Suomen Asianajajaliitto

Lausunto tulkkausdirektiivin täytöntöönpanosta

Lehdistötiedote   •   Helmi 27, 2013 11:00 EET

27.2.2013 11.00

Dnro 01/2013

Lausuntopyyntönne: OM 5/41/2012, OM006:00/2012,
LAUSUNTO TULKKAUSTYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ ”TULKKAUSDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANO” (OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUSARJA MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 74/2012)

Suomen Asianajajaliitolta (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on pyydetty lausuntoa oikeusministeriölle tulkkaustyöryhmän mietinnöstä koskien tulkkausdirektiivin täytäntöönpanoa. Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia, esitutkintalakia ja eräitä muita lakeja. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. Direktiivin tavoitteena on ollut parantaa sellaisten rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä, jotka eivät ymmärrä tai puhu menettelyssä käytettävää kieltä. Asianajajaliitto pitää direktiivin tavoitteita ja mietinnössä ehdotettuja muutoksia lainsäädäntöömme kaikilta osin perusteltuina ja rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeusturvaa parantavina.

Laaditussa mietinnössä esityksen vaikutuksia arvioitaessa kiinnittyy huomio siihen, että tältä osin on keskitytty kääntämisestä ja tulkkauksesta aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Siitäkin huolimatta, että tulkkausdirektiivin lainsäädäntöömme aiheuttamat muutokset tulevat epäilemättä lisäämään kääntämisestä ja tulkkauksesta aiheutuvia kuluja, on kysymys niin huomattavasta rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeusturvan parantamisesta, ettei esityksen vaikutuksia ole järkevää arvioida pelkästään kustannuseränä. On pidettävä mielessä, että rikoksesta epäillyn tai syytetyn saadessa esitutkinnasta alkaen ymmärtämällään kielellä tiedon häneen kohdistetusta epäilystä ja syytteestä sekä myöhemmin rikosprosessissa tuomionsa perusteluissa, voi se myös vähentää prosessin kokonaiskuluja vähentyneenä muutoksenhakutarpeena.

Lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa 6 a lukuun ollaan lisäämässä uusi 3 §, jossa säädettäisiin oikeudesta asiakirjan käännökseen muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen vastaajan osalta sekä asianomistajan osalta silloin, kun kyse on syyttäjän ajamasta rikosasiasta. Mainitun lainkohdan mukaan käännös on annettava ”kohtuullisessa ajassa”. Asianajajaliitto katsoo, että asian jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota käsitteeseen ”kohtuullinen aika”. Rikoksesta syytetylle kohtuullisen ajan tulee tarkoittaa sitä, että hänellä on todellinen mahdollisuus

valmistella omaa puolustustaan tai tuomion ollessa kyseessä valitustaan ylempään oikeusasteeseen. Käytännön esimerkkinä todettakoon, että rikoksesta syytetty henkilö tekee harkintansa avustajan hankkimisesta oikeudenkäyntiin sen perusteella, mistä rikoksesta häntä tullaan syyttämään ja kuinka ankaraa rangaistusta hänelle vaaditaan. Mikäli suomen tai ruotsin kieltä taitamaton vastaaja saa riittävän ajoissa käännöksen häneen kohdistetusta syytteestä, on hänellä mahdollisuus hankkia itselleen avustaja hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyä. Tällöin yleensä vältytään pääkäsittelyn peruuntumiselta toisin kuin tilanteissa, joissa vastaaja käsittää vasta pääkäsittelyssä tai juuri ennen sellaisen pitämistä syytteensä todellisen vakavuuden.

Edellä mainitun ROL:n 6a luvun 3 §:n 2 momentin mukaan vastaajalle tai asianomistajalle voidaan 1 momentissa säädetystä poiketen kääntää suullisesti olennainen asiakirja tai sen osa tai yhteenveto asiakirjasta, jollei asianosaisen oikeusturva edellytä asiakirjan kääntämistä kirjallisesti. Asianajajaliitto katsoo, että 2 momenttia tulee käyttää vain poikkeuksellisesti ja ainoastaan tilanteissa, joissa voidaan olla täysin varmoja oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta. Suullinen käännöksen saaminen riittävän aikaisin oikeudenkäyntiin valmistautumiseksi on erittäin haastavaa, sillä tosiasiallisesti tällainen käännös annettaneen pääkäsittelyn yhteydessä tulkin välityksin. Vastaajalle/asianomistajalle ei tällöin jää mahdollisuutta hankkia asiakirjan edellyttämää vastatodistelua, vaan tässäkin tapauksessa ollaan mahdollisesti tilanteessa, jossa pääkäsittely joudutaan peruuttamaan tai lykkäämään vastatodistelun hankkimiseksi.

Edelleen ROL:n 6a luvun 5 §:n 2 momenttiin ollaan säätämässä vastaajan ja hänen oikeudenkäyntiavustajansa välisen neuvottelun tulkkauksesta maksettavasta palkkiosta. Ehdotetun momentin nojalla voitaisiin jatkossa korvata avustajan ja vastaajan välisen neuvottelun tulkkauksesta aiheutuvat kustannukset myös silloin, kun vastaaja ei ole vähävarainen, jos edellytykset kustannusten korvaamiselle muuten täyttyisivät. Asianajajaliitto pitää ehdotettua uudistusta perusteltuna tilanteissa, joissa se on välttämätöntä menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi.

Esitutkintalain 4 luvun 12 §:n 4 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausapua ja esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosainen saa tarvitsemansa tulkkausapua. Asianajajaliitto painottaa, että esitutkinnassa rikoksesta epäillyn oikeusturvan toteutumisen keskeisimpiä edellytyksiä on ymmärtää häneen kohdistetun rikosepäilyn sisältö ja tulla kuulustelutilanteessa ymmärretyksi. Tämä on mahdollista ainoastaan, mikäli rikoksesta epäilty ymmärtää täysin menettelyn kulun eli hän saa esitutkinnassa asianmukaisen tulkkauksen.

Mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa on kuitenkin nostettu esille käsitys, jonka mukaan esitutkintaviranomainen voisi joissakin tilanteissa huolehtia itse tulkkauksesta, jos sillä olisi tulkkaustehtävän laatuun nähden riittävä kielitaito. Esimerkkinä on esitetty esimerkiksi rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävät asiat. Asianajajaliitto katsoo, että tulkkaustehtävä voidaan oikeusturvaa vaarantamatta siirtää esitutkintaviranomaiselle ainoastaan poikkeuksellisesti ja vain yksinkertaisissa ja vähäisinä pidettävissä rikosasioissa.

Esitutkintalain 4 luvun 13 §:ssä säädettävässä asiakirjan kääntämistä koskevassa lainkohdassa on niin ikään maininta siitä, että asiakirja tai sen osa on käännettävä kohtuullisessa ajassa. Kuten jo edellä on todettu, katsoo Asianajajaliitto, että asian jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota ”kohtuullisen ajan” määritelmään. Asianajajaliitto katsoo, että kohtuullinen ajan tulee esitutkinta-aineiston osalta tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäillyllä on mahdollisuus valmistella puolustuksensa tulevaan oikeudenkäyntiin siten, että käännös asiakirjasta on käytettävissä viimeistään siinä vaiheessa, kun valmistautuminen pääkäsittelyyn aloitetaan.

Käytännössä asiakirjojen kääntämisen tarpeellisuus on selvitettävissä jo esitutkinnan aikana kysymällä kuulustelujen aikana epäillyltä mitä asiakirjoja hän haluaa käännetyksi tai viimeistään samaa asiaa tulee tiedustella loppulausuntomenettelyn aikana.

Helsingissä 27. helmikuuta 2013

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Mika Ilveskero
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Asianajaja Jouko Pelkonen, Asianajotoimisto Apajalahti, Etelämäki, Pelkonen & Niemi Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä