Valtioneuvosto

Ministeri Holmlund Vuoden Poliisi -julkistustilaisuudessa

Lehdistötiedote   •   Loka 21, 2010 19:21 EEST

Arvoisat kutsuvieraat, hyvä vuoden poliisi ja hyvät naiset ja herrat Vuoden poliisi on valittu jo 35 kertaa ja tällä kertaa valinta kohdistui poliisikoiratoiminnan alueella ansiokasta työtä tehneeseen partiokoiranohjaajaan. Vuoden poliisin valinta on poliisikunnan suuresti arvostama, perinteikäs tapahtuma. Se on juuri saavuttanut huipentumansa kun Vuoden poliisin nimi on julkistettu. Valinnan perusteluissa on onnistuneesti tuotu esille, miten poliisikoiranohjaajan vaativalla, ajoittain vaarallisellakin työsaralla voidaan toimia kansalaisten hyväksi tuloksia saavuttaen. Helsingin Nuorkauppakamari on vuosikymmenten ajan pitänyt yllä tätä yhteiskunnallisestikin merkittävää projektia. Vuoden poliisin valinnalla on ollut positiivista merkitystä poliisin ammattikuvalle ja se on tehnyt poliisin työtä tutuksi kansalaisille. Tänään julkistettavalla valinnalla kaikki Suomen 240 poliisikoiranohjaajana toimivaa poliisimiestä ja -naista saavat ansaitsemansa tunnustuksen tuhansista vuosittaisista poliisikoiratehtävistä. Poliisikoiranohjaajat koirineen ovat mukana pelastamassa ihmishenkiä, kun he etsivät kadonneita henkilöitä tai ottavat vaarallisia henkilöitä kiinni. Varmaan sykähdyttävimpiä hetkiä työssään poliisikoiranohjaajat kokevat, kun he pystyvät pelastamaan ihmisen. Näin tapahtui kolme viikkoa sitten Kempeleessä, kun poliisi löysi eksyneen 10 -vuotiaan pojan metsästä. Esitän jo tässä vaiheessa parhaat kiitokseni sisäasiainministeriön puolesta valinnan tehneille yhteistyökumppaneille Suomen Poliisijärjestöjen Liitolle ja Helsingin Nuorkauppakamarille sekä myös sen yhteistyökumppaneille, jotka ovat yhdessä edistäneet tämän ja muiden asiaan liittyvien tilaisuuksien järjestämistä. Toivon, että Vuoden Poliisin valintaperinne jatkuu tulevinakin vuosina, sillä tiedän, että tämän arvonimen ansaitsevia poliisikunnassa riittää. Hyvät kuulijat Suomalaisen poliisikoiratoiminnan historia alkaa jo vuodesta 1909, jolloin Suomeen tuotiin ensimmäiset neljä poliisikoiraa Saksasta. Suomen ensimmäinen poliisikoira oli nimeltään Hektor von der Volmeburg. Suomalainen poliisikoiratoiminta ja koulutus perustuvat niin sanottuun partiokoiratoimintaan. Järjestelmämme on kehittynyt vuosien aikana nykymuotoiseksi ja mukautunut olemassa oleviin resursseihin ja poliisin tarpeisiin. Järjestelmä on tehokas ja taloudellinen. Suomalaisessa mallissa partiokoira on monialaosaaja, joka kykenee selviytymään kentällä eteen tulevista monimuotoisista poliisitehtävistä kustannustehokkaasti yhdessä ohjaajansa kanssa. Käyttämämme malli mahdollistaa myös toiminnan kehittämisen ja uudistumisen tarpeen niin vaatiessa. Partiokoiratoiminnan rinnalla ja sitä tukemassa tarvitsemme erikoiskoiratoimintaa. Erikoiskoirat soveltuvat erityisesti huumaus- ja räjähdysaineiden sekä ihmisen ominaishajun tunnistamiseen. Käytössämme on ollut vuoden ajan myös rahan etsintään koulutettuja koiria. Kulunut vuosi on osoittanut, että kyseiselle erikoiskoulutusalueelle on olemassa selvä tarve. Rahanetsintään erikoistuneet koirat ovat olleet hyvin työllistyttyjä ja ne ovat löytäneet useita rahakätköjä. Poliisikoiratoiminnalla on merkittävä rooli muun ohella huumausainekätköjen löytämisessä, samoin kuin mitä moninaisimpien, rikosprosessissa todisteena tarvittavien esineiden esille hakemisessa. Erityisen tehokasta rikostorjuntaa ovat jäljitykseen perustuvat, verekseltään tapahtuvat rikoksesta epäillyn kiinniotot. Jäljittämisessä koiran hajuaistia ei voi mikään tekninen apuväline korvata. Poliisikoiratoiminta on aina tukitoiminto muulle poliisitoiminnalle. Onnistunut poliisikoiratoiminta vaatii tuekseen ammattitaitoisesti koulutetun ja työhönsä sitoutuneen poliisikoiranohjaajan. Poliisikoiranohjaajan työssä yhdistyvät niin työ kuin harrastustoiminta. Onhan poliisikoiranohjaaja sitoutunut hoitamaan hänelle luovutettua koiraa 24 tuntia vuorokaudessa vähintään 10 vuoden ajan. Poliisikoiran kouluttaminen hyväksi poliisikoiraksi edellyttää ohjaajaltaan myös vapaa-aikana tapahtuvaa koulutusta, sillä pelkkä työajan käyttö ei siihen riitä. Toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa poliisikoira on myös ohjaajansa perheenjäsen. Poliisin hallintorakenteen uudistukset ovat muuttaneet myös poliisikoiratoiminnan toimintaympäristöä. Nykyisellään maassamme on poliisikoiraryhmä jokaisessa poliisilaitoksessa. Uudessa toimintaympäristössä poliisilaitosten tehtävänä on edelleen turvata poliisikoirapalveluiden saatavuus mahdollisimman kattavasti, tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, maantieteelliset ja alueelliset erityispiirteet huomioiden. Yhteistoiminta poliisilaitosten välillä tulee jatkossa korostumaan, koska eri laitoksissa koirat voivat erikoistua eri tehtäviin. Tulevaisuuden haasteina poliisikoiratoiminnassa on siitä vastaavan päällystön ja poliisikoiraryhmien ryhmänjohtajien aseman ja roolin selkeyttäminen. Ilman tehokasta johtamista ja pitkäjänteistä koulutusta poliisikoiratoiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen on vaikeaa alati vaativammassa toimintaympäristössä. Ammattimainen poliisikoiratoiminta vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä koiran kouluttamista. Työajankäytön riittävyys poliisikoirien koulutuksessa tulee olemaan myös poliisihallinnon tulevaisuuden haasteita. Suomessa poliisikoiratoiminta on osa poliisin perustoimintaa, jota kansalaiset ja poliisit suuresti arvostavat. Hyvä juhlaväki Kuten tiedätte, poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi on tässä tehtävässään onnistunut hyvin. Sisäinen turvallisuus Suomessa on kansainvälisesti korkealla tasolla. Katuturvallisuus ja turvallisuuden tunne yleisillä paikoilla ei ole huonontunut ja riski joutua rikoksen kohteeksi ei ole suuri. Kansalaiset luottavat viranomaisiin ja antavat niille tarvittaessa tukeaan muun muassa rikosten selvittämisessä. Viranomaisyhteistyö on tunnetusti Suomessa sellaista tasoa, että olemme esimerkkeinä muille maille. Rikoslakirikosten määrä on liikennerikokset pois lukien kääntynyt parin viime vuoden aikana laskevaan suuntaan. Suomen poliisi selvittää rikoksista kansainvälisesti vertaillen suuren osan - rikoslakirikosten selvitystaso on ollut viime vuosina 50 prosentin tuntumassa, ja arvioiden mukaan sille tasolle pääsemme kuluvanakin vuonna. Tässä poliisin rikostorjuntatehtävässä tarvitaan koko poliisin henkilöstön panosta, ei vain rikostutkijoiden. Lähtökohdat turvallisuustilanteen ylläpitämiselle ovat Suomessa monia muita maita paremmat. Onnittelen vielä lämpimästi Vuoden Poliisia ylikonstaapeli Ari Yliselää. Toivotan hänelle menestystä ja jaksamista vaativassa työssään, johon tämän päivän valinta tuo lisävelvoitteita. Toivottavasti tämä päivä jättää myös mieleenpainuvia ja mukavia muistoja.