Valtioneuvosto

Ministeri Thors kotoutumislain lähetekeskustelussa

Lehdistötiedote   •   Loka 19, 2010 19:58 EEST

Kun Suomeen syntyy lapsi, pidämme itsestään selvänä, että häneen investoidaan koulutuksen kautta. Yhtä selvää pitää olla, että maahanmuuttajaan investoidaan kotouttamisen kautta. Koulutus on edellytys yhteiskuntaan osallistumiseen. Myös kotoutumisen määränpää on, että maahanmuuttaja tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Samalla tavalla, kun me näemme Suomessa koulutuksen avaimena menestykseen tulevaisuudessa, kotoutuminen pitää nähdä tulevaisuuden investointina ja menestyksen edellytyksenä.

Hallituksen keskeisimmät päämäärät tämän lain osalta ovat

1-. että panostamalla kotoutumisen alkuvaiheeseen nopeutamme kotoutumista ja maahanmuuttajan työelämään siirtymistä.

2. että takaamme että kaikki tänne muuttaneet saavat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan

3. että kotoutumiskoulutuksen laatu ja teho paranee.

Regeringens centrala mål med denna lag är att:

1. satsa på det första skedet av integrationen för att invandrarna snabbare ska integreras och komma in på arbetsmarknaden

2. se till att alla som flyttat hit får basinformation om det finländska samhället, sina rättigheter och skyldigheter

3. förbättra integrationsutbildningens kvalitet och effekt.

Nykyinen laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta on vuodelta 1999 ja sitä esitetään nyt uudistettavaksi siten, että laki jaettaisiin kahdeksi erilliseksi laiksi: tämä laki kotoutumisen edistämisestä ja myöhemmin annettava laki kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin auttamisesta. Tämä esitys koskee maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä

Kotoutumislailla tuettaisiin ja edistettäisiin kotoutumista sekä maahanmuuttajan osallisuutta yhteiskunnassa. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia. Kotoutumista edistävien yksilöllisten toimenpiteiden henkilöpiiri määriteltäisiin toimenpidekohtaisesti.

Kun maahanmuuttaja saa oleskeluluvan Suomeen tai rekisteröi oleskeluoikeutensa, hän saisi tässä yhteydessä perustietoa Suomesta. Tämä perustieto sisältäisi tietoa yhteiskunnasta, työelämästä, sosiaalietuuksista sekä hänelle maahanmuuttajana kuuluvista palveluista. Tämän perustiedon saisivat jatkossa kaikki maahanmuuttajat.

Perustiedossa neuvottaisiin myös hakeutumaan alkukartoitukseen, jossa arvioitaisiin alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitettäisiin myös mikä on henkilön koulutustausta ja työkokemus. Alkukartoitukseen olisivat oikeutettuja työttömät ja toimeentulotuen varassa elävät maahanmuuttajat, mutta myös muut voisivat siihen hakeutua ja saisivat kartoituksen niin halutessaan.

Alkukartoituksen perusteella tehtäisiin kotoutumissuunnitelma sitä tarvitseville maahanmuuttajille. HE:n mukaan kotoutumissuunnitelmat laadittaisiin työnhakijaksi rekisteröityneelle työnhakijalle, toimeentulotukea saavalle ja se voitaisiin laatia myös heille, joiden viranomainen arvioisi alkukartoitukseen perustuen olevan sen tarpeessa.

Kotoutumissuunnitelman perusteella maahanmuuttaja ohjautuisi varsinaiseen kotoutumiskoulutukseen, joka sisältäisi sekä kielikoulutusta että yhteiskunnallista koulutusta. Korostan, että kaikki maahanmuuttajat eivät tarvitse kotoutumiskoulutusta, vaan tarpeet arvioitaisiin yksilöllisesti. Kuitenkin on huomattava, että lain soveltamisalaa laajentamalla saamme tarpeellisten kotoutumistoimenpiteiden piiriin myös nykyisen sen ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten kotiäidit. Kotoutumissuunnitelma voitaisiin laatia myös koskemaan koko perhettä, jolloin koko perheen tilanne tulisi huomioitua ja kaikki perheenjäsenet olisivat toimenpiteiden piirissä.

Lisäksi kotoutumissuunnitelma laadittaisiin aina ilman huoltajaa tulleille ja oleskeluluvan saaneille alaikäisille turvapaikanhakijoille, tarvittaessa myös muille alaikäisille maahanmuuttajille.

Kotoutumissuunnitelman sisältö ja pituus määräytyisivät myös yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Suunnitelman kesto arvioitaisiin vuosittain: sen pituus määräytyisi tarpeen mukaan.

Kotoutumissuunnitelman ja työvoimapoliittisen koulutuksen lisäksi maahanmuuttaja on oikeutettu lähes kaikkiin TE-toimiston palveluihin. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi käytetään myös työnvälityspalveluja, työharjoittelua, työelämävalmennusta ja palkkatukea. Maahanmuuttajalle tulisi tarjota aktiivisesti myös muita hänen tarpeitaan vastaavia palveluita, kuten ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja sekä koulutus- ja ammattitietopalveluja.

Arvoisa puhemies

Laissa säädettäisiin myös määräaikaisesta Osallisena Suomessa -kokeilusta, jossa kehitettäisiin kotoutumiskoulutusta kokeilemalla uusia koulutuksen malleja ja järjestämistapoja. Kokeilun tarkoituksena on kotoutumiskoulutuksen laadun parantaminen ja opetusmenetelmien ja -järjestelmien kehittäminen. Nykyisin kotoutumiskoulutus ei aina ole riittävän asiakaslähtöistä, tehokasta ja pitkäjänteistä. Myös alueelliset erot opetuksessa ovat suuria ja koulutukseen pääsyä tai sopivaa kurssia voidaan joutua odottamaan liian kauan. Koulutuksen kehittämiseen liittyy myös hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä haasteita.

Työelämään pyrkivien maahanmuuttajien ohella oman haasteensa kotoutumiskoulutukselle asettavat erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset, iäkkäät tai kotona lapsia ilman kontakteja kantaväestöön hoitavat kotiäidit. Toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan kolmella kotoutumisen polulla: työmarkkinoille suuntaavien ja työmarkkinoilla jo mukana olevien polulla, erityistukea tarvitsevien polulla sekä lasten ja nuorten polulla. Eri koulutuspolkujen sisältö perustuu Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin tuella kootun koulutuksen asiantuntijaryhmän työhön.

Utmaningar för integrationsutbildningen ställs förutom av de invandrare som vill in på arbetsmarknaden också av invandrare som behöver särskilt stöd, t.ex. icke läs- och skrivkunniga vuxna, äldre personer eller hemmafruar som sköter sina barn hemma utan kontakt med majoritetsbefolkningen. Åtgärderna planeras och genomförs på tre integrationsvägar: en väg för invandrare som vill in på arbetsmarknaden eller redan är inne på arbetsmarknaden, en väg för invandrare som behöver särskilt stöd och en väg för barn och unga. De olika integrationsvägarnas innehåll grundar sig på det arbete som utförts av en utbildningsexpertgrupp som sammansatts med stöd av Suomen Kulttuurirahasto och Svenska Kulturfonden.

Aikuisten maahanmuuttajien ohella myös lapsille ja nuorille suunnatut toimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kokeilussa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajalasten esiopetukseen sekä riittävään suomi/ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetukseen. Lisäksi kokeilun painopisteenä on maahanmuuttajanuorten tukeminen opintojen nivelvaiheissa siirryttäessä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta jatkokoulutukseen.

Kokeilun päätyttyä uusien koulutusmallinen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan suhteessa nykyjärjestelmään. Tarkoitus on, että kokeilun tuloksien perusteella valmistellaan tarvittavat esitykset järjestelmän ja lainsäädännön muuttamiseksi.

Arvoisat kansanedustajat

Onnistunut maahanmuuttopolitiikka ja siten onnistunut kotouttamispolitiikkaa edellyttävät hyvää yhteistyötä hallinnon rajojen ylitse sekä kunnassa että valtion puolella. - Tämä on hallinnolle aina haaste. Laissa säädettävä valtion kotouttamisohjelma on yksi välinen tämä yhteistyön rakentamiseksi.

Kukin kotouttamisen näkökulmasta keskeinen ministeriö asettaisi omaa hallinnonalaansa varten kotouttamisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana hallinnonalansa toiminnan ja talouden suunnittelua.

Kunnat päättäisivät edelleen itsenäisesti, haluavatko ne ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai kansainvälistä suojelua saavia. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä olisi, että kunta on laatinut kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Korvausjärjestelmän rakenne säilytettäisiin nykyisellään, mutta kunnille maksettaviin korvauksiin lisättäisiin korvaus alkukartoituksen järjestämisestä. Laskennallisten korvausten suuruudesta säädettäisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Myös korvaus alkukartoituksesta olisi laskennallinen kertakorvaus.

Esityksessä säädettäisiin myös pakolaiskiintiössä Suomeen otetun ja tämän perheenjäsenen maahantulomatkan kustannusten korvaamisesta. Maahanmuuttovirasto korvaisi maahantulomatkasta aiheutuneet kustannukset. Yksittäisessä tapauksessa se voisi hakemuksesta korvata myös kansainvälistä suojelua saavan perheenjäsenen maahantulomatkakustannukset. Korvaamiseen tulisi kuitenkin olla poikkeuksellisen painava syy, joka voisi liittyä lapsen edun toteutumisen varmistamiseen esimerkiksi lapsen vammaisuuden vuoksi. Nyt maahantulomatkoista aiheutuvat kustannukset korvataan sekä kiintiöpakolaisten perheenjäsenten että kaikkien muiden kansainvälistä suojelua saavien osalta.

Esityksen välittömät taloudelliset vaikutukset johtuvat esityksestä alkukartoituksen järjestämisestä. Sen järjestämisestä kunnille maksettavista korvauksista arvioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 1,4 miljoonan euron lisäkustannukset sisäasiainministeriön pääluokkaan. Vuonna 2011 lisäkustannukset olisivat 420.000 euroa. Kustannuslisäys katettaisiin sillä säästöllä, joka aiheutuisi rajaamalla pakolaisten perheenyhdistämismatkojen korvausta koskemaan ainoastaan kiintiöpakolaisten perheenjäseniä.

Suomi on jo monikulttuurinen maa. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa maahanmuuttaja pääsee osalliseksi yhteiskuntaa samalla kun hän pystyy säilyttämään oman kulttuurinsa. Suomessa on hyviä esimerkkejä vähemmistöistä jotka ovat säilyttäneet oman kulttuurinsa ja samalla ovat osa suomalaista yhteiskuntaa.

Euroopan unionin yhteisen kotouttamispolitiikan periaatteiden mukaan kotouttaminen on dynaaminen, kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi, joka edellyttää paitsi viranomaisten toimia, myös vastaanottavan yhteisön ja maahanmuuttajan entistä suurempaa sitoutumista. Uuden lain päämääränä on, että maahanmuuttajalla on mahdollisuus saavuttaa tasavertainen asema muun väestön kanssa sekä oikeuksien, että velvollisuuksien osalta. Sekä tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta painotetaan. Lain tarkoituksena on myös edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Maahanmuuttajien osallistuminen yhteiskunnan eri aloille lisää maahanmuuttajien ja kantaväestön keskinäistä vuorovaikutusta. Tämän vuorovaikutuksen kautta suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu.

Hyvät kansanedustajat,

Viikonloppuna on virinnyt voimakas keskustelu Saksan maahanmuuttopolitiikasta; liittokansleri Merkel julisti, että politiikka on epäonnistunut.

Mutta pätevätkö johtopäätökset meillä?

Ei ainakaan tämän HE:n jälkeen, sillä me olemme havainneet kotoutuksen kipupisteet:

- että kaikki maahanmuuttajat voivat tarvita apua päästäkseen sisään yhteiskuntaan.

- että vaaditaan erityistoimia jotta naisten pääsevät kotoutumiseen.

Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua kotouttamisessa Saksaa paremmin. Ensinnäkin olemme huomioineet tässä esityksessä koko perheen ja erityisesti naiset ryhmänä, joka tarvitsee selkeää ohjausta kotoutumiseen. Toiseksi Suomi on tasa-arvoinen ja ei-hierarkinen maa, jossa kaikilla on mahdollisuus onnistua ja tulla osaksi yhteiskuntaa sekä edetä elämässään. Kolmanneksi Suomessa on hyvin vahva ja hyvin toimiva kansalaisyhteiskunta, jossa monet kansalaisjärjestöt ovat tehneet ja tekevät tulevaisuudessakin mainiota työtä kotoutumisen edistämiseksi.

Finland har goda möjligheter att lyckas bättre än Tyskland med integrationen. För det första har vi i denna proposition beaktat hela familjen och i synnerhet kvinnorna som en grupp som behöver tydlig handledning för integrationen. För det andra är Finland ett jämlikt och icke-hierarkiskt land där alla har möjlighet att lyckas, bli en del av samhället och gå framåt i sina liv. För det tredje har Finland ett mycket starkt och välfungerande civilt samhälle där många frivilligorganisationer utför ett utmärkt arbete för att främja integrationen, och kommer att fortsätta göra så också i framtiden.