Valtioneuvosto

Ministeri Kataisen vuoden 2011 talousarvioesityksen esittelypuheenvuoro

Lehdistötiedote   •   Syys 16, 2010 03:05 EEST

Eduskunta 14.9.2010 MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA Arvoisa puhemies, Näin vaalikauden viimeistä budjettiesitystä esitellessä lienee syytä katsoa mitä on tehty, missä olemme ja mihin matkamme vie. * * * Ensi vuoden budjettiesitys on käännekohta neljän vuoden maailmantalouden myllerryksen jälkeen ? siirtymä voimakkaasta elvytyksestä kohti asteittain hidastuvaa velkaantumista, tasapainotusta ja vahvaa ylijäämää. Kansainvälinen talouskriisi iski vientivetoiseen Suomeen kaikkein koviten koko euroalueella. Hallituksen suuri linja on ollut talouspolitiikallaan ylläpitää talouskehitystä ja parempaa työllisyyttä sekä näin suojata suomalaisia ihmisiä, työntekijöitä ja perheitä kansainvälisen talouden myrskyiltä. Lamaa torjuttiin valtavalla elvytyksellä. Välitilinpäätöksenä voisi todeta, että olemme onnistuneet vaikeina aikoina hyvin: inhimilliset vauriot jäivät merkittävästi pienemmäksi, kuin mitä 8 prosentin talouden romahdus antoi olettaa. Elvytyksen hinta oli kuitenkin suuri. Me torjuimme laman osamaksulla. Erät on maksettava. Kun fiksuilta suomalaisilta kysytään, pitääkö talous laittaa laman jäljiltä kuntoon vai jättää hunningolle, niin vastauksesta ei liene epäselvyyttä. Yksiselitteinen päämääräon, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Se edellyttää, että talous on kunnossa. Taloudesta huolehtiminen on yhteiskunnan kaikkein heikoimmista huolehtimista. Me laitamme nurkkamme kuntoon. Se vaatii päättäväisyyttä ja kovia ponnisteluja. Ketään ei kuitenkaan jätetä yksin. Ei ketään. * * * Talouspolitiikan onnistumisen näkee aina vasta jälkeenpäin. Parin talouskriisivuoden toimia on nyt siis jo mahdollista arvioida. Kuten jo sanoin, BKT laski Suomessa eniten euroalueella ? työttömyytemme ei kuitenkaan ole noussut tässä tahdissa. Tässä olemme siis onnistuneet. BKT ja työllisyys kun normaalisti seuraavat toisiaan hyvinkin tiiviisti, ellei tähän vaikuteta väliaikaisesti talouspoliittisilla toimilla, kuten nyt tehtiin. Mutta on olemassa vielä läpinäkyvämpi ja suorempi mittari hallitusten talouspolitiikan onnistumiselle: se hinta, millä eri maat saavat lainaa markkinoilla, kertoo suoraan luottamuksesta ja uskottavuudesta, joka niiden talouspolitiikalla on viime aikoina ollut. Suomen luottokelpoisuus on Euroopan vahvimpia. Ensi vuoden budjetti vahvistaa asemaamme tässä suhteessa. Se kertoo lahjomattomasti, ilman poliittisia makukysymyksiä, miten hyvin olemme saaneet luottamuksen tehdylle politiikallemme. Näin vaalien lähetessä myös opposition linjauksilla on merkitystä Suomea kohtaan tunnetulle luottamukselle lainamarkkinoilla. Oletan kuitenkin, että oppositio on hallituksen linjalla talouspolitiikan suuressa linjassa. Mitä tuolla luottamuksella sitten on väliä? Sen hinta voi olla miljardeja euroja. Jos maksaisimme valtionlainoista samoja korkoja kuin Euroopan ongelmamaat, jäisi meillä miljardeja vähemmän rahaa kouluihin, terveyskeskuksiin ja vanhainkoteihin. Tuosta luottamuksesta me pidämme kiinni. Suurin ansio Suomen saamaan luottamukseen on ollut meidän ennakoitava ja suunnitelmallinen kehysbudjetointimme. Näinäkin vaikeina aikoina olemme voineet pitää kehyksistä kiinni ja ylläpitää luottamusta. Menokehykset eivät ole estäneet elvytystä. Kehysten ulkopuolella on voitu tehdä paljon, esimerkkinä asuntotuotannon ja viennin tukeminen, menolisäysten aikaistaminen kehysten sisällä, sekä oikein ajoitetut veronalennukset. Vaalikauden kehysten menotason kasvua aikaistettiin, jotta valtion toimien elvyttävä vaikutus maksimoitaisiin. Nyt tuo ennakko sitten vedetään takaisin ensi vuoden budjetissa. Kun valtion kokonaismenot ovat kasvaneet tällä vaalikaudella keskimäärin seitsemän prosentin vuosivauhtia, niin budjettiesitys supistaa kasvun kahteen prosenttiin. Samalla velkaantuminen supistuu tämän vuoden noin 12 miljardista eurosta noin 8 miljardiin euroon. Siirrymme elvytyksestä kiristävään talouspolitiikkaan. Elvytys ja kiristys ovat määrältään ja mitoitukseltaan tarkkaa tasapainottelua. Toistaiseksi olemme onnistuneet erinomaisesti. Nyt olemme jälleen tarkan paikan edessä. On taiteiltava talouskasvun tukemisen ja kestävyysvajeen kanssa. Joka tapauksessa meillä on edessä julkisen talouden sopeutus, joten se on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Maailmantalouden tilanne toisaalta vaikuttaa talouskasvuumme enemmän kuin kotimaiset toimemme. Kolmanneksi, hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen edellyttää elvytyshanojen vääntämistä niukempaan suuntaan. EU:n talouskehitys näyttäisi olevan varsin positiivista. Sen sijaan uutiset Yhdysvaltojen ja Aasian talouksista eivät ole erityisen hyviä. Näiden talouksien vaikutus Suomen talouteen on suuri. Jos Yhdysvaltojen talous säilyy kasvu-uralla, on meillä kaikki mahdollisuudet ripeäänkin kasvuun ensi vuonna. Jos taas Yhdysvaltojen talous sakkaa, saamme jälleen negatiiviset seuraukset myös tänne Suomeen. Suurin kysymysmerkki on siis talouskasvun kestävyys. Tällaisessa epävarmuudessa ei kannata olla sen paremmin optimisti kuin pessimistikään. Sen sijaan kannattaa olla realisti. Nyt kannattaa tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka kannattavat joka tapauksessa ja joillarakennetaan tulevaisuutta. * * * Ensi vuoden budjetin meno- ja veropuolen satsauksista saamme hyvän kokonaiskuvan hallituksen näkemyksestä siitä, mille pohjalle tulevaisuutta Suomessa voimme rakentaa. Yliopistouudistus tukee suomalaista osaamista ja kilpailukykyä. Vihreä verouudistus kannustaa toimimaan ympäristöfiksummin sekä kehittämään uusia ympäristöystävällisiä tuotteita vaikkapa vientiin. Energiaratkaisut turvaavat teollisuudelle ja kotitalouksille myös jatkossa järkevähintaisen energian saannin, millä on merkitys kilpailukyvyllemme. Toisaalta mittavat satsaukset uusiutuvaan energiaan lisäävät työllisyyttä ja toimivat satsauksena uusien ympäristöinnovaatioiden kehittämiselle. Rakennamme siis aktiivisesti Suomea, jossa osaaminen on arvossaan, jossa ihmiset kehittävät uutta työtä, missä työtä kannattaa tehdä ja teettää. Haluamme rakentaa Suomea, joka on vihreän talouden kärjessä. Tämä edellyttää kykyä tehdä valintoja ja mittavia uudistuksia. * * * Poikkeuksellisen laaja yliopistouudistus uusine säätiöyliopistoineen ja uusine rahoitusmalleineen on huomattavasti merkittävämpi uudistus, kuin moni uskoo. Tämä uudistus vahvistaa uuden tiedon tuottamista ja kannustaa yliopistoja keskittymään omiin vahvuusalueisiinsa. Ensi vuonna yliopistojen valtionrahoitus kasvaa peräti 160 miljoonalla eurolla. Tämä on erityisen tärkeää, sillä yliopistojen perustehtävät, eli laadukas opetus ja perustutkimus, ovat suomalaisen sivistyksen kivijalka. 160 miljoonan euron rahoituksen lisäksi yliopistojen pääomittamiseen varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa. Teemme myös uudistuksen, jolla nopeutetaan opintoja ja alennetaan opintojen aloittamisikää. Tavoitteena on alentaa tuntuvasti keskimääräistä ikää jona siirrytään työelämään. Opiskelijavalinnat uudistetaan perusteellisesti. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2013. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia suositaan opiskelijavalinnoissa. Korkeakoulujen rahoituksessa valmistuneiden työllistyminen otetaan osaksi rahoitusjärjestelmää. Opintojen rakennetta kehitetään siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus valmistua nopeammin. Samalla opintotukea kehitetään niin, että se kannustaa päätoimiseen opiskeluun. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaisen korkeakoulututkinnon mukaiseksi. Asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan ja opintojen seurantaa uudistetaan. Hallitus teki 15 prosenti tasokorotuksen opintorahaan heti hallituskauden aluksi. Nyt muun muassa opintotuen tarveharkintaisuutta vähennetään työharjoittelun aikana ja korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotetaan. * * * Tämän vuoden massiiviset energiaratkaisut, joissa yhdistyvät valtavan suuri uusiutuvan energian paketti sekä ydinvoimaratkaisu, rakentavat tulevaisuuden Suomen käsikirjoitusta. Ympäristöverojen korotuksella kerätään siis tuloja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin nykyistä energiaverotusta fiksummalla tavalla. Toiseksi haluamme tehdä selkeän valinnan ja siirtää verotaakkaa työnteon ja työllistämisen verottamisesta ympäristön kuluttamisen verottamiseen. Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys tarvitsee toimivaa ja kasvavaa taloutta. Siksi haluamme tuoda vastuullisen markkinatalouden ympäristönsuojelun rengiksi. Ympäristöperusteinen autovero ja ympäristöperusteinen ajoneuvovero ovat jo tuottaneet tulosta: parissa vuodessa uusien autojen päästöt ovat laskeneet 15 prosenttia. Ihmisiä on kannustettu tekemään ympäristöfiksuja valintoja. Ympäristövastuun ei tarvitse olla kurjuutta, kieltoja eikä tuomiopäivän julistamista. Kaikesta ei tarvitse luopua, jos valitsemme oikein. Suomesta pitää tehdä tulevaisuudessa hiilineutraali yhteiskunta. Siihen tarvitaan kaikkia päästöttömiä energialähteitä sekä kannusteita siirtyä päästöttömiin polttoaineisiin ja teknologioihin. Siksi vihreä verouudistus saa jatkoa budjetissa. Polttoaineiden verotus muutetaan ympäristöperusteiseksi. Jatkossa verotus perustuu kaikissa polttoaineissa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineissa huomioidaan myös lähipäästöt. Muutos keventää ympäristöystävällisten liikennepolttoaineiden verotusta. Tarkoitus on saada houkuteltua uusia investointeja kotimaisten, vähäpäästöisten polttoaineiden kehitykseen. Samalla tavalla tavoitteena on kannustaa käyttämään ympäristölle ystävällisiä polttoaineita. Haluamme kannustaa ihmisiä ja yrityksiä ympäristöystävälliseen toimintaan. Saastuttaminen on valinta, joka jatkossa maksaa enemmän. Energiaverotuksen uusi rakenne on saanut tunnustusta laajalti. Yksityiskohtia on hiottu vielä viimemetreillä. Uusi energiaveromalli tulee varmuudella ohjaamaan investointeja vähäpäästöisen energiantuotannon suuntaan. Moni on ollut huolissaan, johtavatko maakaasun ja hiilen verotuksen muutokset siihen, että joissakin voimalaitoksissa maakaasu korvautuisi epätarkoituksenmukaisesti hiilellä. Tähän eivät tiede ja tutkimus anna yksiselitteistä vastausta. Kyse on olettamista. Tähän vaikuttavat monet meistä riippumattomat tekijät, kuten päästökaupan vaikutukset, kivihiilen ja maakaasun hintakehitys sekä voimalainvestointien valmistuminen. Hallitus haluaa kuitenkin pelata varman päälle. Jotta tavoitteemme päästöjen vähentymisestä toteutuisi myös lyhyellä jänteellä, porrastamme maakaasun veron energiasisältöön perustuvan osuuden noston siten, että lopullinen taso saavutetaan vuonna 2015. Tällöin meillä on mahdollista seurata kehitystä esimerkiksi vuonna 2013 uudistuvan päästökaupan seurauksena. Vuonna 2013 päästöoikeudet muuttuvat maksullisiksi. Tämän arvioidaan vaikuttavan kivihiilen kilpailukykyyn heikentävästi. Edessämme on yksi tämän hallituskauden suurimmista uudistuksista, jolla yhdessä tehtyjen energiaratkaisujen kanssa tulee olemaan mittava positiivinen vaikutus innovaatioihin ja uuden ympäristöteknologiavetoisen talouden rakentumiseen Suomessa. Jotkutovat ilmoittaneet vastustavansa vihreää verouudistusta. Se tarkoittaisi kireämpää työn verotusta sekä kevyempiä ympäristöveroja. Tämä puolestaan tarkoittaisi huonompaa työllisyyttä ja heikompaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Vihreän talouden teema näkyy myös mittavissa uusiutuvan energian tukiratkaisuissa. Uusiutuvan energian tuotantotukea suunnataan tuulivoimalla, biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Hallitus tukee myös maalämpöpumppujen käyttöönottoa sekä pellettilämmitykseen siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä taloissa. Haluamme osoittaa uusiutuvan energian tukimiljoonat investointeihin, joilla suomalainen tietotaito kasvaa maailmanlaajuisiksi vientituotteiksi. Vihreä talous ja ympäristövastuu vaativat tekoja ja rohkeutta tehdä suuriakin uudistuksia. Valtiovalta voi toimia mahdollistajana uuden luomisessa, vaikka ihmiset ja yritykset muutoksen tekevätkin. * * * Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen on ollut hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Olemme halunneet pitää huolta kaikkein heikoimmista. Se tarkoittaa, että yhteiskunnan tulonsiirtoja ja tukia ei ripotella paria euroa kaikille, vaan autetaan kaikkein eniten apua tarvitsevia kunnolla. Ensi vuonna toteutettava takuueläke on arvovalinta. Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten eläketuloa, esimerkiksi nuorena vammautuneen, työkyvyttömän tai vaikkapa ikääntyneen kotiäidin, joka on tehnyt päivätyönsä lapsiaan hoitaen. Takuueläke nostaa pienimpiä eläkkeitä vähintään 100 euroa, korkeimmillaan jopa noin 170 euroa kuukaudessa eläkeläispuolisoiden osalta. Myös useiden perhe-etuuksien sitominen kansaneläkeindeksiin vahvistaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Jatkossa myös lapsilisiä, kotihoidontukea ja yksityisen hoidon tukea korotetaan hintojennousua vastaavasti. * * * Maksamme ensi vuoden budjetissa ensimmäisen erän laman laskusta. Jos oikaisisimme talouttamme samaan tahtiin kolme seuraavaakin budjettia, niin tekisimme jälleen ylijäämää julkisessa taloudessa samaa suuruusluokkaa kuin ennen maailman talouspysähdystä. Tämä kertoo siis siitä tahdista, millä sopeutus aloitetaan. Työtä riittää meille kaikille myös tulevina vuosina. Laman laskun voimme maksaa viidellä maksutavalla: 1) Nykyistä pidemmät työurat 2) Valtion ja kuntien hallinnon ja palveluiden uudistus 3) Talouskasvua vahvistavat verouudistukset ja muut toimet 4) Menosäästöt 5) Veronkorotukset. Politiikka on täynnä vaihtoehtoja: voimme esimerkiksi valita teemmekö reilun 15-20 vuoden päästä keskimäärin pari vuotta pidemmät työurat vai leikkaammeko tarpeettomasti muutamalla ylimääräisellä miljardilla julkisia menoja ?heikoimpien turvaa ei saa leikata. Voimme myös valita kannustammeko muutosta vahvempiin kuntiin ja poistamme hallinnon päällekkäisyyksiä vai viemmekö veronkorotuksilla enemmän pois palkansaajien ja eläkeläisten taskuista ja yritysten työllistämismahdollisuuksista. Vastustamalla työurien pidentämistä, tuottavuusohjelmaa ja talouskasvua vauhdittavia uudistuksia Suomea taas ajetaan kovempiin veronkiristyksiin ja menosäästöihin. Jokainen aiemmin tehty toimenpide kolmessa ensimmäisessä kohdassa vähentää tarvetta tehdä paljon ikävämpiä ratkaisuja julkisissa menoissa ja veroissa. Työllisyys, uusi kasvu, investoinnit Suomeen ja julkisentalouden kuntoon saattaminen ovat asioita, joita haluamme edistää. Uskon, että nämä ovat myös sitä, mitä ihmiset meiltä odottavat.