Aluehallintovirasto

Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Rauno Saaren juhlapuhe Perniön Pääristen kylän jätevesiosuuskunnan rakentamisen juhlassa 10.11.2010

Lehdistötiedote   •   Marras 11, 2010 00:17 EET

Arvoisat juhlavieraat

Pääristen jätevesiosuuskunta on tehnyt sankarillisen työn. Puolentoista vuoden talkootyö, 3000 rakennustyötuntia ja hallinnolliset keskustelut sen päälle, on yhden kylän sosiaalisena tapahtumana saavutus sinänsä. Suorituksen arvoa nostaa kuitenkin merkittävästi se, että maaseudulla kriittistä keskustelua synnyttänyt vuonna 2004 annettu haja-asutusalueiden jätevesilaki ja -asetus ei tullutkaan kyläläisille rasitteeksi, vaan yhteisen toimeliaisuuden perustaksi. Vahvaa tulevaisuuden uskoa kylän elinvoiman säilymiseen tukee hankkeeseen sisällytetyt nopeat laajakaistayhteydet, jotka samalla erinomaista oivallusta osoittaen ulotettiin kylän kiinteistöihin.

Osuuskunnan perustaminen ja hankkeiden toteutus on ollut myös taloudellisesti mallikelpoinen ratkaisu. Siitä on syytä onnitella myös Salon kaupunkia, samoin kun Salon Seudun Puhelinta. Isot hankkeet eivät toteudu onnistuneesti ilman että eri osapuolet omaavat joustavaa keskinäistä ymmärrystä. Sitä tässä hankkeessa on ollut. Pääristen kylästä on syntynyt pilottihanke, jota on helppo suosittaa malliksi muillekin jätevesilain ja -asetuksen kanssa tuskaileville maaseudun kylille.

Huomionarvoista on ollut myös työn suoritustapa; talkootyö, yhdessä tekeminen. Tämän päivän yksilökeskeisessä uusliberalistisessa ajattelussa tämä tapa on raikas paluu vanhoihin, yhdessä tekemisen aikoihin. Vaikkakin niin, että silloin oma työ ja talkootyö olivat taloudellisessa niukkuudessa elävälle kansalle selviytymisen ehto.

Hyvät kuulijat

Vapaaehtoistoiminta on ihmiselle tärkeä tunne-elämys vastapainona tämän päivän tuloksia korostavalle työelämälle. Yhdessä toimiminen laajentaa muutoin ehkä murenevaa tuttavapiiriä. Talkoohenki ja naapureiden keskinäinen ymmärrys liittyvät myös hyväksi koettuun terveyteen ja näyttävät pidentävän ihmisen aktiivista elämänkaarta, kuten Pohjanmaan ruotsalaisväestön keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on voitu osoittaa. Yhteistoiminta lisää kaikissa tapauksissa sosiaalista pääomaa.

Kylätoiminnan aktivoituminen osoittavaa, että suomalaiset tuntevat kotiseutunsa hyvinvoinnin kehittämisen omakseen. Juuret työnnetään kiinni omaan asuinalueeseen, sen mahdollisuuksiin uskotaan. Tältä henkiseltä pohjalta löytyy kasvualustaa, jota maassamme tarvitaan keskellä nyt elettävää kansainvälistä, kovaa taloudellista kilpailua.

Maassamme toimii tällä hetkellä noin 630 kotiseutuyhdistystä ja hieman vajaa 4000 kyläyhdistystä tai kylätoimikuntaa, joista 2700 on rekisteröityjä yhdistyksiä. Erityisesti kylätoiminnan kasvu on ollut nopeaa. Toimintaa ovat vauhdittaneet kylätoiminnan valtakunnallinen ja maakunnallinen järjestäytyminen sekä kyläasiamiesten saaminen maakuntiin. Kyse ei ole hetkellisestä innostuksesta. Vuonna 2003 kylätoimikunnille alettiin myöntää ensimmäistä kertaa valtionosuutta. Toiminta onkin muodostunut yhä enemmän elinkeinojen ja palvelusten kehittämiseen suuntautuvaksi. Se on ollut ja on hyvä työnjako kotiseututyön laajassa kentässä. Tyypillistä tälle kylätoiminnalle on talkootyö ja yleensäkin vapaaehtoistyö. Ymmärrettävästi työ vaatii aktiivisuutta. Pitää löytyä innostusta ja halua kehittää omaa aluetta. On hyvä kuitenkin muistaa, että kysymys on samalla menneiden sukupolvien kulttuuriperinteiden ja elintapojen kunnioittamisesta sekä kestävien arvojen välittämisestä yli miespolvien.

Tästä perinteestä on ollut kysymys myös Päärisissä, jossa Viljo Keränen aikanaan, 1970-luvun alussa esimerkillään innosti kyläläisiä talkoovoimin rakentamaan kylään vesijohdon. Pojista ei ole polvi pahentunut.

Arvoisat, naiset, hyvät herrat

En voi olla puuttumatta ajankohtaiseen keskusteluun haja-asutuksen jätevesistä. Jätevesiasetuksen (2004) tarkoituksena oli vähentää haja-asutusalueen kiinteistöjen lähiympäristölle aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Tavoitteena oli hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Yhden kiinteistön jätevesien aiheuttama kuormitus tuntuu vähäiseltä.  Kun kyseessä ovat miljoonan asukkaan ja puolen miljoonan kesämökkiasukkaan jätevedet, vaikutukset ympäristöön ovat mittavia. Miksi sitten hyvien tavoitteiden toteutus takkuaa tavalla, josta lähes päivittäin kuulemme tiedotusvälineissä?

Asetusta laadittaessa päädyttiin tiukkoihin käsittelyvaatimuksiin. Vaatimukset olivat niin kovat, että laatimisajankohtana ei ollut saatavissa kiinteistökohtaisia käsittelylaitteita, joilla olisi näihin vaatimuksiin päästy. Tämä aiheutti sen, että käytännössä ainoa toimiva ratkaisu oli viemäriverkkoon liittyminen. Tämä näkyy myös nyt siirtymäaikana toteutuvassa ratkaisussa. Kuntien vesihuoltolaitosten ja Pääristen malliin perustettujen jätevesiosuuskuntien toteuttamat viemäröintihankkeet ovat edenneet varsin hyvin alueilla, joissa viemäröinnin järjestäminen on ollut järkevää. Kiinteistökohtaisia ratkaisuja on sen sijaan rakennettu toistaiseksi varsin vähän. Lisää vaikeuksia asetuksen toteuttamiselle ovat tuoneet viimeaikaiset tiedot, että kiinteistökohtaisten puhdistamoiden teho ei lupauksista huolimatta saavuta asetuksen vaatimia tehoja. Nyt ollaan sitten vaiheessa, jossa etsitään syitä ja syyllisiä.

Parhaillaan on käynnissä prosessi ympäristösuojelulain ja -asetuksen jätevesiasetuksen muuttamiseksi niin, että vapautuksen rakentamisesta voisi saada helpommin ja samalla asetuksen siirtymäsäännöstä jatkettaisiin. Tämä prosessi lisää edelleen epätietoisuutta. Varsinkin vapautusperuste kuohuttaa nyt mieliä. Koetaan yleisesti, että ikään liittyvä vapautus asettaa haja-asutuksen asukkaat entistä epätasa-arvoisempaan asemaan. Lisäksi tämänkaltainen säädös asettaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella asuvat ikärajan ylittäneet asukkaat eriarvoiseen asemaan haja-asutusalueen asukkaiden kanssa, koska vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella noudatetaan vesihuoltolain säädöksiä, joissa tällaista ikärajaa ei ole. Tässä muutoksen muuttamisen innostuksessa olisi nyt hyvä panna jäitä hattuun. Olisi hyvä huomata, että vähäinen jätevesikuormitus mahdollistaa jo nyt vapautuksen saannin annetusta asetuksesta. Informaatiota tästä mahdollisuudesta on jaettu turhan säästeliäästi.

Arvoisa juhlaväki

Päärisissä on turvauduttu oikeaan ratkaisuun oman ympäristön turvaamiseksi jätevesien aiheuttamilta vaikutuksilta. Samalla on merkittävällä tavalla varmistettu kylän elämää ja kyläläisten elämänlaatua pitkälle tulevaisuuteen.

Pyydän esittää tästä valtion aluehallinnon parhaat onnittelut osuuskunnalle, sen kaikille jäsenille ja puuhamiehille