaa, ettei lapsilisien tarkoituksena ole tasata tuloja rikkaiden ja köyhien välillä. On muita keinoja tulojen tasaamiseksi. Hänen näkemyksensä mukaan lapsilisissä on alusta saakka ollut kyse perhekustannusten tasauksesta kansakunnan tulevaisuuden hyväksi. Ei ole pidetty kohtuullisena, että kustannukset lankeaisivat pelkästään lasten vanhempien kannettaviksi.

Lapsiasiain ministeri on tarpeen

– Perhepolitiikka on kuulunut sosiaali- ja terveysministeriö alaisuuteen. Tulevalla hallituskaudella ministeriön hallinnonalalla tulee tapahtumaan niin suuria muutoksia, että sekä sosiaali- ja terveysministerin että peruspalveluministerin työpanos menee näitten uudistusten läpiviemiseen. Siksi tarvitaankin erityinen perhe- tai lapsiasiainministeri, joka pystyy kokonaisvaltaisesti paneutumaan lapsiperheitten asioihin, Liisa Hyssälä sanoo.

– Tarvitaan pitemmän aikavälin tarkastelua. Silloin perhepolitiikka näyttäytyy kannattavana investointina. Pitkällä tähtäyksellä on paljon halvempaa hoitaa ongelmat varhain kun antaa niitten kasautua ja johtaa syrjäytymiskierteeseen, jota on vaikea katkaista ja josta aiheutuvien ongelmien hoitaminen on yhteiskunnalle hyvin kallista. Takuuvarmasti ne investoinnit kannattavat!

Perhepolitiikka on parasta eläkepolitiikkaa

– Useimmat länsimaat, Suomi mukaan luettuna, vanhenevat vauhdilla. Tällöin voi syntyä vastakkainasettelua lapsiin ja nuoriin panostamisen sekä vanhuksiin, eläkkeisiin ja vanhuspalveluihin, panostamisen välillä. Turvaamalla lasten ja nuorten sosiaalisia mahdollisuuksia vahvistetaan pitkällä aikavälillä myös hyvinvointivaltion tulopohjaa ja tuetaan vanhusten hoivaa ja toimeentuloa. Hyvin toimiva perhepolitiikka on myös parasta eläkepolitiikkaa.

Lisätietoja medialle:

Kelan viestintä, tiedottaja Hilkka Nakari, puh. 040 733 5221

etunimi.sukunimi@kela.fi