Valtion Ympäristöhallinto

Kysely selvittää helsinkiläisten suhtautumista kaupunkipuroihin

Lehdistötiedote   •   Loka 21, 2010 11:00 EEST

SYKE ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto 

 

Kuva: Liisa Laitinen

Purot ovat kaupunkirakentamisen myötä lyhentyneet ja yksipuolistuneet, kun purouomia on suoristettu ja vesi on ohjattu kulkemaan putkissa. Helsingin pienvedet ovat kaupunkipuroja ja -vesiä, joista lähes kaikki ovat voimakkaasti ihmisen toimesta muutettuja. Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto ovat laatineet Helsingin pienvesiohjelmaan perustuvan kyselyn, jolla kerätään tietoa helsinkiläisten suhtautumisesta pienvesien tilan kohentamiseen. Kysely on lähetetty 700 satunnaisesti valitulle Helsingin kaupungin asukkaalle.

- Kyselyllä haluamme selvittää, onko Helsingin puroilla, lammilla, soilla tai lähteillä helsinkiläisille merkitystä ja olisivatko he ainakin teoriassa halukkaita osallistumaan rahallisesti pienvesiohjelman toimeenpanoon. Aihe on ainutlaatuinen Suomessa ja se tehdään osana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa hanketta "Valuma-aluelähtöinen purojen tilan parantaminen", sanoo vesistöjen kunnostuksia tutkiva Auri Sarvilinna SYKEstä.

Helsingin vuonna 2007 valmistuneen pienvesiohjelman tarkoituksena on määritellä kunnostamisen suositukset, joiden avulla Helsingin purot ja pienvedet saavuttavat mahdollisimman hyvän ekologisen tilan vuoteen 2015 mennessä. Ohjelma käsittää 25 puroa, 6 lampea, 55 suota ja 6 lähdettä eri puolilta Helsinkiä. Tavoitteina ovat mm. pienvesien veden laadun parantaminen sekä luontaisten virtaamien, uoman rakenteen, kasvillisuuden ja eläimistön palauttaminen.

Kaupunkialueilla ihminen on usein muuttanut purouoman luontaista rakennetta putkittamalla uoman tai oikaisemalla, syventämällä ja leventämällä uomaa. Puroihin johdetaan myös kiinteistöjen katoilta ja pihoilta, sekä katualueilta valuvia vesiä, jotka heikentävät purojen veden laatua. Tämän lisäksi rakentaminen on aiheuttanut eroosio- ja tulvaongelmia. Kaikkia Helsingin kaupungin alueella sijaitsevia puroja on perattu useaan kertaan ja siksi niitä on usein vaikea erottaa ojista ja valtaojista. Useat purot ovat kuitenkin osoittautuneet jopa Itämeren taimenten lisääntymisen sijoiksi. 

Luonnontilaiselle purolle, kuten virtavesille yleensä, on tyypillistä jatkuva muutostila, kun virtaava vesi muuttaa uoman rakennetta ja muotoa. Purot ja suojaisat puronvarret ovat tärkeitä suojapaikkoja ja kulkureittejä myös monille linnuille ja nisäkkäille. Niiden merkitys ns. ekologisina käytävinä korostuu erityisesti kaupunkialueilla. Puroilla ja niiden veden laadulla on suuri merkitys vesistöjen tilaan, sillä ne kuljettavat valuma-alueiltaan maa-ainesta, ravinteita ja haitallisia aineita jokiin, järviin ja sitä kautta aina Itämereen asti. Purot toimivat myös tiivisti rakennettujen kaupunkialueiden virkistyskeitaina.

Lisätietoja

Tutkija Auri Sarvilinna, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 395 538, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKEn viestintä, puh. 040 740 2186