Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lappajärvellä sinilevää ja verkkojen limoittumista

Lehdistötiedote   •   Syys 10, 2010 21:38 EEST

Lappajärvellä on viime viikkoina havaittu sekä sinileviä että verkkoja limoittavaa koristelevää. Lappajärven kalastusta on alkavana syksynä haitannut verkkojen voimakas ja nopea limoittuminen. Vastaavaa loppukesään ja syksyyn ajoittuvaa voimakasta limoittumista on havaittu Lappajärvellä jo useana vuonna. Limoittumisen aiheuttajaksi todettiin viherleviin kuuluva Hyalotheca-koristelevä, tosin loppusyksyllä verkkojen limoittumista voivat aiheuttaa myös piilevät. Levämäärät eivät vesimassassa ole välttämättä kovin suuria, mutta muotonsa takia levä takertuu ja kasaantuu helposti verkkoihin ym. pinnoille. Koristelevän runsaisiin esiintymiin ei ole havaittu yksiselitteistä syytä, vaan se on aiheuttanut verkkojen limoittumista myös esimerkiksi Järvi-Suomen kirkkailla ja puhdasvetisillä järvillä. Sen on arveltu kuitenkin hyötyvän mm. erilaisesta orgaanisesta kuormituksesta.  

Syyskuussa Lappajärvellä on havaittu myös enenevässä määrin sinilevä. Esimerkiksi 9.9 havaittiin Anabaena lemmermannii, Woronichinia- ja Microcystis-sinileviä. Kesällä ei sinilevistä juurikaan ollut haittaa. Keväällä piilevät käyttivät käyttökelpoiset ravinteet vähiin. Kuivan kesän vuoksi uusien ravinteiden huuhtoutuminen valuma-alueelta jäi vähäiseksi ja toisaalta järven voimakas lämpötilakerrostuminen eristi ravinteikkaamman alusveden pintavedestä. Syksyllä, kun lämpötilakerrostuneisuus on purkautunut, on pintavesiin jälleen päässyt sekoittumaan runsaammin ravinteita, jotka luovat edellytyksiä sekä sinilevien että myös mm. koristelevien lisääntymiselle. Mikäli säät jatkuvat lämpiminä ja aurinkoisina, on hyvin mahdollista, että levien runsas esiintyminen jatkuu. Esimerkiksi Etelä-Suomen järvissä on havaittu voimakkaita sinileväkukintoja.

Lappajärvi on yksi Suomen tiiviimmin seuratuista järvistä. Järvi kuuluu useaan eri seurantakokonaisuuteen, joissa seurataan mm. veden korkeutta, veden laatua sekä järven biologiaa, kuten ulapan leviä, rantakasvillisuutta, kalastoa ja pohjaeläimiä. Lappajärven rehevöityminen alkoi 1960-luvulla. Järven tilaa on pyritty parantamaan erilaisin toimin sekä järven valuma-alueella että itse järvessä. Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä, sillä järveen tuleva ravinnekuormitus ylittää edelleenkin järven sietokyvyn. Viime vuonna valmistuivat EU:n vesienhoitoon liittyvät alueelliset suunnitelmat toimenpideohjelmineen. Niitä toteuttamalla pyritään osin auttamaan Lappajärvenkin tilaa paremmaksi.

Lisätietoja

  • Tutkija Anssi Teppo, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, tfn 040-5954244