Valtioneuvosto

Oikeusministeri Tuija Brax Helsinki Maneesin Rotaryklubin lounaskokouksessa 12.11.2010

Lehdistötiedote   •   Marras 15, 2010 21:23 EET

Hyvinvointi Suomessa - onko sitä ensi vuonna?

Hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta tulla puhumaan tähän tilaisuuteen.

Pohjoismainen hyvinvointipalveluiden yhteiskunta on osoittautunut reiluksi ja toimivaksi malliksi. Kaikki osallistuvat kustannuksiin ja kaikilla on jossain elämänvaiheessa odotettavissa hyötyä hyvinvointivaltiosta.

Hyvinvointivaltiolla on kuitenkin edessään suuria haasteita. Viime vuosien talouskriisin takia valtio joutuu todella miettimään, miten kansalaisten hyvinvointipalvelut jatkossa turvataan. Samalla yhteiskunnan on kyettävä varautumaan ikärakenteen muutokseen julkisen talouden kestävyyttä vahvistamalla.

Hyvinvoinnilla on läheinen kytkentä perus- ja ihmisoikeuksiin. Suomen perustuslakiin on sisällytetty taloudellisia, sosiaalisia ja yksilön kehitykseen liittyviä oikeuksia, joita kutsutaan hyvinvointioikeuksiksi. Hyvinvointioikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Hyvinvointioikeudet velvoittavat lainsäätäjää eri tavoin. Esimerkiksi oikeus maksuttomaan perusopetukseen on subjektiivinen oikeus, johon kuka tahansa voi vedota. Työtä koskevat perusoikeudet sen sijaan velvoittavat valtiota edistämään työllisyyttä ja pyrkimään turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Viime syksynä annetussa valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa on aikaisempaa laajempi kotimaan ihmisoikeustilannetta kuvaavaa osuus, jonka laatimista oikeusministeriö koordinoi. Selonteossa nostetaan esiin myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia Suomessa. Hyvät uutiset ovat, että moniin selonteossa esiin nousseisiin ongelmiin on jo reagoitu.

Nostan seuraavaksi esiin muutamia esimerkkejä selonteossa mainituista ongelmista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja toisaalta sellaisista tilanteista, joiden eteen on vielä tehtävä töitä.

Yksi ihmisoikeusselonteossa erikseen esiin nostetuista ryhmistä ovat ylivelkaantuneet ihmiset. Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi on tällä hallituskaudella tehty kovasti töitä, mikä saa kiitosta myös selonteossa.

Viime keväänä voimaan astui luottotietolain muutos, jonka mukaan lopullisesti vanhentuneet velat poistetaan luottotietorekisteristä. Näin moni 1990-luvun laman aikana velkaantunut sai luottotietonsa puhtaaksi. Toinen tärkeä uudistus on velkajärjestelyn maksuohjelman normaalikeston lyhentäminen kolmeen vuoteen. Velkajärjestely tarjoaa nyt vaikeimmin velkaantuneille entistä paremman mahdollisuuden uuteen alkuun puhtaalta pöydältä.

Velkaantumisen syihin on puututtu muun muassa pikaluottoja koskevan lainsäädännön kautta muun muassa kieltämällä luoton myöntäminen yöllä ja säätämällä luotonantajalle velvollisuus ilmoittaa todellinen vuosikorko. Joulukuun alussa astuu voimaan uusia velvoitteita luotonantajille, muun muassa rekisteröitymisvelvoite sekä velvollisuus tarkistaa kuluttajan luottokelpoisuus.

Toisena esimerkkinä ihmisoikeusselonteossa käsitellyistä asioista otan esiin ikääntyneiden oikeudet. Voimassaolevan lainsäädäntö antaa kunnille laajan harkintavallan ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä, mikä on johtanut suuriin kuntakohtaisiin eroihin palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Vanhusten hyvinvointioikeudet eivät toteudu yhtäläisesti kaikkialla. Muun muassa tämänvuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä aloitettiin viime vuonna vanhuspalvelulain valmistelu. Tulevaisuudessa vanhusten ihmisoikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Hyvinvointi käsitteenä on laaja. Ei riitä, että valtio turvaa ihmisille esimerkiksi riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut sekä toimeentulon. Hyvinvointiin kuuluu myös tasa-arvo ja ihmisten hyvinvointi laajemmin. Hyvinvointivaltion on pystyttävä puuttumaan myös lähisuhdeväkivallan kaltaisiin vaikeisiin ja vaiettuihin ongelmiin.

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen vakava ihmisoikeusongelma Suomessa. Vuosittain parisuhdeväkivallan seurauksena kuolee noin 21 naista. Kuluneella hallituskaudella lähisuhdeväkivaltaan on pyritty puuttumaan lukuisilla hankkeilla.

Yksi uusi parannus lähisuhdeväkivallan uhrien oikeudelliseen asemaan on tulossa vielä tänä syksynä. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä oikeusministeriön esitys, jonka myötä lievät pahoinpitelyt on tarkoitus siirtää virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat tekijälle läheiseen henkilöön. Nykyisin rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä edellyttää, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Jatkossa syytteen esimerkiksi puolisoon, lapsiin tai vaikka isovanhempiin kohdistuneista lievistä pahoinpitelyistä nostaa syyttäjä viran puolesta. Uhrin asema paranee, kun hänen ei tarvitse itse olla aktiivinen ja vaatia tekijälle rangaistusta. Muutoksen on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa.

Yllä esitetyt esimerkit osoittavat, että myös taloudellisesti vaikeina aikoina on onnistuttu tekemään ihmisten hyvinvointia tukevia uudistuksia. Uudistukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisten luottamus hyvinvointimalliimme pysyy vahvana myös tulevaisuudessa. Suomalaisen hyvinvointivaltion perusratkaisut ovat vankalla pohjalla, mutta uudenlaiset haasteet vaativat uusia ratkaisuja. Paljon työtä on vielä jäljellä.

Suomea on perinteisesti pidetty hyvinvoinnin kannalta tasa-arvoisena yhteiskuntana, mutta viime vuosina eriväestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Yksi ilmiön syistä on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja rakenteen monimutkaisuus ja pirstaleisuus. Nykyinen kehityssuunta, jossa väestön palvelutaso on hyvin erilainen riippuen siitä, onko henkilö kunnallisten peruspalveluiden varassa tai esimerkiksi työterveyshuollon piirissä , ei ole hyvä.

Myös sosiaaliturvan puolella on paljon työtä tehtävänä Tällä hetkellä puolison pienetkin tulot leikkaavat työmarkkinatukea. Mielestäni jokaisella tulee olla oikeus omaan työttömyyden aikaiseen turvaan, eikä kenenkään aikuisen tulisi olla täysin riippuvainen toisen avusta. Tarveharkinnan poistaminen on myös tasa-arvokysymys, koska ongelma kohdistuu tilastojen mukaan useammin naisiin.

Matka kohti henkilökohtaista perusturvaa eteni askeleen, kun hallitus lokakuun lopussa päätti lieventää puolison tulojen vaikutusta työmarkkinatukeen. Tämä uudistus vaikuttaa positiivisesti noin 15 000 ihmisen hyvinvointiin. Seuraava askel on puolison tulojen vaikutuksen poistaminen kokonaan.

Olen edellä luetellut esimerkkejä ihmisten hyvinvoinnin kannalta välttämättömistä uudistuksista. Vielä on jäljellä toinen puoli: miten ihmisten hyvinvointi tulevaisuudessa rahoitetaan?

On selvää, että hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaaminen edellyttää julkisen talouden kestävyyden parantamista. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti. Velkaa ei ole otettu perusteetta, sillä sen mahdollistamalla elvyttävällä talouspolitiikalla on onnistuttu torjumaan 1990-luvun laman kaltainen massatyöttömyys. Jatkuva velkaantuminen ei kuitenkaan ole pitkän aikavälin ratkaisu. Tavoitteena tulisi olla valtiontalouden saattaminen tasapainoon ensi vaalikauden loppuun mennessä.

Hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaaminen edellyttää nykyistä toimivampia tapoja järjestää palvelut. Yhteiskuntaa on uudistettava, jotta palveluiden parantaminen tässä ja tulevaisuuden taloustilanteessa olisi mahdollista. Tällaisia tarpeellisia uudistuksia ovat esimerkiksi terveydenhuollon järjestäminen entistä tehokkaammin, työurien pidentäminen parantamalla ihmisten jaksamista työelämässä ja julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen entisestään.

Valitettava totuus kuitenkin on, että kaikilla näilläkään keinoilla yksin saada paikattua aukkoa valtiontaloudessa. Seuraavalla hallituskaudella joudutaan korottamaan veroja ja samalla myös löytämään säästöjä, jotta valtiontalouden tasapaino löydetään. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa palveluiden karsimista, jos onnistumme toimimaan nykyistä fiksummin.

Verotuksessakin täytyy uskaltaa tehdä rakenteellisia uudistuksia ja edelleen siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja ympäristöhaittojen verotukseen. Samalla, kun tuetaan työllisyyttä siirtämällä painopiste pois työnteon verotuksesta, voidaan ohjata kuluttajia ja yrityksiä tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Pienituloisille veronkorotuksia täytyy kompensoida muun muassa keventämällä pienten tulojen verotusta.

Kuten sanottu, hyvinvointivaltio on suurten haasteiden edessä. Haasteissa piilee kuitenkin myös mahdollisuus. Vaikeiden aikojen jälkeen yhteiskunta on usein otollisimmillaan uudistuksille. Suomalaisen hyvinvointimallin perusta on vahvalla pohjalla - nyt meidän täytyy osoittaa, että pystymme jatkamaan hyvinvointivaltion kunniakasta perinnettä tiukkenevissakin taloudellisissa oloissa.