Viisikko-Communica Communications VCA Oy

Muoviteollisuus ry: Jätevesi ei kuulu juomaveteen

Lehdistötiedote   •   Marras 11, 2010 11:17 EET

Keskustelussa jätevesiasetuksen merkityksestä nostetaan esiin lähinnä Itämeren tilanne, vaikka asetuksen suurimmat vaikutukset kohdistuvat lähivesistöihin ja juomavesiin. Huonosti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä.

Osassa kotikaivoja vesi on kesän lopulla juomakelvotonta. Jätevedet rehevöittävät vesistöjä, mikä pahentaa esimerkiksi sinileväongelmaa. Sinileväisissä rantavesissä ei tunnetusti ole syytä uida. Kyse on siis ihmisten terveydestä ja viihtyvyydestä.

Yli 400 000 vapaa-ajan asuntoa sijaitsee kunnallisen jätevesijärjestelmän ulkopuolella. Niiden ympärivuotinen käyttö on yleistynyt ja varustetaso on lisääntynyt. Yhä useammassa on vesikäymälä ja juokseva vesi. Ympärivuotisista asunnoista noin 220 000 ja vapaa-ajan asunnoista 30 000 - 50 000 on vailla riittävää jätevedenpuhdistusta.

Jätevettä on kaikki viemäriin kulkeutuva vesi. Kotitalouksien jätevedet muodostuvat ruoanlaitossa, tiskaamisessa, peseytyessä ja WC-jätteistä. Vain WC-vesiä sisältävää jätevettä kutsutaan mustaksi jätevedeksi. Harmaata jätevettä ovat pesutilojen ja sekä keittiön jätevedet. Harmaita jätevesiä syntyy mökeillä, joissa on ulkokäymälä.

Jätevesiasetus säädettiin tarpeeseen – soveltamisohjeisiin kaivataan selkeyttä 

Jätevesiasetus valmisteltiin tarpeeseen, jossa haja-asutusalueen jätevesiasioita koskevat määräykset olivat hajanaisia ja pitkälti vanhentuneita. Vuonna 1962 voimaan tulleella vesilaissa ei käsitelty suoranaisesti haja-asutusalueen jätevesiä. Laki on ollut pohjana ympäristölainsäädännölle.

Terveydensuojelulain jätevesien käsittelyä koskevat ohjeet ovat suuntaa antavia ja kunnat ovat tulkinneet lakeja eri tavoin.

Jätevesialan laitevalmistajat ovat pitäneet jätevesiasetusta hyvin valmisteltuna ja tarpeellisena, mutta toivoneet kuntien tavoin selkeämpiä ohjeita jätevesiasetukseen soveltamisesta.

Haitallisia aineita veteen arkielämästä

Jätevedet sisältävät paljon kiintoainetta ja orgaanista eli eloperäistä ainetta. Jätevesissä on myös ravinteita, fosforia ja typpeä. Näistä suurin osa tulee WC-vesistä. Fosforia kertyy myös fosfaatteja sisältävistä pyykinpesuaineista. Ihmiselle haitallisia veden saastuttajia ovat myös nitraatit, kemikaalit, raskasmetallit ja lääkeaineet. Paitsi lannoitteista, nitraattia tulee pohjaveteen maaperään pääsevien jätevesien kautta. Kaivoon pääsevät jätevedet voivat nostaa nitraattipitoisuutta. Kun juomavedessä oleva nitraatti muuttuu nitriitiksi, pikkulasten veren punasolujen happiaineenvaihdunta häiriintyy.

Nykyaikaisessa elämäntavassa syntyvät vierasaine-, kuten pesuaine- ja maalijäämien orgaaniset liuottimet ja epäorgaaniset kemikaalit ovat eliöstölle haitallisia. Joutuessaan pohjaveden kautta juomaveteen ne vaarantavat ihmisten terveyden. Raskasmetalleja puolestaan päätyy ihmisten ravinnon kautta ulosteisiin ja jäteveden mukana kaloihin. Niitä syövät saavat raskasmetalleja elimistöönsä.

 Ulosteperäinen jätevesi pilaa juomaveden

Puhdistetutkin jätevedet ovat riski terveydelle, jos ne kulkeutuvat talousvesikaivoon tai uimarannalle. Muun muassa vuotava jätevesijärjestelmä voi pilata oman tai naapurin kaivoveden. Oman kaivoveden makuun tottuu niin, että sivumakua ei välttämättä huomaa, vaikka vieraat vieroksuisivat vettä. Myös kaikkien mielestä moitteettoman makuinen vesi voi sisältää haitallisia aineita. Asianmukainen jätevesijärjestelmä suojelee lähijärveä tai omaa kaivoa saastumiselta ja hajuhaitatkin pienenevät. Samalla kiinteistön arvo kasvaa.  Pelkkä saostuskaivo ei enää riitä, vaikka se olisi toiminut pitkäänkin.

Professori Tuula Tuhkanen Tampereen teknillisen yliopiston bio- ja ympäristötekniikan laboratoriosta totesi hiljattain, että noin kolmasosa haja-asutusalueiden kaivovesistä on juotavaksi kelpaamatonta kesän lopulla. Ulosteperäisen veden nauttiminen saattaa johtaa virusperäiseen ripuliin, joka voi olla vaarallinen lapsille ja vanhuksille.

Vesikäymälöissä ulosteet ja virtsa sekoittuvat noin sataan litraan vettä asukasta kohden päivässä. Haja-asustusalueilla jätevedet johdetaan usein vain saostuskaivojen kautta maaperään. Ulosteperäinen juomaveden saastuminen ei välttämättä johda sairastumiseen, mutta jo ajatuksena jäteveden juominen tuntuu toki vastenmieliseltä.

Maapuhdistamo riittää lievennetyille alueille

Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla edellyttää orgaanisen aineen vähentämisen lisäksi tehokasta fosforinpoistoa. Myös typen määrää tulisi vähentää. Fosfaatti- eli epäorgaaninen fosfori on ympäristölle haitallisempaa kuin orgaaninen fosfori.

Tavalliset maasuodattimet eivät läheskään aina riitä puhdistamaan jätevesien fosforia asetuksen vaatimusten mukaisesti.  Maasuodatin tuleekin usein täydentää fosforin lisäkäsittelyllä etenkin alueilla, joilla sovelletaan fosforin peruskäsittelyvaatimusta (85 prosentin vähennys). Lievennetyn käsittelyvaatimuksen alueilla (70 %) tavallinen maasuodatin riittää. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan erityisin perustein määritellä lievennettyjen käsittelyvaatimusten alueet.

(Lähteet: Valtion ympäristökeskus

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto

Luonnonhoidon koulutus LUOKO ry, professori Tuula Tuhkanen, Tampereen teknillinen yliopisto)

Lisätietoja:

Muoviteollisuus ry

Puhdistamojaoston pj. Jaana Suur-Askola 0407273669 jaana.suur-askola@uponor.com

Muoviteollisuus ry:n puhdistamoryhmän jäsenyritykset: Jita Oy, www.jita.fi , Oy KWH Pipe Ab, www.kwhpipe.fi, Pipelife Finland Oy, www.puhdastulevaisuus.fi, Uponor Suomi Oy, www.uponor.fi