Valtioneuvosto

Kuritusväkivaltaa vähennetään vanhempia tukemalla

Lehdistötiedote   •   Loka 22, 2010 14:30 EEST

Kansallisen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelman tavoitteena on lasten kokeman fyysisen kuritusväkivallan väheneminen puoleen vuoteen 2012 mennessä kaikissa väestöryhmissä. Toimintaohjelmaan sisältyy 16 toimenpide-ehdotusta, jotka korostavat vanhemmille annet-tavaa tukea. Toimintaohjelma vuosille 2010-2015 luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle perjantaina 22. lokakuuta Helsingissä. Toimintaohjelman on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan johdolla. Työryhmä otti ehdotuksissaan huomioon lasten ja nuorten omat näkemykset kuritusväkivallan vähentämisen keinoista.

Pienten lasten perheet tärkein kohderyhmä Kuritusväkivallan kohteena on useimmiten alle kouluikäinen lapsi. Jos vanhemmat eivät käytä kuritusväkivaltaa lapsen ollessa pieni, on hyvin harvinaista, että he turvautuisivat siihen myöhemminkään.

Työryhmän mukaan kuritusväkivaltaa ehkäisevän työn tulisikin painottua pienten lasten perheiden palveluissa, erityisesti neuvolassa ja päivähoidossa. Työryhmä ehdottaa kotipalvelujen tarjoamista etenkin sellaisille perheille, joissa vanhemmilla on muita suurempi riski uupua. Neuvolassa tulisi käydä keskustelu lapsen kasvatuksesta sekä isän että äidin kanssa osana koko perheen terveystarkastusta.

"Kasvatuksessa päävastuu on vanhemmilla. Vanhemmat tarvitsevat kuitenkin tukea tässä välillä raskaassakin tehtävässään. Oikeaan aikaan saatu apu arkeen lisää vanhempien jaksamista, jolloin voimia riittää myös johdonmukaiseen ja myönteiseen kasvattamiseen," totesi ministeri Risikko ottaessaan toimintaohjelman vastaan.

Ohjelman valmistelun tueksi lapsille ja nuorille tehtiin kysely kuritusväkivallan vähentämisen keinoista. Myös lasten mielestä tärkeimpiä keinoja ovat vanhemmille annettu tuki stressin ja alkoholin käytön vähentämisessä sekä neuvot kasvatustaidoissa.

"Kotoa kaikki alkaa. Sieltä saadaan ensimmäiset mallit erimielisyyksien ratkaisuun. Lapsella on oikeus myönteiseen kasvatukseen ja turvalliseen hyvään elämään. Tavoitteena on oltava lasten ja aikuisten molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus, " lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korosti.

Lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia Työryhmä korostaa lapsilla olevan aikuisten kanssa yhtäläinen oikeus ihmisarvoon ja väkivallattomaan elämään. Siksi lasten oikeuksien tulisi sisältyä kaikkien lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen. Toimintaohjelman mukaan ammattilaisten olisi myös opittava kuulemaan paremmin lasten viestejä muun muassa aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmista. Kun ammattilaisten vuorovaikutustaidot lasten ja nuorten kanssa paranevat, lasten luottamus palveluihin lisääntyy. Aikuisten on osattava kertoa lapsille palveluista ymmärrettävästi. Tavoitteena on rohkaista lapsia kertomaan kokemastaan väkivallasta.

"Lapsilla on oltava tieto niistä aikuisista, joita heidän tuekseen on eri tilanteissa olemassa. Esimerkiksi koulun terveydenhoitajien ja kuraattoreiden pitää olla lapsille tuttuja ja läsnä koulun arjessa," lapsiasiavaltuutettu Aula painotti.

Toimintaohjelmalla halutaan vauhdittaa sekä aikuisten että lasten asenteiden muuttumista kielteisemmiksi kuritusväkivaltaa kohtaan kaikissa väestöryhmissä. Kuritusväkivallan tuomitsemisella on Poh-joismaissa pitempi historia kuin suurimmassa osassa maailman maita. Työryhmä esittää lasten oikeuksista, myönteisestä kasvatuksestaja kuritusväkivallan kiellosta kertomista osaksi maahanmuuttajien kotouttamista. Tietoa on tuotettava vähemmistökielillä, ja yhteistyö maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa on tärkeää. Työryhmä korostaa myös eri uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen sitoutumista ja osallistumista kuritusväkivallan vähentämiseen.

Mitä kuritusväkivalta on? Suomessa kuritusväkivalta kiellettiin lailla jo vuonna 1984. Kuritusväkivalta on väkivaltaa, jossa aikuinen pyrkii rankaisemaan lasta tai säätelemään hänen käyttäytymistään. Se on yksi perheväkivallan muoto, mutta siihen ei vieläkään suhtauduta yhtä kielteisesti kuin parisuhdeväkivaltaan. Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi lapsen tukistaminen, läimäyttäminen, retuuttaminen ja muu lapsen kovakourainen käsittely. Kaikki kuritusväkivallaksi katsottavat fyysiset teot ovat rangaistavia pahoinpitelyrikoksia. Kuritusväkivalta on vakava uhka lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Kuritusväkivalta on Suomessa vähentynyt merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Vuoden 2008 lapsiuhritutkimuksen mukaan noin kolmannes lapsista oli kokenut 14 ikävuoteensa mennessä tukistamista. Sanallista väkivaltaa oli kokenut noin 40 prosenttia lapsista.

Lisätietoja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697 (työryhmän pj.)
hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen, p. 09 160 73812, 050 525 2309 (työryhmän sihteeri)

Muualla palvelussamme  http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1537947