Valtioneuvosto

Oikeusministeri Tuija Brax edunvalvonnan ajankohtaisseminaarissa 7.2.2011

Lehdistötiedote   •   Helmi 08, 2011 21:02 EET

Hyvät seminaarin osallistujat,

Suomi ei ole enää entisellään. Vaalirahoituskohu ja sitä seurannut keskustelu on muuttanut yhteiskuntamme ilmapiiriä ja toimintatapoja - uskon että pysyvästi. Pitäytyminen eri verkostojen piirissä vallinneeseen "maan tapaan" on vaihtunut kasvaviksi avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksiksi.

On siksi mielestäni tärkeää, että tämä seminaari järjestetään. Eri toimijoiden kokoontuminen yhteen keskustelemaan edunvalvonnan pelisäännöistä ja eettisestä koodistosta on tässä tilanteessa ajankohtaista ja paikallaan.

Uudessakin tilanteessa on tietysti selvää, että yrityksillä ja muilla toimijoilla on tarve hyviin yhteiskuntasuhteisiin. Oman asian esille tuomisessa ei luonnollisesti ole mitään pahaa. Ja poliittisten toimijoiden tukeminen on demokraattinen oikeus. Vuorovaikutus kuuluu demokratiaan. Keskeiseksi uudessa vaalirahoitusta ja mm. lahjontaa koskevassa säätelyssä on muodostunut avoimuuden korostaminen sekä korruptionvastaisessa toiminnassa noudatettavien pelisääntöjen selkiyttäminen.

Vihreät esitti viime kesänä avauksen avoimuuden ja lobbauksen pelisääntöjen selkiyttämisen puolesta. Vihreät esitti mm. hallitusohjelmatyössä tapahtuvan lobbauksen avoimuuden lisäämistä. Eduskunnan valiokunnat voisivat järjestää kuulemisen ministerin tai komissaarin tehtäviin ehdolla oleville. Myös valiokuntatyön asiantuntijakuulemisten avoimuutta tärkeissä asioissa voitaisiin lisätä. Uskon, että näissä esityksissä näkyvälle avoimuuden korostamisen lähtökohdalle on laajaa yhteiskunnallista vastakaikua.

Käsittelen tässä avauspuheenvuorossani vaali- ja puoluelainsäädännön uudistusta sekä vireillä olevaa esitystä lahjontaa koskevien säädösten päivittämisestä kansainvälisten standardien mukaisiksi.

Hyvät kuulijat,

Hallitus on kesällä 2010 antanut esityksen lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamista sekä näihin liittyvistä rikoslain muutoksista. Esitystä käsitellään parhaillaan eduskunnan laki- ja perustuslakivaliokunnissa.

Esityksen tavoitteena on täyttää suurelta osin Euroopan neuvoston korruptionvastaisen valvontaelimen, GRECO:n, Suomelle antamat suositukset ja vahvistaa Suomen uskottavuutta korruptionvastaisessa yhteistyössä. Uudistus yhdenmukaistaisi lahjusrikosten arviointia ja niistä tuomittavia rangaistuksia. Tarve lahjusrikossäännösten tarkistamiseen tuli kansainväliseltä taholta, mutta muutoksiin oli toki myös kansallisia tarpeita.

Esityksessä ehdotetaan siis rikoslain lahjusrikossäännöksiä muutettavaksi keskeisiltä osiltaan seuraavasti:

(a) Kansanedustajan lahjusrikoksia koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaisivat Euroopan neuvoston yleissopimuksen määräyksiä. Rangaistavan käyttäytymisen ala laajenisi nykyisestä ja säännökset lähestyisivät jossain määrin virkamiehiä koskevia säännöksiä. Samalla vakavimpia kansanedustajan lahjusrikoksia varten muodostettaisiin erityiset törkeitä tekomuotoja koskevat tunnusmerkistöt.

(b) Vakavimmista aktiivista ja passiivista lahjontaa koskevista rikoksista elinkeinotoiminnassa säädettäisiin törkeät tekomuodot, minkä seurauksena enimmäisrangaistus nousisi kahdesta neljään vuoteen vankeutta. Uusien törkeiden lahjusrikosten ja virkamiehiä koskevien törkeiden lahjusrikosten ankaroittamisperusteet ja rangaistusasteikot vastaisivat toisiaan. Lahjuksen antaminen elinkeinotoiminnassa tulisi rangaistavaksi silloinkin, kun se on tehty valtiossa, jonka lain mukaan se ei ole rikos.

(c) Lahjusrikossäännöksiä muutettaisiin myös siten, että ne nykyistä selvemmin koskisivat kotimaisia ja ulkomaisia välimiehiä.

Kansanedustajan lahjusrikossäännökset ovat luonnollisesti kotimaassa eniten huomiota saanut osa esitystä. Niinpä on aiheellista valottaa hieman tarkemmin niiden sisältöä. Kansanedustajaa voitaisiin rangaista lahjuksen ottamisesta, vaikkei siihen liittyisi lupausta toimia jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi tietyllä tavalla. GRECO:n arvostelun kärki koski juuri poistettavaksi ehdotettua lauseketta. Kansanedustajan tehtävän erityislaatuisuus otettaisiin kuitenkin jatkossakin huomioon, sillä rangaistavuuden edellytyksenä olisi, että teko on omiaan selvästi horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen riippumattomuuteen. Kansanedustajan toimintaa ei ole säädetty vastaavalla tavalla yksityiskohtaisesti kuin virkamiesten toiminta virkamieslaissa. Lisäksi lakiin ehdotettavilla täsmennyksillä selvennetään suhdetta vaalirahoitukseen ja vieraanvaraisuuteen.

Kansanedustajien oikeusturvan parantamiseksi lahjusrikosten suhdetta vaalirahoitukseen selkeytettäisiin siten, että vaalirahoituslain mukaista vaalirahoitusta ei pidettäisi rikoksena, jollei tarkoituksena ole kiertää lahjusrikossäännöksiä.

Kansanedustajan lahjusrikossäännöksiin otettaisiin nimenomainen maininta siitä, ettei lahjuksen ottamiseen syyllistyisi kansanedustaja, joka ottaa vastaan tai hyväksyy tavanomaiseksi vieraanvaraisuudeksi katsottavan lahjan tai muun edun. Vieraanvaraisuuden tavanomaisuudella tarkoitetaan sitä, mitä on pidettävä kansanedustajalle hyväksyttävänä ja kohtuullisena ottaen huomioon muun muassa hänen asemansa ja tehtävänsä sekä suhteensa edun antajaan. Esimerkiksi yhteistyövierailun yhteydessä lahjana vastaanotetut koriste-esineet, asusteet tai astiat olisivat tavanomaista vieraanvaraisuutta, jollei lahjan arvo ole huomattava.

Esityksen perustelussa esitetään ehdotettujen muutosten lisäksi "eduskunnan piirissä on kuitenkin aiheellista harkita esimerkiksi kansanedustajan sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden laajentamista nykyisestään. Harkintaan voitaisiin ottaa muitakin keinoja, joilla erilaisten edunvalvojien tai lobbaajien ja kansanedustajien välistä kanssakäymistä voitaisiin saada vielä avoimemmaksi ja löytää siihen pelisääntöjä. Esimerkiksi Euroopan neuvoston parlamentaarinen kokous esitti 26 päivänä huhtikuuta 2010 suosituksenaan, että lobbausta harjoittavien tahojen olisi rekisteröidyttävä."

Hyvät kuulijat,

Vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntö on nyt kokonaisuudessaan uudistettu. Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta tuli voimaan toukokuussa 2009 ja puoluelain muutokset syyskuussa 2010. Uudistetuilla laeilla lisätään poliittisen rahoituksen avoimuutta ja estetään epäasiallisten sidonnaisuuksien syntymistä vaali - ja muun - rahoituksen kautta. Samalla ehkäistään korruptiota poliittisessa toiminnassa.

Tarkastelen seuraavaksi poliittisille puolueille ja yksittäisille vaaliehdokkaille annettuja tukia vaali- ja puoluerahoitussääntelyn valossa.

Olen itse pitänyt parhaana sitä, että julkinen puoluerahoitus kanavoidaan puoluetuen kautta, koska tällöin noudatetaan selviä kriteereitä ja avoimuutta. Puolueiden kohtelun tulee olla tasapuolista ja erilaisten avustusten perustua parlamentaarisiin voimasuhteisiin.

Puoluerahoitusuudistuksessa on otettu käyttöön keskeinen julkisyhteisöjen tukiin liittyvä rajoitus. Tukea ei saa enää vastaanottaa valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, valtion tai kunnan liikelaitokselta, julkisoikeudelliselta yhdistykseltä, laitokselta tai säätiöltä taikka valtion tai kunnan määräysvallassa olevalta yhtiöltä. Kielto ei kuitenkaan koske toimitilojen käyttöä eikä tavanomaista vieraanvaraisuutta. Toimitilojen käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi puolueyhdistyksen kokoontumista kunnan tiloissa. Perustuslakivaliokunta tarkensi vielä eduskuntakäsittelyn aikana tavanomaisen vieraanvaraisuuden määritelmää toteamalla, että hallituksen esityksessä esimerkkinä mainittu kahvitarjoilu on liian rajoittava. Valiokunta katsoi, että tavanomaisuutta on tulkittava laveammin kattamaan esimerkiksi kohtuullisen ruokatarjoilun samoin kuin vähäiset muistolahjat.

Yksityistä rahoitusta puolueet saavat vastaanottaa puoluelain eräitä rajoituksia noudattaen. Puoluelakiin lisättiin uusi 8 b §, joka asettaa rajoituksia puolueen, puolueyhdistyksen ja puolueen lähiyhteisön tuelle. Pykälä kieltää ottamasta vastaan tukea, jonka antajaa ei voida selvittää, lukuun ottamatta tavanomaisesta keräystoiminnasta saatua tukea. Samoin on kiellettyä ottaa vastaan samalta tukijalta enemmän tukea kuin 30 000 euroa kalenterivuodessa. Tämä ei koske puolueen lähiyhteisön tukea puolueelle tai puolueyhteisölle eikä testamentilla annettua tukea. Myös ulkomaisen tuen vastaanottaminen on kiellettyä lukuun ottamatta tukea yksityishenkilöiltä ja puolueen aatesuuntaa edustavilta kansainvälisiltä yhteisöiltä ja säätiöiltä.

Vaalirahoituslakiin lisättiin puoluelain muutoksen yhteydessä sisällöllisesti vastaavat yksittäistä ehdokasta, ehdokkaan tukiryhmää ja muuta yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivaa yhteisöä koskevat kiellot. Ehdokkaan osalta sallitun tuen kattosumma on 3000 euroa kunnallisvaaleissa, 6000 euroa eduskuntavaaleissa ja 10 000 euroa europarlamenttivaaleissa.

Keskeisintä poliittisen toiminnan tukemisessa on sitoutuminen avoimuuteen. Uuden ajantasaisen ilmoitusrekisterin ansiosta puolueelle tulevat yli 1500 euron tuet julkaistaan ajantasaisessa Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämässä puoluerahoituksen ilmoitusrekisterissä. Samoin ehdokkaan vaalirahoitusilmoituksessa ilmoitetaan erikseen kaikki yli 1500 euron tuet eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja presidentinvaalissa. Kunnallisvaaleissa ilmoitusraja on 800 euroa. Lakeihin on lisätty myös välitettyä tukea koskevat säännökset, joilla pyritään estämään tukien pilkkominen.

Vaali- ja puoluerahoitusuudistuksen keskeinen sisältö on avoimuuden lisääminen puolueiden ja ehdokkaiden sidonnaisuuksista. Erilaiset sidonnaisuudet ovat sinänsä luonnollinen osa niin poliittista kuin muutakin inhimillistä toimintaa. Sidonnaisuuden olemassaolo ei tee kenestäkään automaattisesti esteellistä. Tämä pätee niin vaalirahoitukseen kuin muihinkin sidonnaisuuksiin. Viime kädessä vastuu mahdollisen esteellisyyden tunnistamisessa, ja itsensä jääväämisessä, on aina esteelliseksi epäillyllä itsellään. Avoimuudella varmistetaan kuitenkin se, että mahdolliset esteellisyystilanteet tunnistetaan ajoissa, myös silloin kun henkilö itse ei asiaa havaitse tai halua ilmoittaa. Samoin havaitaan entistä paremmin tapaukset, joissa lahjusrikossääntelyn soveltaminen voi tulla kyseeseen.

Hyvät kuulijat,

Kevään 2011 eduskuntavaalit käydään siten täysin uusien sääntöjen mukaan. Keskustelu uuden sääntelyn yksityiskohtien soveltamisesta käytäntöön näissä vaaleissa on parhaillaan käynnissä. Keskustelu on paikallaan, ja tehostuneen viranomaisvalvonnan ohella myös poliittisella vastuulla on vaalien ja poliittisen toiminnan rahoituskeskustelussa luonnollisesti merkitystä.

Uudistuvan lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös kehittyviä eri alojen pelisääntöjä. Esimerkiksi eduskunnalla tulee olla selkeät pelisäännöt, jotka täydentävät lainsäädäntöä. Niin lainsäädännön, kansainvälisten ja kansallisten instituutioiden kuin mediankin näkökulmat ovat osia kokonaisuudessa, ja ne kaikki vaikuttavat todellisuudessa noudatettuihin pelisääntöihin. Toivotan onnistunutta ja tuloksellista seminaaria.