Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lumen vesiarvo Etelä-Savossa keskimääräistä suurempi

Lehdistötiedote   •   Helmi 08, 2011 21:39 EET

Lumen vesiarvo oli helmikuun 1. viikolla Etelä-Savossa maastossa yleisesti 110-140 mm. Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrää, eli sen vesikerroksen paksuutta joka lumesta sulatettaessa syntyy. Vesiarvo ilmoitetaan yleensä millimetreinä. Lukuarvoltaan se on sama kuin lumen massa kilogrammoina neliömetriä kohti. Vesiarvo on tällä hetkellä 15-30 % suurempi ajankohdan keskiarvoon nähden ja myös selvästi suurempi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Esimerkiksi Mikkelin Kattilansillassa 6.2. tehdyn mittauksen mukaan varttilevypinnoitteisella omakotitalon aumakatolla oli lunta 62 cm ja lumella oli painoa 136 kg/m2. Huopapinnoitteisella tasakatolla lunta oli 58 cm ja painoa lumelle kertyi 134 kg/m2.

Talven sateet ovat tulleet pääosin lumena. Viime vuoden marraskuussa saatiin sateita tavanomainen määrä eli noin 50-60 mm. Joulukuu oli keskimääräistä vähäsateisempi, mutta tammikuu oli tavanomaista selvästi sateisempi. Tammikuun aikana Etelä-Savossa satoi noin 60-70 mm ja Mikkelissä jopa yli 80 mm, joka on yli puolet enemmän ajankohdan keskiarvoon nähden. Keskimääräisillä sadeoloilla Etelä-Savossa lumen vesiarvo kasvaa nykyisestä kevääseen mennessä vielä 30-40 mm. Lumen paino kasvaa yleensä maalis- huhtikuun vaihteeseen saakka, kunnes se alkaa sulaa.

Tällä hetkellä kattojen peruslumikuorma voi vanhempien rakennusten osalta ylittyä erityisesti maakunnan pohjois- ja itäosissa. Useimmissa Etelä-Savon asuinrakennuksissa ei ole tarvetta lumenpudottamiselle  tässä vaiheessa. Tilanne voi muuttua kevättä kohti,  jos lumisateita saadaan tavanomainen määrä. 

Miten lumen vesiarvo mitataan?

Lumen vesiarvo maastossa määritetään ns. lumilinjamittauksilla. Lumilinja on 2-4 km pitkä reitti, joka kattaa edustavasti paikkakunnan eri maastotyypit. Lumilinjoja on eri puolilla Etelä-Savossa yhteensä seitsemän kappaletta. Kuhunkin linjamittaukseen kuuluu yleensä 80 mittasauvalla tehtyä lumensyvyysmittausta sekä kahdeksan lumen vesiarvon määrittämiseksi tehtävää punnitusta. Näistä mittauksista lasketaan keskimääräinen lumen aluevesiarvo.

Suomen ympäristökeskus havainnoi yhteensä noin 150 lumilinjaa, joilla lumen vesiarvoa mitataan kuukausittain tai puolikuukausittain. Riippuen havaintopaikasta mittauksia tehdään yksi tai kaksi kertaa talvikuukaudessa. Mittauspäivien välisille päiville lasketaan mallilla päivittäiset lumen vesiarvot. Malli ottaa huomioon mm. sadantatiedot, korkeussuhteet ja lumilinjan sijainnista johtuvat vaikutukset vesiarvoon. 

Lumen vesiarvoja käytetään hyväksi kevään tulvaennusteissa. Lumen vesiarvolla on merkitystä myös arvioitaessa talojen katoille kertyneen lumen aiheuttamaa kuormitusta.

Lumen vesiarvo ei ole suoraan verrannollinen lumen paksuuteenOmakotitalot eivät ole riskialttiimpia kohteita

Keväällä, vaikka lumen syvyys ei paljoa muutu, voi lumen vesiarvo nousta katoilla pakkautumisen ja tiivistymisen tai vesisateiden vuoksi. Katolle kertynyt lumi saattaa myös osittain sulaa ja sen jälkeen uudelleen jäätyä. Vaikka katolle kertynyt lumi näyttäisi olevan koko ajan lähes yhtä paksuna kerroksena, on sen paino saattanut lähes kaksinkertaistua. Lumikuorman arviointi voi siten olla silmämääräisesti vaikeaa. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että 80 senttimetrin lumikerros katolla on painoltaan 180 kg/m2 tai sen yli. Laskelmassa on käytetty edellä mainittuja Mikkelissä tehtyjä mittauksia, joissa lumen tiheys oli 220-230 kg/m3. Katon lumikuorman arvioinnista löytyy lisätietoja alla olevasta linkistä.

 

Talojen katot mitoitetaan Etelä-Savossa kestämään vähintään 180 kg/m2 suuruinen peruslumikuorma (rakennusmääräykset 1998). Vanhemmissa rakennuksissa kuormitusmääräysten mukainen arvo on paikoitellen pienempi. Lisäksi monet sivurakennukset, kuten autokatokset tai kesämökit on usein tehty kestämään kevyemmän kuorman.

Tavanomaiset omakotitalot eivät kuulu riskialttiimpiin kohteisiin. Katoille lunta kertyy kuitenkin eri tavalla kuin maastoon, ja joihinkin kohtiin lunta voi tuulen vaikutuksesta kinostua selvästi enemmän ympäröivän maaston lumikuormaan nähden. Näitä voivat olla esimerkiksi kattojen jiirit tai muut suojaiset paikat.

Varsinkin laajojen tasakattoisten rakennusten katoilta lumi kannattaa poistaa hyvissä ajoin ennen kuin kattorakenteiden kestovaatimukset täyttyvät. Lumia poistettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen ja noudattaa työsuojeluhallinnon lumenpudotustyöohjeita (ks. alla oleva linkki). Lumenpudottajan on varmistettava oman turvallisuutensa lisäksi myös se, ettei työstä aiheudu vaaraa muille ihmisille. Lunta poistettaessa kannattaa jättää noin 10 cm kerros lunta poistamatta, jotta katon pintamateriaali ei vaurioituisi.

Yleisiä väärinkäsityksiä lumesta

Yleinen uskomus on, että kattojen lumikuorma merkittävästi lisääntyy suojasään tullessa. Näin ei käy, ellei taivaalta sada samaan aikaan lunta tai vettä. Ilmasta lumeen tiivistyvä kosteus on vähäistä, enimmillään noin 1 kg/m2 vuorokaudessa. Toinen väärinkäsitys on, että melkoinen osa lumesta katoaa keväisin taivaalle haihtumalla. Erään tutkimuksen mukaan tämä on keskimäärin vain 3 % tasoa. Haihtuminen on suurinta aurinkoisena kevätpäivänä. Haihtumista merkittävämpää on samaan aikaan tapahtuva lumen sulaminen.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 0400 572 215
Tutkimusmestari Markku Mäkeläinen, Etelä-Savon ELY-keskus,
p. 040 531 3090

Linkit:

Kattojen lumikuormavaroitukset (ymparisto.fi)

 

 

 

Katon lumikuorman arviointi (ymparisto.fi)Lumenpudotustyöohje (tyosuojelu.fi)Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne (ymparisto.fi)