Aluehallintovirasto

Metsäpalojen tähystyslentokausi päättynyt

Lehdistötiedote   •   Loka 22, 2010 14:58 EEST

Aluehallinnon uudistamisen yhteydessä vuoden 2010 alusta koko maan metsäpalojen lentotähystystoiminnan hallinnointi- ja ohjausvastuu siirtyi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelle. Keskittämisen tavoitteena oli tähystyslentojen hallinnoinnin ja organisointimallin kehittäminen.  Entisten lääninhallitusten toimintamallit yhtenäistetään,  toteutetaan tähystyslentojen yhtenäinen tilastointi , uusitaan yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa hätäkeskusten tähystyslentojen operatiivinen toimintaohje. Vuoden 2012 alusta järjestetään toiminta vuosien 2010–2011 kokemusten perusteella. 

Metsäpalojen syntymistä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. Tähystyslentoja lentävät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yritykset tähystyslento-ohjeen mukaisesti touko-syyskuun välisenä aikana.

 

Lentotähystystoiminnan kilpailutus onnistui

Toukokuussa tähystyslennoista vastasivat samat palveluntuottajat kuin vuonna 2009. Heidän kanssa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki suorahankintasopimukset. Keväällä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kilpailutti kaikki reittien tähystyslennot uudelleen. Kesäkuun alusta alkaen tähystyslentopalvelujen tuottamisesta vastasivat lentokerhot 22 reitillä ja yritykset neljällä eri reitillä.

 

Lentomäärissä suuria alueellisia eroja

Koko maassa lennettiin noin 1620 tuntia 780 tähystyslennolla, missä on kasvua noin 20 % vuoden 2009 lentomääriin verrattuna. Sisäasiainministeriö myönsi keväällä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 200 000 euroa metsäpalojen lentotähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2010. Lähinnä Etelä- ja Itä-Suomen helteisestä kesästä johtuen määrärahaa anottiin lisää 200.000 euroa.  Tähystyslentokustannuksiin on käytetty noin 380 000 euroa ja muihin oheiskuluihin lähinnä Virve-päätelaitteiden kuukausimaksuihin yhteensä 6000 euroa.

 

Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006, jolloin oli myös kuuma ja kuiva kesä, lennettiin tähystyslentoja yli 4400 tuntia ja rahaa käytettiin lähes 900 000 euroa.

 

Alkukesä 2010  oli koko Suomessa hyvin epävakainen, mikä vaikutti selkeästi tähystyslentojen määrään. Kesäkuun lopulla tilanne muuttui ja heinäkuussa muutamilla eteläisillä reiteillä lennettiin jo kahta lentoa päivässä. Eniten tähystyslentoja on lennetty Itä- ja Kaakkois-Suomen reiteillä sekä Varsinais-Suomessa, millä alueilla on ollut selkeästi muuta maata kuivempaa. Keski-Lapin alueella kahdella reitillä ei sateisesta säästä johtuen lennetty kertaakaan. Tähystyslentokausi jatkui eteläisessä Suomessa elokuun viimeiselle viikolle saakka. Syyskuussa tähystyslentoja ei suoritettu lainkaan.

 

Tarkastettujen lentoraporttien perusteella tehtiin tähystyskohteista 54 maastopalojen ensihavaintoa. Lisäksi on tehty kolme ensihavaintoa muista tulipaloista. Yhden ensihavainnon hinnaksi tulee siten noin 6700 euroa. Pyydettyjä savuntarkistuslentoja ja opastuslentoja palokunnille on suoritettu yhteensä 110 kappaletta. Lisäksi koneista on tarkistettu noin 380 erilaista savu- tai palohavaintoa. Kaikista tähystyslennoista on laadittu tähystyslentoselosteet pelastustoimen tietojärjestelmään. Näin ollen yksi kehittämisen keskeinen tavoite eli yhtenäisen tilastoinnin aikaan saaminen on toteutunut.

 

Oulun lääninhallituksen kolme vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan suurten metsäpalojen sammutuskustannukset olivat keskimäärin 7 000–8 000 euroa/hehtaari. Jos lentotoiminnalla pystytään estämään yksikin iso maastopalo, voidaan tähystyslentotoimintaa pitää perusteltuna.

 

Maastopaloja olosuhteisiin nähden yllättävän vähän

Huolimatta ennätyskuumasta kesästä maastopaloja ei ole sattunut tavanomaista enempää eikä ainuttakaan yli 30 hehtaarin suuruista maastopaloa ole ollut. Maastopaloja oli tänä vuonna noin 2950 kappaletta, mikä on vain noin 100 enemmän kuin edelliskesänä. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006, jolloin oli edellinen todella kuiva kesä, oli maastopaloja yli kaksinkertainen määrä eli noin 6400 kpl. Niistä varsinaisia metsäpaloja oli lähes 3000. Tänä kesänä metsäpaloja on ollut noin 1300 kappaletta, mikä ylittää vuoden 2009 määrän vain sadalla. Vuonna 2006 paloi metsää noin 1600 hehtaaria, kun tänä kesänä metsäpaloissa on palanut noin 510 hehtaaria metsää. Kuluneena kesänä palanut metsäpinta-ala on noin 60 hehtaaria pienempi kuin vuonna 2009.

 

Myös turvetuotantoaluepaloja vähän

Vuoden 2010 turvetuotantoaluepalojen määrä laski edellisestä vuodesta noin 20 %. Varsinaisia turvetuotantoaluepaloja syttyi saman verran kuin vuonna 2009 eli 67, mutta turvevarastojen paloja eli ns. aumapaloja on ollut vain noin kaksi kolmannesta viime vuotisesta. Vuoteen 2006 verrattuna turvetuotantoaluepaloja oli tänä vuonna noin 70 % vähemmän. Turvetuotantoalaa paloi menneenä kesänä noin 50 hehtaaria, mikä on reilusti alle puolet verrattuna vuosina 2009 ja 2006 palaneisiin turvetuotannon pinta-aloihin.

 

Suurilta maastopaloilta vältytty 

Suurimmat palot olivat toukokuussa Limingassa, jossa vanhalla turvetuotantoalueella paloi maastoa n. 25 hehtaaria ja siitä varsinaista metsää 15 ha ja Vaalassa, jossa paloi turvetuotantoaluetta noin 30 hehtaaria heinäkuun lopussa.

 

Maastopalojen määrään ja eri maastotyyppien paloalan pienuuteen on vaikuttanut, että entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla, mitkä ovat kuitenkin pinta-alan perusteella puolet koko maan alasta, maasto oli selkeästi kosteampaa, eikä metsä- ja turvetuotantoaluepaloja esiintynyt merkittävästi. 

 

Salaman sytyttämiä metsäpaloja poikkeuksellisen paljon

Maastopalot ovat yli 60 prosenttisesti ihmisen tavalla tai toisella aiheuttamia. Normaalivuonna salama on merkitty syttymissyyksi noin 5-10 % metsäpalojen kokonaismäärästä.  Tänä kesänä salama sytytti joka viidennen metsäpalon, mitä on pidettävä merkittävänä poikkeamana aikaisempiin vuosiin verrattuna.


Lisätietoja: Pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,  0400-379 918