Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Metropolialueen kasvun täytyy pohjautua nykyisiin ratalinjauksiin

Lehdistötiedote   •   Syys 09, 2010 16:31 EEST

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhdistyvät maakunnat liittävät kummassakin liitossa vireillä olevat kaavaprosessit yhdeksi maakuntakaavatyöksi vuoden 2011 alusta. Lähtökohdaksi liitot ovat laatineet alueellisen rakennemalliselvityksen, jossa on pohdittu vaihtoehtoisia kasvumalleja ja arvioitu niiden vaikutuksia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausuntonsa selvityksestä. Malleista pyydettyjen lausuntojen pohjalta päätetään alueen perusrakenne ja periaatteet. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka parhaiten tukee metropolialueen kehittämistä.

 

Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä rakennemallien arviointi on hyvä keskustelun lähtökohta alueen tulevaisuuden suunnittelussa. Mallien tarkastelu on kuitenkin liian suppea, jotta yksistään niiden pohjalta pystyisi päättämään parhaimman mahdollisen vaihtoehdon.

 

Uudenmaan ELY-keskuksen tavoitteet toteutuisivat parhaiten sormimalli A:ssa, jossa kasvu kohdistuu nykyisten ratalinjauksien vaikutusalueella sijaitseviin nykyisiin ja uusiin asemanseutuihin. Vasta kun nykyiset alueet on käytetty, avataan uusi ratakäytävä, jonka varaan kasvu rakentuu. Maakuntakaavassa on varmistettava kuitenkin kaikkien sormien eli ratojen toteutuminen, mutta se tulee ajoittaa siten, että alueet toteutetaan järkevinä kokonaisuuksina.

Parhaimmat toteuttamisedellytykset on Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan mallilla B1. Siinä kasvu perustuu nykyisiin ratoihin ja uuteen itärataan ja tälle alueelle tavoitellaan rakentamista, joka on riittävän tehokasta joukkoliikenteen järjestämiseksi.

 

Malleissa on mietitty raideliikenteen perusolettamuksena, että Helsinkiin on rakennettu Pisara-rata, joka on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisliikenteen rataosuus. ELY-keskuksen mielestä tulee selvittää vaihtoehtona tilanne, jossa Pisaraa ei ole, sillä radan rakentamisesta ei ole vielä olemassa olevaa päätöstä.  

Lisäksi tässä vaiheessa olisi mukana pitänyt olla käsitys Uudenmaan ekologisen verkon ja viheralueiden muodostamasta kokonaisuudesta. Tämä kokonaisuus pitää määritellä ja ottaa yhdeksi maakuntakaavan aluerakenteen lähtökohdista.

 

Tärkeätä on sisällyttää arviointiin mukaan arvio mallien vaikutuksesta tieverkkoon. Vaikka tarkasteltujen mallien uusi maankäyttö tukeutuu voimakkaasti kehitettävään raideliikenteeseen, niin väestönkasvu lisää myös autoliikennettä ja tarvetta tieinvestointeihin. Lisäksi malleissa olisi voinut olla mukana näkemys maaseudun ja saariston osuudesta kokonaisuudessa.

 

Maakuntakaavan kanssa valmistellaan samanaikaisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmää. Suunnitelmia tehdään yhteistyössä, mutta niissä tehdään paljon päällekkäistä työtä. Tavoitteena tulevaisuudessa tulisi olla, että liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja maakuntakaavat valmisteltaisiin samanaikaisesti samassa prosessissa. Lisäksi jo nyt tulisi tehdä yhdistelmä koko Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmista ja selvittää, miten niissä esitetty liikennejärjestelmä tukee maakuntakaavan aluerakennetta ja päinvastoin.

 

Lisätietoja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tarja Laine, p. 040 517 3466, tarja.laine(at)ely-keskus.fi
Mirja Hyvärinta p. 0400 876 749, mirja.hyvarinta(at)ely-keskus.fi