Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Levähavainnot eivät runsastuneet elokuussa Hämeen seurantapaikoilla

Lehdistötiedote   •   Syys 02, 2010 15:18 EEST

Kahdella Hämeen leväseurantapaikalla havaittiin tällä viikolla sinilevää. Hämeenlinnassa Äimäjärven rannalla sitä oli runsaasti ja Hattulassa Vanajanselällä rannalla edelleen vähän. Muilla seurantapaikoilla levää ei havaittu.

Elokuun aikana tehtiin levähavaintoja viidellä seurantapaikalla. Vanajanselällä levää esiintyi joka viikko, Lahdessa Alasenjärvellä sekä Hämeenlinnan Äimäjärvellä kahdella viikolla. Hämeenlinnassa Lehijärvellä ja Artjärven Villikkalanjärvellä levää havaittiin kerran. Äimäjärven kumpikin esiintymä oli runsas, samoin Lehijärven viimeviikkoinen esiintymä. Kaikki muut esiintymät olivat vähäisiä. Leväseuranta jatkuu Forssan Kaukjärveä lukuun ottamatta syyskuun loppuun asti.

Leväseurannan ulkopuolisilta järviltä on tullut Hämeen ELY-keskuksen tietoon joitakin levähavaintoja. Lahdessa Mytäjärven uimarannalla on tällä viikolla ollut runsas sinileväesiintymä.

Jos järvivedessä on runsaasti sinilevää, on uimista syytä välttää. Vettä ei pidä käyttää pesu-, löyly- tai talousvetenä. Lapset ja kotieläimet on pidettävä pois sinileväpitoisesta vedestä.

Sinileviä voi nähdä hyväkuntoistenkin järvien pinnalla 

Sinileviä elää kaikenlaisissa järvissä. Yhdessä muiden levien kanssa ne muodostavat järven ravintoketjun perustan, joka on välttämätön järviekosysteemin muulle elämälle. Levät ovat ravintoketjun seuraavan lenkin, eläinplanktonin, ravintoa ja tuottavat fotosynteesin sivutuotteena veteen happea, jota muut vesieliöt tarvitsevat.

Sinilevien massaesiintymiä kehittyy etenkin ihmisen rehevöittämissä järvissä, mutta myös karuissa, kirkasvetisissä ja hyväkuntoisissa järvissä sinilevää voi nousta pinnalle paljain silmin havaittavia määriä. Tämä ilmiö on luonnollinen eikä johdu rehevöitymisestä. Monilla sinilevillä on kaasurakkulat, joiden avulla ne pystyvät kasvuvaiheessa säätelemään ns. keijuntaa eli sitä, missä syvyydessä ovat. Kesällä järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne kasvavat parhaiten syvemmällä. Kirkkaissa ja syvissä järvissä leviä voi elää monen metrin paksuisessa vesikerroksessa.

Kun sinilevä keski- tai loppukesällä vanhenee, sen kaasurakkuloiden toimintakyky lakkaa eivätkä solut enää kykene säätelemään keijuntaa. Jos sää on silloin tyyni, vanhenevaa levää alkaa kohota pintaan. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän hajalleen vesimassaan. Tällöin sitä ei kohoa pintaan, vaikka keijunnan säätelykyä ei enää ole. Silloin levää ei ihmisen silmin huomaa, vaikka sitä on vedessä kaiken aikaa. Kirkkaissa ja syvissä järvissä levää voi kerääntyä pintaan monen metrin paksuisesta vesipatsaasta. Tuuli voi kerätä pintaan kohonnutta levää suurilta järvenseliltä yhteen paikkaan pienelle alalle, esimerkiksi johonkin lahdenperukkaan. Yhteen paikkaan kerääntynyt leväesiintymä onkin alun perin kasvanut tilavuudeltaan hyvin suuressa vesimassassa ja suurella pinta-alalla. Levää ei havaita vielä tässä vaiheessa, koska se on hajallaan järven vesimassassa. Vasta kun se kerääntyy pinnalle laajalta alalta paksusta vesikerroksesta, tulee esiintymästä selvästi näkyvä.

Levätilanteen nopea vaihtelu vaikeuttaa tiedottamista 

Leväseurannan heikkoutena on, että yhdellä paikalla tehty havainto ei kuvaa koko järven tilannetta. Etenkin tuulille avoimilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, tuulen alapuoliselle rannalle voi kertyä paljon levää, vaikka sitä ei olisi näkyvillä tuulen yläpuolisella rannalla. Tuuli voi myös sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle, jolloin voi näyttää siltä, ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aiemmin ollut runsaasti näkyvissä. Näistä syistä levien esiintymisessä voi olla suuria paikallisia ja ajallisia eroja ja leväkatsaus jo julkaistaessa sisältää vanhentunutta tietoa.  

Hämeen ELY-keskus ottaa vastaan näytteitä ja ilmoituksia alueensa järvien sinileväesiintymistä. Levänäytteet tulee toimittaa ELY-keskuksen Lahden toimipaikkaan osoitteella Vesijärvenkatu 11 A, PL 29, 15141 Lahti. Näytteet tutkitaan ja tulos ilmoitetaan maksutta näytteen lähettäjälle.

Lisätietoja

Biologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 691

Tiedotus 

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 680