Aluehallintovirasto

Korvaako kansalaisyhteiskunta hyvinvointiyhteiskunnan?

Lehdistötiedote   •   Marras 02, 2010 22:38 EET

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltosen vastaus kysymykseen Mielenterveyspäivillä Kuopiossa 2.11. klo 17

Ylijohtaja Elli Aaltonen totesi, että tämä klassinen vastakkainasettelu kansalaisyhteiskunnan tai hyvinvointiyhteiskunnan vaihtoehdosta tulee aika ajoin esille. Voiko kansalaisyhteiskunta siis olla niin voimakas, resurssoitu ja mahdollistava, että hyvinvointiyhteiskuntaa ei tarvita lainkaan, hän kysyi. Vastaus hänellä oli: ei voi. Ei voi olla myöskään toisinpäin, jolloin hyvinvointiyhteiskunta olisi kansalaisyhteiskunnan vaihtoehto.

Elli Aaltonen ymmärtää hyvinvointiyhteiskunnalla ensisijassa julkisen vastuun eli kunnat, kuntayhtymät ja vastaavat sekä valtion. Kansalaisyhteiskuntaa hän kutsuu tahoksi, johon kuuluvat yksittäiset kotitaloudet, siis kansalaiset ja kotitalouksien lisäksi kansalaisjärjestöt. Puhdas, yksityinen markkinatalous on jossain julkisen vieressä, hän totesi.

Hyvinvointiyhteiskunnan tärkein toimija on edelleen kunta

Ylijohtaja korosti kunnan merkitystä hyvinvoinnin tuottajana. Kunta on palvelujen järjestäjä ja tuottaja. Se on myös paikallisdemokratian toteuttaja. Se on myös kunnallinen paikallisyhteisö. Se edustaa myös rahoittajaa, seudullisen toiminnan osapuolta. Mitään näistä tehtävistä ei voi siirtää kansalaisyhteiskunnalle, Aaltonen totesi.

Järjestöjen merkitys kansalaisten osallisuuden lisääjänä korostuu tulevaisuudessa

Elli Aaltonen totesi, että kansalaisyhteiskunnan rooli sen sijaan korostuu yhteisöllisyyden, asukaslähtöisyyden, vapaaehtoisen toiminnan, epävirallisuuden ja vertaistuen kautta. Nämä tehtävät eivät voi syntyä kunnasta tai valtiolta.  Yksi resepti syrjäytymisen estämiseen on juuri osallisuus. Julkisen tehtävä on tarjota sellaisia paikkoja, joissa osallisuus mahdollistuu, mutta kansalaisyhteiskuntaa se ei voi korvata, sanoi Aaltonen lopuksi.

Lisätietoja: Elli Aaltonen p. 040 567 5308