Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Leväseuranta päättyi – kesän levätilanne Hämeen seurantajärvillä tavanomainen

Lehdistötiedote   •   Syys 30, 2010 14:06 EEST

Levätilannetta seurattiin Hämeessä viikoittain 18 havaintopaikalla eri puolilla Kanta- ja Päijät-Hämettä. Sinilevähavaintoja tehtiin kesän aikana yhteensä yhdeksällä seurantapaikalla. Kaiken kaikkiaan kesä oli Hämeessä sinilevien osalta tavanomainen. Useimmat havaitut esiintymät olivat vähäisiä. Muutamilla seurantajärvillä havaittiin loppukesällä runsaita, jopa erittäin runsaita esiintymiä. Nämä järvet ovat yhtä lukuun ottamatta Kanta- tai Lounais-Hämeessä.

 

Useimmat seurantapaikkojen sinileväesiintymät vähäisiä

 

Ensimmäinen vähäinen sinileväesiintymä ilmaantui Lahden Alasenjärvelle juhannusta edeltävällä viikolla. Keskikesällä sinilevää havaittiin Alasenjärvellä Lahdessa ja Vanajaselällä Hattulassa lähes viikoittain, eräillä muilla seurantapaikoilla kerran tai kahdesti, mutta useimmilla ei kertaakaan. Tilanne säilyi lähes samanlaisena elokuun loppuun asti. Vanajanselän havaintopaikalla oli vähän levää viikoittain. Hämeenlinnassa Lehijärvellä ja Äimäjärvellä tavattiin kerran runsas esiintymä. Viikolla 36 tapahtui selvä muutos: Asikkalassa Vesijärven pohjoisrannalla ja Tammelassa Pyhäjärvellä kohosi pintaan erittäin runsaasti sinilevää, Lehijärvellä, Äimäjärvellä ja Vanajanselällä sinilevää runsaasti ja Hämeenlinnassa Katumajärvellä vähän. Seurannan viimeisillä viikoilla havaittiin joitakin vähäisiä esiintymiä.

 

Yleisöhavaintoja samoilta järviltä kuin aiempina vuosina

 

Yleisöhavaintoja sinilevistä saatiin hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa esiintymistä oli vähäisiä ja lyhytaikaisia, mutta eräät runsaita tai jopa erittäin runsaita. Runsaita esiintymiä tavattiin osin samoilla järvillä kuin aiempina vuosina, esimerkiksi Vanajaveden eri osissa, Hauhonselällä ja Nastolassa Kymijärvellä. Vanajanselällä oli syyskuun alkupuolella monin paikoin runsaasti sinilevää, mutta runsaudessa oli suurta ajallista ja paikallista vaihtelua. Tyynellä säällä levää kohosi pintaan, mutta tuulisella ilmalla levä oli sekaisin vesimassassa. Silloinkin levää oli paikoin selvästi havaittavissa pinnan tuntumassa.

Sinileviä voi nähdä hyväkuntoistenkin järvien pinnalla 

Sinileviä elää kaikenlaisissa järvissä. Yhdessä muiden levien kanssa ne muodostavat järven ravintoketjun perustan, joka on välttämätön järviekosysteemin muulle elämälle. Levät ovat ravintoketjun seuraavan lenkin, eläinplanktonin, ravintoa ja tuottavat fotosynteesin sivutuotteena veteen happea, jota muut vesieliöt tarvitsevat.

Sinilevien massaesiintymiä kehittyy etenkin ihmisen rehevöittämissä järvissä, mutta myös karuissa, kirkasvetisissä ja hyväkuntoisissa järvissä sinilevää voi nousta pinnalle paljain silmin havaittavia määriä. Tämä ilmiö on luonnollinen eikä johdu rehevöitymisestä. Monilla sinilevillä on kaasurakkulat, joiden avulla ne pystyvät kasvuvaiheessa säätelemään ns. keijuntaa eli sitä, missä syvyydessä ne ovat. Kesällä järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus. Alkukesällä ne kasvavat parhaiten syvemmällä, minkä vuoksi niitä ei tässä vaiheessa huomata.

Sinilevää alkaa usein kohota pintaan keski- ja loppukesän heikkotuulisina hellepäivinä. Syynä ei ole veden korkea lämpötila, vaan se, että tyynet hellepäivät ajoittuvat yleensä samaan aikaan, kun vanhenevien sinileväkasvustojen keijunnan säätelykyky katoaa kaasurakkuloiden lakattua toimimasta. Tällöin vanhenevaa levää alkaa kohota pintaan. Tuulisella säällä tuuli sekoittaa levän vesimassaan, jolloin se ei nouse pintaan, vaikka keijunnan säätelykyä ei enää ole. Silloin levää ei ihmisen silmin huomaa, vaikka sitä on vedessä kaiken aikaa. Kirkkaissa ja syvissä järvissä levää voi kerääntyä pintaan monen metrin paksuisesta vesipatsaasta. Tuuli voi kerätä pintaan kohonnutta levää suurilta järvenseliltä yhteen paikkaan pienelle alalle, esimerkiksi johonkin lahdenperukkaan. Yhteen paikkaan kerääntynyt leväesiintymä onkin alun perin kasvanut tilavuudeltaan hyvin suuressa vesimassassa ja suurella pinta-alalla. Levää ei havaita vielä tässä vaiheessa, koska se on hajallaan järven vesimassassa. Vasta kun se kerääntyy pinnalle laajalta alalta paksusta vesikerroksesta, tulee esiintymästä selvästi näkyvä.

Leväesiintymät vieläkin mahdollisia

Sinilevien pintaesiintymiä voi vielä syksyn aikana ilmaantua järviin, kun vesimassan syystäyskierto nostaa ravinteita pintaan levien käytettäväksi. Kylmä vesi ei ole este sinilevien runsaillekin esiintymille. Hämeen ELY-keskus ottaa edelleen vastaan näytteitä ja ilmoituksia alueensa haitallisista leväesiintymistä. Levänäytteet tulee toimittaa ELY-keskuksen Lahden toimipaikkaan osoitteella Vesijärvenkatu 11 A, PL 29, 15141 Lahti. Näytteet tutkitaan ja tulos ilmoitetaan maksutta näytteen lähettäjälle.

Levätilanteen nopea vaihtelu vaikeuttaa tiedottamista

Leväseurannan heikkoutena on, että yhdellä paikalla tehty havainto ei kuvaa koko järven tilannetta. Etenkin tuulille avoimilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, tuulen alapuoliselle rannalle voi kertyä paljon levää, vaikka sitä ei olisi näkyvillä tuulen yläpuolisella rannalla. Tuuli voi myös sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle, jolloin voi näyttää siltä, ettei levää ole, vaikka sitä olisi vähän aiemmin ollut runsaasti näkyvissä. Näistä syistä levien esiintymisessä voi olla suuria paikallisia ja ajallisia eroja ja leväkatsaus jo julkaistaessa sisältää vanhentunutta tietoa. 

Lisätietoja

Biologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 691

 

Tiedotus  

 

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 680