Syöpäjärjestöt

Movember-suurapuraha Tapio Visakorven tutkimusryhmälle

Lehdistötiedote   •   Joulu 12, 2012 11:54 EET

Geenijahtia eturauhassyövän nujertamiseksi

Syöpäsäätiön 200 000 euron Movember-suurstipendi on myönnetty professori Tapio Visakorven tutkimusryhmälle Tampereella. Stipendiin on koottu varoja Movember-kampanjalla, jossa suomalaiset miehet kasvattavat marraskuun ajan viiksiä ja keräävät varoja eturauhassyöpätutkimukseen.

Visakorven tutkimushanke kohdistuu eturauhassyöpään – genomin profiloinnista yksilöityyn hoitoon. Tutkimuksessa profiloidaan DNA:n muutoksia, geenien ilmentymisen muutoksia sekä DNA:n metylaation (yksi geenien säätelymekanismeista) muutoksia potilailta saaduissa kasvainnäytteissä käyttäen hyväksi uusimpia, genomin laajuisia analyysimenetelmiä.

Tavoitteena on löytää eturauhassyövän keskeiset mekanismit. Sen jälkeen näitä mekanismeja tutkitaan tarkemmin ja selvitetään, voisiko niistä olla hyötyä taudin diagnostiikassa ja hoidossa.

Hoitoa vai seurantaa?

Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpätauti. Suuri osa Suomessa vuosittain diagnosoiduista noin 4 700 miehestä ei välttämättä tarvitsisi aktiivista hoitoa, koska tauti etenee usein hitaasti ja monet potilaat menehtyvät vanhuuteen liittyviin syihin.

Osa eturauhassyövistä on kuitenkin aggressiivisia. Nämä syövät vaativat hoidoksi leikkauksen tai sädehoitoa, ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti hormonihoitoa ja solunsalpaajia. Tarpeen olisi pystyä erottamaan toisistaan hitaasti kasvava, ikääntymiseen liittyvä eturauhassyöpä ja ilman hoitoa kuolemaan johtava, ärhäkkä tauti.

Visakorven tutkimusryhmän tavoitteena on etsiä uusia merkkiaineita varhaisvaiheen eturauhassyöpään, jolloin tulevaisuudessa voidaan tarkemmin arvioida, milloin syöpä vaatii aktiivihoidon ja milloin riittää seuranta.

Käytettävissä olevan, mittavan potilasaineiston avulla selvitetään profiloinnissa esille tulleiden merkkiaineiden ennusteellinen merkitys - sikäli kuin sitä on.

Miessukuhormonit avainasemassa

Eturauhassyöpä on riippuvainen miessukuhormoneista eli androgeeneista, minkä vuoksi pitkälle edenneen eturauhassyövän hoitoon käytetään hormonihoitoa.

Hormonihoidon tavoitteena on estää miessukuhormonien eritys tai vaikutus. Hoito aiheuttaa kemiallisen kastraation. Hoidosta huolimatta sairaus saattaa muuttua lääkkeille vastustuskykyiseksi ja lähettää etäpesäkkeitä, tavallisesti luustoon.

Yksi tutkimustavoitteista onkin etsiä uusia lääkehoidon kohteita pitkälle edenneeseen eturauhassyöpään, johon hormonihoito ei enää tehoa.

Hormonihoidoille vastustuskykyisistä kasvaimista löytyvät geneettiset muutokset kertovat tutkijoille, mitkä ovat ne geneettiset ominaisuudet, jotka tekevät syöpäsolusta superselviytyjän – ja mitkä tekijät ovat läsnä, kun syöpäsolut kehittävät itselleen uusia selviytymistapoja.

Näyttää esimerkiksi siltä, että kasvain pystyy elimistön normaalien biokemiallisten synteesireittien avulla tuottamaan sukuhormoneja monin eri tavoin, mm. kolesterolista.

Visakorven ryhmä tutkii androgeenien ja erityisesti niiden vaikutusta säätelevän androgeenireseptorin (AR) roolia taudin leviämisessä. Ryhmä havaitsi jo 15 vuotta sitten, että androgeenireseptoria koodaava geeni on monistunut kolmasosassa kastraation aikana uusiutuneista eturauhassyövistä. Tämä johtaa AR:n ylituotantoon ja useiden muiden geenien aktivoitumiseen. Ryhmä pyrkii selvittämään, mitkä näistä AR:n säätelemistä geeneistä ovat tärkeitä apureita eturauhasen syövälle. Nämä geenit voivat olla tulevaisuuden lääkekohteita.

Syöpäjärjestöt on kohdentanut marraskuussa yhteensä 4,1 miljoonaa euroa syöpätutkimukseen.

Apurahaluettelo löytyy tästä.

Lisätiedot:
Professori Tapio Visakorpi, Tampereen yliopiston biolääketieteellisen teknologian yksikkö, puh. +358 50 318 5829, tapio.visakorpi(at)uta.fi