Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kuiva kesä laski Etelä-Savon pinta- ja pohjavedet alhaalle

Lehdistötiedote   •   Syys 28, 2010 15:14 EEST

Vuoksen vesistöalue

 

Vedenpinnat ovat useimmissa Vuoksen vesistöalueen suurissa järvissä ajankohtaan nähden alhaalla. Vedenpinta Saimaalla oli syyskuun 27. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 75,57 m, joka oli -30 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Saimaan vedenpinta nousi kesällä huippuunsa ja lähti laskuun noin kuukautta tavallista aiemmin. Saimaan vedenpinta on laskenut heinä-syyskuun aikana noin 40 cm ja vedenpinta on edelleen laskusuunnassa. Viimeisimmän ennusteen mukaan ero keskitasoon pysyy samana vielä lokakuun aikana ja Saimaan vedenkorkeus alenee noin 10–15 cm lokakuun loppuun mennessä. Vedenkorkeuden lasku tasoittunee vasta marraskuun aikana.

 

Saimaan juoksutus on tällä hetkellä viikkokeskiarvona 520 m3/s paikkeilla, kun yleensä juoksutus on syyskuussa vajaat 600 m3/s. Saimaan juoksutus pysynee lokakuun aikana suurin piirtein nykytasollaan tai nykyisestä hieman pienempänä.

Etelä-Savossa Kermajärven pinta on tällä hetkellä -14 cm ja säännöstellyn Maaveden pinta -7 cm keskitason alapuolella. Savonlinnan Suurijärvellä ollaan tällä hetkellä -12 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella ja Sulkavan Myllylammella -34 cm tavanomaista alempana.

Ylempänä vesistöalueella Kallaveden pinta on noin -15 cm ja Pielisen noin -20 cm tavallista alempana. Vedenkorkeudet kääntynevät nousuun lähiviikkojen aikana mikäli sateita saadaan tavanomainen määrä.

Vuoksen vesistöalueen merkittävimpien järvien vedenkorkeudet ja vedenkorkeusennusteet löytyvät kuvina linkkipalstalta.

Mäntyharjun reitti

Etelä-Savon länsiosassa useissa järvissä vedenkorkeudet ovat monin paikoin viidestä kahteenkymmeneen senttimetriin keskiarvon alapuolella. Mäntyharjun reitin latvajärvistä Synsiän vedenpinta on -17 cm keskiarvon alapuolella. Laajemman valuma-alueen omaava Kyyvesi on vastaavasti -17 cm keskimääräistä alempana. Puulavesi ja Liekune ovat tällä hetkellä -7 cm ja alapuolinen Vahvajärvi -23 cm keskitason alapuolella. Alempana vesistöreitillä Lahnavesi on lähellä ajankohdan keskiarvoa. Maakunnan rajalla sijaitseva Vuohijärvi on puolestaan -8 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Merkittävimmistä säännöstelemättömistä virtavesistä Läsäkoskessa on tällä hetkellä 5 m³/s virtaama, joka on 6 m³/s tavanomaista vähemmän.

Kyyvesi laskee todennäköisesti lokakuun aikana vielä muutamia senttimetrejä ja lähtee nousuun kuun loppuun mennessä. Myöskään Puulan tasossa ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähiviikkojen aikana. Juoksutuspäätökset Kissakoskella kuitenkin vaikuttavat Puulaan ja sen alapuolisiin vesistöihin.

Mäntyharjun reitin tärkeimpien järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät kuvina linkkipalstalta.

Järvien vedenkorkeudet

Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä pitkäaikaisesta keskiarvosta. Suluissa oleva luku kertoo poikkeaman viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta. Kuvan vedenkorkeudet on havaittu pääosin aikavälillä 26.–27.9.2010. Ylä-Enonveden vedenkorkeustieto on peräisin 20.9.

 

Tietoa kartan järvien ominaisuuksista

Loppukesän sademäärä vähäinen

Heinä-elokuun sademäärä oli selvästi tavanomaista pienempi, esimerkiksi Mäntyharjun reitillä vain 30–40 % ajankohdan keskiarvosta. Samaan aikaan haihdunta oli voimakasta. Vuoksen vesistöalueella satoi heinäkuussa noin puolet keskimääräisestä sademäärästä. Elokuussa jäätiin keskiarvosta monin paikoin 25 %. Paikoitellen erityisesti latvavesistöalueilla sademäärä oli lähes tavanomainen.  

Syyskuun hieman tavanomaista suurempi sademäärä ja haihdunnan vähentyminen ovat hieman parantaneet Vuoksen vesistöalueen ja Mäntyharjun reitin vesitilannetta ja täydentäneet maavesivarastoja. Vaikutukset vedenkorkeuksiin näkyvät nopeammin latvavesistöalueilla pienissä järvissä ja muodostumisalueiltaan pienillä pohjavesialueilla ja kaivoissa.

 

 

Pohjaveden pinnantasot alhaalla

Vedenpinnat ovat pohjavesiasemilla ja kaivoissa olleet alkusyksystä normaaliin tapaan laskusuunnassa. Pohjavesien havaintoasemista Pertunmaan Kolunojalla pohjaveden pinnankorkeus oli syyskuun puolivälissä laskenut jo noin -70 cm keskiarvon alapuolelle ja vedenpinta oli lähellä ajankohdan alinta mitattua lukemaa. Pohjavesialue sijaitsee moreenimaalla ja sen muodostumisalue on pieni. Muodostumisalueeltaan laajemmalla, sora-hiekkamaalla sijaitsevalla Pieksämäen Naakkimalla, pohjaveden pinta oli vastaavaan aikaan -10 cm keskiarvon alapuolella. Puumalan Pistohiekan pohjavedenpinta noudattelee useimmiten Saimaan pinnankorkeutta. Siellä vedenpinta oli syyskuun puolivälissä ajankohdan keskiarvon tasolla.

Seurannan piirissä olevissa kaivoista Pieksämäen Pakolassa ja Rantasalmen Etelä-Kokkilassa vedenpinnat laskivat kesän ja alkusyksyn aikana nopeasti. Viimeaikaisten sateiden ansiosta vedenpintojen lasku on hidastunut. Seurattavissa kahdessa kaivossa vedenpinta on kuitenkin vajonnut ajankohtaan nähden jo varsin alas. Viimeksi yhtä alhaalla vedenpinta oli viime keväänä ja tätä ennen vuoden 2006 syyskuussa.

Tilanteeseen ei ole Etelä-Savossa luvassa pikaista helpotusta, koska monin paikoin ainoastaan pintamaa on kostea eli maankosteuden vajaus on vielä varsin suuri ja näin ollen pohjavettä ei pääse kunnolla syntymään. Pohjavettä pääsee muodostumaan vasta pitkäkestoisten ja voimakkaiden sateiden jälkeen. Kaivovesien riittävyyttä on vaikeaa ennustaa johtuen kaivojen yksilöllisistä eroista. Loppusyksyn ja talven vesitilanne riippuu pääosin sateiden määrästä ja voimakkuudesta sekä siitä tulevatko sateet talvella vetenä vai lumena.

 

 

Pohjavesiasemien vedenkorkeudet löytyvät kuvina linkkiluettelosta.

Lisätietoja                     

Erikoissuunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 572 215

Linkit

Saimaan korkeus ja ennuste

Saimaan vedenkorkeus

Saimaan juoksutussääntö

Puulan alueen vedenkorkeudet

Mäntyharjun reitin eteläosan vedenkorkeudet

Pohjaveden korkeudet Etelä-Savossa