Nokian Renkaat

Miten maailman ensimmäinen talvirengas keksittiin?

Lehdistötiedote   •   Marras 08, 2011 09:05 EET

Nykyään kaikille on selvää, että meillä Suomessa käytetään talvisin talvirenkaita, ja kesäksi vaihdetaan toisenlaiset renkaat auton alle. Mutta aina ei ole ollut näin, sillä talvirenkaan historia ei yllä vielä edes sadan vuoden päähän. Miten syntyi maailman ensimmäinen talvirengas eli ns. Kelirengas?

Laki talvirenkaiden käytön pakollisuudesta astui voimaan vuonna 1978. Maailman ensimmäiset talvirenkaat puolestaan valmistettiin vain 44 vuotta aiemmin eli vuonna 1934. Suomen Gummmitehdas Osakeyhtiön valmistama Kelirengas kehitettiin kuorma-autoille, sillä siihen aikaan hevoskuljetuksia korvattiin moottoriajoneuvoilla.

– Tiet olivat huonokuntoisia, mutta tavaraa oli kuljetettava ympäri vuoden. Kun autojen määrä 30-luvulla kasvoi, huomattiin rengastarvetta olevan myös henkilöautoissa. Vuonna 1936 yhtiö kehitti ja valmisti pienemmän talvirenkaan henkilöautoihin. Ensimmäinen Hakkapeliitta-talvirengas antoi pitoa talviolosuhteissa, mutta kävi myös kesäkeleille, kertoo yli 35 vuoden työuran Nokian Renkailla tehnyt Pentti Eromäki.

Tiet olivat 30-luvulla huonokuntoisia, mutta eivät autotkaan olleet kovin kestäviä eikä perille pääsystä ollut aina taetta. Niinpä talvirenkaiden tärkeimmät ominaisuudet olivat rakennekestävyys ja pitokyky jäisellä sekä lumisella tiellä.

– Talvirenkaiden ominaisuudet keskittyivät täysin talviolosuhteisiin. Ensimmäisen talvirenkaan pintakuvio oli aivan uudenlainen, sillä sen urat olivat täysin poikittaisia ja antoivat hammasmaisen pidon ja purennan pehmeään alustaansa lumessa ja liejussa. Koko renkaan idea perustuikin hyvään tarttumapintaan lumisilla teillä, kertoo Nokian Renkaiden kehityspäällikkö Juha Pirhonen.

Ensin oli nasta, sitten tuli kitka

Kun autojen määrä jatkoi kasvuaan, ryhdyttiin teitä auraamaan, jotta liikenne sujuisi paremmin. Aurauksessa tienpinnalle muodostui kuitenkin liukkaita jääpintoja, joihin sen aikainen rengas ei purrut.

–60-luvun alussa syntyi nykyinen kovametallikärjellä varustettu nastarengas. Nastoja oli tosin yritetty kiinnittää renkaisiin jo aiemminkin, mutta vasta nyt varsinaisesti keksittiin nastarengas. Vuonna 1974 astuivat voimaan nastarengassäännökset, joilla pyrittiin vähentämään nastojen aiheuttamaa teiden kulumista, Pentti Eromäki muistelee.

Tiekalusto kehittyi niin paljon, että teitä asvaltoitiin entistä enemmän, ja tiet pysyivät sulina. Nastarenkaan rinnalle ryhdyttiin kehittämään toisenlaista rengasta – sellaista, joka ei olisi riippuvainen talvirengasmääräyksistä.

– 1970-luvulla kehitettiin ensimmäiset nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat, joissa nastarenkaan pito-ominaisuudet korvattiin osittain voimakkaalla pintakuvion lamellitekniikalla sekä uusilla innovatiivisilla kumisekoituksilla. Kitkarengas tarjosi enemmän ajomukavuutta, sillä se oli lähes äänetön, Eromäki kertoo.

Yksi asia pysynyt samana

Talvirenkaita kehitetään nykyään eri käyttöalueille, ja esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset, pohjoismaiset ja keskieurooppalaiset renkaat ovat hyvin erilaisia keskenään.

– Pohjoismaissa autoilijat arvostavat talvirenkaissa eniten renkaiden ympäristöystävällisyyttä sekä talviominaisuuksia, Juha Pirhonen toteaa.

Nykyään tiemme ovat aivan toista luokkaa verrattuna rengasteollisuuden alkuaikoihin, eivätkä nykyautotkaan muistuta edeltäjiään automobiileja juuri muuten kuin siinä, että edelleen kuljetaan neljällä renkaalla. Talvirenkaista on tullut matalaprofiilisia eli renkaiden profiili on leventynyt ja sisähalkaisija kasvanut. Nykyiset autot vaativat renkailta ihan toisenlaisia ominaisuuksia kuin ennen.

– Autoihin on kehitetty parempia ajo- ja pito-ominaisuuksia rengasteollisuudessa. Ne ovat asioita, joita autoilijat arvostavat. Viime vuosina kuluttajat ovat tosin nostaneet näiden ominaisuuksien rinnalle renkaiden ja materiaalien ympäristöystävällisyyden, alhaisen vierintävastuksen sekä pienen ympäristömelun, Pirhonen toteaa.

Renkaiden kehitystyössä on tapahtunut suuria harppauksia vuosikymmenten kuluessa. Nykyään tietokoneet ovat tulleet tavallisiksi työvälineiksi ja renkaiden testaaminen on teknistynyt. Silti yksi tärkeimmistä asioista on pysynyt samana vuosikymmenestä toiseen.

– Mitkään koneet eivät keksi uusia ideoita eli se luova ja ajatuksia vaativa työ täytyy kuitenkin tehdä pään sisällä, Pentti Eromäki valaisee.

Kainalojuttu: Näin syntyi Flying Finns

Suomalaisten rallimenestys on vuosikymmeniä sitten ollut pitkälti hyvien talvirenkaiden ansiota. Monte Carlossa ajettavassa rallissa vuonna 1963 kuljettaja Pauli Toivonen käytti nastoitettuja Haka-Hakkapeliittoja rallin vuoristo-osuuksilla. Renkaat pitivät ja Toivonen sekä Anssi Järvinen ajoivat rallissa toiselle sijalle. Kolmansiksi ylsivät Rauno Aaltonen ja Tony Abronen. Suomalaisten menestys olikin hurjaa, ja pian rallimaailmassa alkoi levitä termi Flying Finns eli Lentävät suomalaiset. 1970-luvulla kehitettiin Hakkapeliitta Special -rengas rallin ääritilanteita silmällä pitäen, ja osa tämän renkaan ominaisuuksista vietiin myös kuluttajarenkaiden tuotekehitykseen. Kun suomalaiset kuljettajat menestyivät eurooppalaisissa kisoissa, syntyi Suomeenkin varsinainen rallikuume, ja tänne perustettiin lukuisia rallikilpailuja.

Lue lisää maailman ensimmäisistä talvirenkaista: www.nokiantyres.com/hakkapeliitta75

Nokian Renkaat keskittyy ainoana rengasvalmistajana maailmassa tuotteisiin ja palveluihin, jotka helpottavat ihmisten turvallista liikkumista pohjoisissa olosuhteissa. Innovatiivisia renkaita henkilö- ja kuorma-autoihin sekä raskaisiin työkoneisiin markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet. Yhtiö kehittää tuotteitaan tavoitteenaan kestävä turvallisuus ja ympäristöystävällisyys tuotteen koko elinkaaren ajan. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 1 058,1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa 3506. Nokian Renkaiden osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

www.nokianrenkaat.fi