Valtioneuvosto

Ministeri Katainen EU:n ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamisesta

Lehdistötiedote   •   Loka 27, 2010 23:52 EEST

Eduskuntakeskustelu EU:n ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamisesta
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
27.10.2010

MUUTOKSET MAHDOLLISIA PUHUTTAESSA

Arvoisa puhemies,

Maailmantaloutta ja Suomea uhkasi viime toukokuussa uusi lama. Jos Kreikan maksukyky olisi loppunut, olisi luottamuspulan ja paniikin myötä muidenkin maksukyky asetettu kyseenalaiseksi. Tämä olisi ollut vaikutuksiltaan moninkertainen verrattuna maailmantalouden laman käynnistäneeseen subprime-kriisiin.

Kärsimme vientimaana maailman talouden lamoista eniten. Viime vuonna BKT:mme romahti euroalueella eniten - ilman omaa syytämme. Laman vaikutuksia torjuimme kymmenien miljardien elvytyksellä.

Työttömyys ei päässyt repsahtamaan ja lama ei iskenyt niin kovasti suomalaisten arkeen. Toista lamaa meillä ei kuitenkaan olisi varaa elvyttää. Se tietäisi suurta kurjuutta ja köyhyyttä meille suomalaisille.

Vaihtoehtoja viime keväänä oli kaksi. Ne olivat laina tai lama. Päätimme vain oma etumme mielessä osallistua toisten tekemien sotkujen hoitamiseen.

Suomen vaati ehdoiksi rajun talouskuurin, IMF:n mukaan sekä lainojen kahdenvälisyyden.

Kreikka raju talouskuuri pitää huolta, että Kreikan saadessa taas lainaa markkinoilta järkevillä ehdoilla, maksaa se meillekin lainat takaisin korkealla korolla.

Myös muiden velkaisten euromaiden riskilisät nousivat Kreikan vuoksi. Kansanvallat taistelivat markkinavoimia vastaan. Voitimme kevään taistelun yhteisen vakausmekanismin avulla, mutta tehtävää jäi.

Jos naapurin talo on tulessa, kannattaa omankin edun vuoksi osallistua sammutustyöhön. Vaikka palo olisi syttynyt holtittoman naapurin omasta huolimattomuudesta ja vaarantanut meidänkin turvallisuutemme. Ja vaikka hänen auttamisensa olisi siksi kuinka ärsyttävää. Sen jälkeen kun palo on sammutettu, pitää miettiä, kuinka vastaavat tapaukset estetään tulevaisuudessa. Nyt on tuo aika.

Suomi on ollut aktiivisesti van Rompuyn työryhmässä muotoilemassa uutta säännöstöä. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen valvontaa ja täytäntöönpanoa vahvistamalla estetään euroaluetta ja Suomea enää joutumasta samanlaisen tilanteen eteen. Holtittomuudesta on tultava loppu!

Joidenkin valtioiden jo ennalta liian suuret alijäämät ja valtionvelat pääsivät repsahtamaan taantumassa. Se on perussyy markkinoiden epäluottamukseen.

Velkaantuminen on pysäytettävä ja vajeita on ryhdyttävä maksamaan pois. Ei vain Kreikassa, vaan koko EU:ssa. Suomen on näytettävä suuntaa. Ensi vuoden budjetissamme menojen kasvua supistetaan nopeasti ja hankimme uusia verotuloja. Julkisen taloutemme vaje on ensi vuonna EU:n pienin.

Arvoisa puhemies,

Nyt yhteinen haasteemme on rakentaa pysyvä talouden kriisinhallintamekanismi vuonna 2013 loppuvan rahoitusvakausvälineen tilalle.

EU on solidaarisuusunioni turvallisuudessa, sisämarkkinoissa, aluekehityksessä ja hyvinvoinnin lisääjänä. Mutta me emme voi olla talouspolitiikan solidaarisuusunioni, joka lupaa pelastaa tietoiselta laiminlyönniltä, päätöksentekokyvyn puutteelta tai epärehellisyydeltä.

Viime keväänä emme osoittaneet solidaarisuutta Kreikan holtitonta talouden pitoa kohtaan, vaan teimme sen mikä oli välttämätöntä suomalaisten ja eurooppalaistentyöpaikkojen ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä yksikään asiantuntija ei ollut silloin, eikä nytkään eri mieltä.

Nyt terästettävät EU:n taloussäännöt sekä luotonantajien vastuun varaan rakentuva kriisinhallintamekanismi vahvistavat terveitä taloudenhoidon periaatteita. Viime euroryhmän kokouksessa totesin, että euroalueen taloussolidaarisuus on sitä, että hoitaa omat asiansa niin ettei aiheuta harmia toisille.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteet EU:n ja euroalueen talouspolitiikan muutostarpeiden osalta voidaan tiivistää kolmeen asiaan:

1) Tulevien kriisien estäminen.

2) tiukempien pelisääntöjen vaatiminen sekä

3) jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikkansa seurauksista.

Haluamme torjua tulevat kriisit, jotka levitessään vaarantaisivat Suomen työllisyyden ja talouden kasvun. Viime vuosi osoitti, että tämä on juuri Suomelle kaikkein tärkein kysymys.

Tiukkojen pelisääntöjen ja sanktioiden avulla velvoittavat jäsenmaat harjoittamaan vastuullista talous- ja budjettipolitiikkaa. Kukaan ei saa enää elää euroalueella kuin pellossa - pakottaen toiset välillisesti kärsimään. Euroalue on liian arvokas ja menestyksekäs hanke erityisesti meille suomalaisille.

Jäsenmaiden oma vastuu talouspolitiikkansa seurauksista on tuotava käytäntöön. Emme hyväksy enää uusia Kreikkoja. Kaatuva hoitaa jatkossa omat asiansa muita häiritsemättä. Hallitus ei siis hyväksy yhteisvastuullisuuden periaatetta minkäänlaiseksi lähtökohdaksi EU:n tai euroalueen talouspolitiikalle.

Suomi on saavuttanut merkittävää edistystä näiden tavoitteiden läpiviennissä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuyn työryhmän työn loppuvaiheessa huomio on kiinnittynyt haluamiimme yksityiskohtiin, joista neuvoteltiin vielä viime viikolla.

Olisi väärin puhua esitysten merkittävästä vesittymisestä Saksan ja Ranskan näyttävän sopimuksen myötä. Lopulliset muutokset suhteessa komission talouspoliittisten esitysten kokonaisuuteen olivat sisällöllisesti suhteellisen vähäisiä. Menettelytapaa taas voi ja pitääkin kritisoida.

Mitä sitten muutetaan? Nostan esille viisi asiaa:

1) Velan kokonaismäärän painottaminen

2) Alijäämämenettelyn kehittäminen

3) Makrotaloudellinen seuranta

4) Kansalliset budjettikehikot sekä

5) Taloudellinen kriisinhallinta.

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu jatkossakin valtioiden liialliseen velkaantumiseen puuttumiseen vuotuisen alijäämän seurannalla. Silti jatkossa on syytä seurata tiukemmin myös kertyneen kokonaisvelan määrää. Kriisitilanteissa valtioiden uskottavuus lainojen takaisinmaksajana riippuu paljolti julkisen velan kokonaismäärästä ja sen kehityksestä.

Pysyminen 3 % alijäämärajan rajoissa ei riitä, jos velkaa on jo yli 60 % bruttokansantulosta. Jäsenmaita kohdellaan jatkossa tiukemmin mitä enemmän kokonaisvelka ylittää 60 % rajan. Velkatilannetta arvioitaessa otetaan huomioon kuitenkin myös esimerkiksi ikääntymiskehityksen menopaineet.

Toinen kohta on alijäämämenettely. Euroalueen maiden taloudet ovat kiinteästi kytköksissä toisiinsa. Siksi euroalueen sääntöjen on oltava tiukimmat. Liiallisen alijäämän menettelyn uudistukset, erityisesti rangaistusten kumoamiseen vaadittava määräenemmistö, muuttavat järjestelmää oikeaan suuntaan. Tasapainoksi päätös siitä, onko jäsenmaa ryhtynyt riittäviin toimiin alijäämäkehityksensä korjaamiseksi, tehdään edelleen jäsenmaiden määräenemmistöllä. Kuuden kuukauden määräajan ansiosta prosessin perusteeton pitkittäminen ei ole enää mahdollista.

Kolmas merkittävä uudistus koskee makrotaloudellista seurantaa. Sen tarkoituksena on havaita haitalliset kehityskulut esimerkiksi asuntomarkkinoilla tai kilpailukykytekijöissä riittävän ajoissa niihin puuttumiseksi. Näiden seuranta on hallituksen mielestä tärkeää.

Suuren valiokunnan lausunnossa esitettiin huolta sanktioista, joiden syyt ovat hallitusten vallan ulkopuolella. Jäsenmaata koskeva sanktio voidaan kuitenkin langettaa vain jos se ei ole ryhtynyt toimiin, jotka koskevat vain valtion toimivallassa olevia asioita. Maata ei siis rangaista jos sen vaikutusten ulottumattomissa oleva tekijä kehittyy huonoon suuntaan.

Neljäs huomio: direktiiviehdotuksessa esitetään vaatimukset monivuotiselle budjettisuunnittelulle sopusoinnussa unionin budjettisääntöjen kanssa. Suomen kehysmenettely vastaa jo nyt näitä tavoitteita. Yhtä hyvää taloussuunnittelua haluamme vaatia jatkossa myös muilta.

Tiukatkan säännöt eivät voi täysin varmasti estää uusien finanssikriisien syntymistä. Siksi viides huomio liittyy kriisinhallintaan. Sekä Kreikan lainaohjelma että Euroopan rahoitusvakausväline ovat määräaikaisia poikkeustoimia. Oli toimittava hetkessä, markkinoiden huojuessa, ilman sääntöjä. Jatkossa on oltava ennalta sovittu järjestely, jolla maat hoitavat ongelmansa ilman muita.

Lainanantajien vastuu ja osallistuminen on nostettava jatkossa keskeiseen rooliin. Hallituksen näkemyksen mukaan tätä voitaisiin edesauttaa liittämällä uusiin euroalueen valtionlainoihin niin sanotut yhteistoimintalausekkeet, joiden perusteella lainojen uudelleenjärjestelystä sopiminen on mahdollista kaikkia lainanantajia sitovilla enemmistöpäätöksillä. Aito riski olisi siten hinnoiteltu lainoihin sisään.

Ranskan ja Saksan esitys kriisinhallintalinjausten kiirehtimisestä jo maaliskuun Eurooppa-neuvostoon on perusteltu. Monet uusista säännöistä täytyy ottaa käyttöön jo ennen kuin olevat tilapäisjärjestelyt päättyvät. Komission roolin tulee kuitenkin olla keskeinen näiden esitysten ja vaihtoehtojen valmistelussa, koska kyse on unioniin ja sen perussopimukseen liittyvästä asiasta.

Arvoisa puhemies,

Nämä uudistukset eivät korvaa vakaus- ja kasvusopimusta, vaan täydentävät sitä. Hallitus pitää vakaus- ja kasvusopimusta EU:n ja euroalueen talouspoliittisen ajattelun ytimenä. Siksi suuren valiokunnan lausunnon kriittisyys suhteessa vakaus- ja kasvusopimukseen on yllättävää. Vakaus- ja kasvusopimus nimetään esimerkiksi syypääksi muun muassa euron korkeaan kurssiin. Tälle on vaikea löytää pohjaa.

Valiokunnan lausunnossa pyydetään selvittämään, onko ?puuttuminen jäsenvaltioiden talouspoliittiseen päätöksentekoon? kaikilta osin välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Nämä komission esitykset eivät siirrä Suomen talouspolitiikkaa yhtään enemmän Brysselissä päätettäväksi. Kyse on vain siitä, että pelisääntöjen rikkomisesta tehdään nykyistä vaikeampaa.

Kreikka rikkoi sääntöjä räikeimmin väärentämällä tilastojaan, mutta myös monen muun maan velkaantuminen on ollut ristiriidassa yhteisten päätösten kanssa. Haittavaikutukset leviävät yhteisen valuutan alueella koskettamaan kaikkia muitakin. Siksi tiukka puuttuminen sääntöjä rikkovien maiden toimintaan on hallituksen mielestä välttämätöntä.

Ranska ja Saksa esittävät myös äänioikeuden pidättämistä jäsenmaalta, joka vakavasti rikkoo talous- ja rahaliiton perusperiaatteita. Tämä ei välttämättä käy kaikille, mutta me olemme valmiita myös tähän. Suomi suhtautuu sääntöjen rikkomiseen erittäin vakavasti.

Suuri valiokunta on myös huolissaan komission korostuneesta asemasta sanktioista vapauttamisessa poikkeuksellisen taloustilanteen johdosta. Hallituksen näkemyksen mukaan komission asema ei korostu lausunnossa esitetyn mukaisesti. Toisekseen tällainen kehitys olisi päinvastoin erittäin hyvä. Muuten jäsenmaat päättävät milloin ovat toimineet sopimusta vastaan. Kaikki muistavat, miten isot jäsenmaat ovat onnistuneet luistamaan liiallisen alijäämän menettelystä aiemmin. Se oli yksi syy koko kriisiin.

Komission objektiivisuutta ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi. Jatkossa talouskomissaari tekee myös yksin taloustilannetta koskevat arviot ilman vaikuttimille herkempää kollegiokäsittelyä. Hallituksen mielestä komissio on jatkossakin pienen maan turva ja tasapuolisen kohtelun takaaja.

Sanktioiden koosta vielä: komission esitys 0,2 prosentin suuruisesta talletuksesta suhteessa bruttokansantuloon perustuu olemassa olevaan lainsäädäntöön liiallisen alijäämän menettelystä. Hallituksen mielestä esitys on perusteltu; mahdollinen talletus ja lopulta sakko on komission esityksen kokoisena riittävän suuri toimiakseen ennaltaehkäisevänä tekijänä, olematta kuitenkaan kohtuuton sen kohteen näkökulmasta.

Hallitus pitää myös kannatettavana komission ajatusta siitä, että tulevaisuudessa sanktioihin liitettäisiin EU:n budjettia koskeva ehdollisuus. Nykytilanne, jossa unioni voi toisella kädellä periä sakkoa samalla kun se antaa toisella kädellä EU-tukia ei ole järkevä.

Arvoisa puhemies,

Vastuunkanto on joskus vaikeaa. Paremman tulevaisuuden rakentaminen ei ole helppoa. Suomen etu vaatii joskus uhrauksia ja vaikeiden valintojen tekemistä.

Viime kevään vaikeat lainapäätökset estivät Suomen kannalta tuhoisan ajautumisen uuteen lamaan. Mutta nyt on keskityttävä tulevaan. Kannamme hallituksessa vastuuta Suomen etua paremmin ajavien pelisääntöjen luomisesta tulevaisuudessa.

Onkin mielenkiintoista kuulla miten eduskuntaryhmät nyt tehtyihin komission esityksiin suhtautuvat.

Mietitäänkö tässä salissa tänään aidosti yhdessä, millaiset EU:n ja euroalueen pelisäännöt turvaavat suomalaisten hyvinvoinnin parhaiten tulevaisuudessa vai keskitytäänkö keskustelussa muuhun?

Nyt jäsenmaiden kesken Van Rompuyn ryhmässä saavutettu yhteisymmärrys edesauttaa merkittävästi komission lainsäädäntöesityksien käsittelyä neuvostossa tänä syksynä. Tämän jälkeen niistä neuvotellaan Euroopan parlamentin kanssa.

On toivottavaa, että neuvottelut neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä voidaan käydä rakentavassa hengessä ja kohtuullisen rivakasti, koska uusien sääntöjen saaminen voimaan vuoden 2012 alusta lukien olisi kaikkien edun mukaista. Toivon myös eduskunnan antavan tuen hallituksen ponnisteluille ja linjauksille Suomen ja koko EU:n etujen mukaisten taloussääntöjen saavuttamiseksi.