Valtioneuvosto

Oikeusministeri Tuija Brax Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen päätösseminaarissa 29.11.2010

Lehdistötiedote   •   Marras 30, 2010 15:09 EET

Suomen perustuslaki turvaa kaikille subjektiivisena oikeutena maksuttoman perusopetuksen. Perustuslaki turvaa myös muun kuin perusopetuksen saatavuuden, ei subjektiivisena oikeutena, vaan julkiselle vallalle asetettuna järjestämisvelvoitteena. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erilaisten tarpeidensa mukaan myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Koulutuspolitiikassa korostuu elinikäisen oppimisen periaate, joka koskee kaikenikäisiä kansalaisia. Myös vähemmän koulutettujen koulutusmahdollisuuksiin kiinnitetään huomiota. Nämä linjaukset koskevat myös vangeille järjestettävää koulutusta. Vangit ovat koulutuksellisesti erittäin syrjäytynyt ryhmä kansainvälisesti hyvän koulutuksen ja koulutustulosten Suomessa. Pidän tärkeänä, että vankilat tarjoavat sellaiset oppimisympäristöt, joissa koulutuksen järjestäjät voivat tavoittaa koulutuksellisesti heikossa asemassa olevat ja järjestää heidän koulutustarpeidensa mukaista laadukasta koulutusta rangaistuksen suorittamisen aikana.

Edellytysten luominen rikoksettomaan elämään - vankiloissa järjestetty koulutus

Oppiminen on avain opiskelijan inhimilliseen kehitykseen ja kasvuun. Vankiloissa voi osallistua yleissivistävään opetukseen, valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen ja erilaisiin ammatillisiin koulutuksiin. Korkeakoulu- ja yliopisto-opintoja vangit voivat suorittaa etäopiskeluna. Vangit voivat opiskella joko lähiopetusryhmässä tai itsenäisesti.

Vankiloissa on mahdollista saada tukea oppimisen perusvalmiuksiin ja myös jatko-opiskeluun. Joka vuosi muutamia vankeja kirjoittaa ylioppilaaksi ja jotkut aloittavat korkeakouluopinnot vankilasta käsin. Vuonna 2009 koulutukseen osallistui keskimäärin 305 vankia päivässä. Vuoden aikana koulutukseen osallistui yhteensä 2 385 vankia.

Vuonna 2009 yli 70 prosenttia vankiloiden opinnoista suoritettiin lähiopetuksena. Opintojen keskeytyksiä oli vähän, ja kursseista yli yhdeksän kymmenestä suoritettiin hyväksytysti loppuun. Vangeilla on myös mahdollisuus opintoluvan ehtojen täyttyessä opiskella vankilan ulkopuolisissa oppilaitoksissa. Opintoluvalla opiskelu laitoksen ulkopuolella tapahtuu pääsääntöisesti avolaitoksista.

Yhteiskuntaan sijoittumista edesauttaa muiden toimien ohella ammatillisen koulutuksen hankkiminen. Koulutuksella on työllistymistä edistävä vaikutus. Oppimisvaikeuden huomiointi ja oikeanlaisen tuen saanti vaikuttaa sekä vangin itsetuntoon että oppimiseen, ja voi osaltaan helpottaa koulutuksen ja työn hankkimista vankilasta vapautumisen jälkeen. Vankeusaika tarjoaa loistavan mahdollisuuden interventioon. Tarjoamalla tukea oppimisen ongelmissa, vahvistamme vangin valmiuksia yhteiskunnassa selviytymiseen.

Vankien koulutustausta

Selvitysten perusteella tiedämme, että vankien koulutustausta on huomattavasti heikompi kuin väestöllä keskimäärin. Myös muut sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ovat vangeilla muuta väestöä yleisempiä. Rikosseuraamusviraston ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen lyhytaikaisille vangeille vuonna 2008 tekemä kyselytutkimus on surullista kertomaa. Vankien elämää leimaa kasaantuva, usein jo lapsuudessa alkanut huono-osaisuus. Tutkimus vahvistaa käsitystä varhaisen puuttumisen ja vankeusajan kuntouttavien toimenpiteiden tärkeydestä rikosurien ehkäisyssä. Koulu ei kiinnosta, elämänhallinta on hukassa. Vangit viihtyivät ja menestyivät koulussa huonosti ja jäivät luokalle selvästi muita useammin. Koulutustaso on usein myös keskimääräistä alhaisempi - vangeista 63 prosentilla ylin koulutus oli peruskoulu tai vastaava, kun vertailuryhmässä vastaava luku oli 11 prosenttia.

Ilman perusopetuksen päättötodistusta on reilu 6 % vangeista. Perusopetuksen lisäopetukseen eli kymppiluokalle osallistuminen on ollut vangeilla myös huomattavasti yleisempää mitä ikäluokasta keskimäärin. Vastaavasti ylioppilastutkinnon suorittaneita on vain noin 5 % vangeista. Vankien joukossa on myös paljon ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä. Noin kolmasosalla on ammatillinen toisen asteen tutkinto. Jo näiden lukujen perusteella tiedämme, että vangeilla olisi paljon koulutuksellisia tarpeita. Vangeille laadituissa rangaistusajan suunnitelmissa on hyvin usein mainittu vangin tarve koulutukseen, ja tavoitteeksi on merkitty ammattitaidon hankkiminen. Puutteellisen koulutustaustan yhtenä selittävänä tekijänä ovat sekä synnynnäiset että harjaantumattomuudesta johtuvat oppimisvaikeudet. On hienoa, että Rikosseuraamuslaitos on alkanut kiinnittää systemaattisemmin huomiota tähän problematiikkaan.

Oppimisvaikeudet ja niiden yleisyys

Tilastokeskuksen arvion mukaan 20-25 % väestöstä on erilaisia oppijoita - oppimisvaikeudet ovat siis todella yleisiä. Puhumme käytännössä noin miljoonasta suomalaisesta. Tuolloin lukuun lasketaan mukaan kaikentyyppiset oppimisvaikeudet lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet ja motoriset vaikeudet, lievemmät ja vaikeammat. Lukuun on laskettu mukaan myös fyysisen vamman tai kehitysvamman aiheuttamat oppimisvaikeudet. Kunkin erilaisen oppijan pulmat ovat varsin yksilöllinen yhdistelmä.

Tutkimusten perusteella tiedämme, että tunnistamattomana oppimisvaikeudet vaikuttavat mm. työssä ja arkiaskareissa selviytymiseen, heikentävät itsearvostusta ja kiinnostusta opiskelua kohtaan. Pahimmillaan ne voivat tutkimusten mukaan johtaa päihteiden käyttöön ja syrjäytymiseen. Laajimmat seuraukset syrjäytymisestä koituvat, kun työikäinen ihminen joutuu sivuun yhteiskunnasta niin, ettei hän kykene itse huolehtimaan arkipäiväisestä elämästään ja toimeentulostaan.

Oppimisvaikeuden tunnistaminen on siis tärkeää myös päihde- ja riippuvuusongelmien hoidossa. Toistuvat epäonnistumisen kokemukset koulussa ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa päihdekierteen syntyyn. Jari Heinosen tutkimuksen (2006: Työmies ahdingossa) mukaan oppimiseen liittyviä pulmia oli joka kolmannella päihdeongelmaisella. Vuonna 2010 julkaistun rikosseuraamusasiakkaiden terveyttä, työkykyä ja hoidontarvetta selvittäneen tutkimuksen mukaan vankien mielenterveyden häiriöt ovat hyvin yleisiä. Päihderiippuvuus on kymmenkertaista tavalliseen väestöön verrattuna. Jokin persoonallisuushäiriö todettiin kahdella kolmasosalla vangeista, yleisimpiä ovat epäsosiaalinen persoonallisuus ja tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa kaksi kolmesta vangista kärsii lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksista. On esitetty, että osalla tähän joukkoon kuuluvista lukemistaidot ovat jääneet kehittymättä sosioemotionaalisista syistä tai kasvuolosuhteista johtuen. Osalla on kyse synnynnäisestä lukivaikeudesta. Ei pystytä tarkasti sanomaan, miten nämä kaksi tekijää nivoutuvat ihmisen elämässä yhteen.

Kyvyt saadaan parhaiten esiin, kun löydetään yksilöllisesti sopivat keinot niiden esiin tuomiseen. Oppilaan, opiskelijan, vangin tai kenen tahansa määritteleminen erilaiseksi oppimisen tai osaamisen suhteen riippuu paljon siitä, mitä keinoja on käytettävissä oppimisen ja toimimisen tukemiseksi. Erilaisuus kielteisessä sävyssä on opettamiseen ja työn tekemiseen liittyvä ongelma, jossa oppiminen ja toimiminen nähdään vain tietyllä tavalla ja yksipuolisilla keinoilla saavutettavaksi asiaksi. Kun opetusmenetelmien sekä oppimis- ja toimintaympäristön suunnittelussa huomioidaan ihmisten monenlaisuus, erilaisuus saa myönteisen sävyn ja hyväksynnän. Silloin erilaisuudesta ei muodostu ongelmaa oppijalle, opetustilanteissa opettajalle, työympäristössä tai yleensä yhteiskunnassa toimiville.

Meidän on pystyttävä etsimään keinoja, joilla voimme tukea myös vankilaympäristössä näitä erilaisia oppijoita. Erilaiset oppijat tulee huomioida paitsi vankilaopetuksessa, myös muussa vankilan toiminnassa (työssä, toiminta- ja päihdeohjelmissa) ja vankilan arjessa. Keinoja on monia. Erilaisia toimintatapoja on jo Rikosseuraamuslaitoksen kehittämishankkeen aikana kokeiltu.

Tasa-arvo ja syrjäytyminen

Vankien opetuksen tulee vastata yleisessä koulutusjärjestelmässä annettavaa opetusta. Vankilaopetuksesta vastaavat opetushallinnon alaiset koulutuksen järjestäjät. Sovellettava lainsäädäntö on opetustoimen lainsäädäntöä. Tasa-arvon edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy on ollut pitkään keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita Suomessa.

Haluankin kiinnittää huomiota vankien tasavertaisiin mahdollisuuksiin osallistua koulutukseen. Nykypäivän yhdeksi haasteeksi nousee internetin käyttö vankiloissa. Yhä useampi toiminto yhteiskunnassamme, mukaan lukien koulutus, hoidetaan verkossa. Vankien mahdollisuutta opiskella verkon välityksellä tuleekin parantaa, kuitenkaan vaarantamatta vankilaturvallisuutta. Rikosseuraamuslaitoksessa on pilotoitu mahdollisuutta käyttää internetiä avolaitoksissa ja keskustelua suljettujen vankiloiden osalta käydään.

Rikosseuraamuslaitos tekee hienoa työtä vankien koulutuksen järjestämisessä. Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaa on koulutettu oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tietoisuutta problematiikasta on levitetty. Henkilöstöllä tulee olla oman työnsä kannalta riittävä tietämys asiasta ja keinoja huomioida erilaiset oppijat eri vankitoiminnoissa. On kuitenkin tosiasia, etteivät rikosseuraamusviranomaiset yksin kykene tarjoamaan sitä apua ja tukea, jota erilaiset oppijat tarvitsisivat. Vangin kokonaisvaltaisen kuntoutumisen kannalta verkostoyhteistyön merkitys kasvaa. Ulkopuolisilla koulutuksen järjestäjillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on jo paljon sellaista osaamista, jota voi ja tulee hyödyntää myös vankiloissa.

Oppiva-hanke

Syrjäytymisriski ja riski rikoksentekoon voi kasvaa, jos koulumenestys jää heikoksi heikon luku- ja kirjoitustaidon tai tarkkaavuusvaikeuksien takia. Ihminen saattaa toistuvien epäonnistumisten kokemusten vuoksi pyrkiä etsimään vaihtoehtoisia menestymisen keinoja. Parhaimmillaan oppimisvaikeuksien huomiointi voi katkaista syrjäytymiskierteen.

Oppiva-hanke on tuonut keskusteluun sellaisen tukemisen osa-alueen, joka on aiemmin jäänyt vaille huomiota. Rikostaustaisten henkilöiden oppimisvaikeuksien selvittäminen ja jatkokuntoutukseen ohjaaminen eivät ole perinteisesti olleet tarpeellisuuslistan kärjessä. Oppivan yhtenä tavoitteena on ollut tuoda vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden oppimisvaikeudet yleiseen keskusteluun ja rakentaa yhteistyöverkostoa teeman ympärille. Tässä tehtävässä hanke on onnistunut hyvin.

Oppiva-hanke on lisännyt sekä vankeinhoidon ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnan että rikosseuraamusasiakkaiden tietoisuutta oppimisvaikeuksista. Hankkeen hyväksi havaittuja toimintatapoja sekä työvälineitä (oppimisvaikeuksien seulonnat, Oppimisvaikeuksista vapaaksi -käsikirjaan pohjautuva ryhmä) on lähdetty siirtämään ja juurruttamaan mm. Keravan vankilan kokonaiskuntouttavan WOP -osaston toimintaan. Kuulette myöhemmin tänään Keravan vankilan WOP -osaston kokemuksia Oppiva -hankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Oppiva -hankkeen tuloksena on syntynyt Oppimisvaikeuksista vapaaksi -käsikirja, joka toimii erinomaisena ohjaajan ja asiakkaan työvälineenä. Käsikirjassa on hyödynnetty muun muassa vuonna 2009 Vanajan vankilassa naisvangeille toteutetun oppimisvalmiusryhmän ohjaamisesta saatuja kokemuksia. Käsikirja soveltuu niin yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kuin vankiloidenkin käyttöön.

Oppiva on löytänyt ja tuonut keskusteluun uuden näkökulman rikostaustaisten henkilöiden tukemiseen. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja kuntoutus ovat yksi väylä autettaessa kohderyhmään kuuluvia integroitumaan takaisin rikoksettomaan elämään. Oppimisvaikeuksien selvittämisen kautta on mahdollistettu aikaisempaa paremmin koulutukseen ja/tai työelämään pääsy. Viranomaistahon "herättämisen" ohella hanke on tehnyt paljon hyvää työtä sen eteen, että on saatettu toimijoita yhteen ko. teeman äärelle ja edistetty sitä myötä verkostoitumista.

Oppiva -hankkeen asiakkaat ovat kokeneet konkreettisesti hyötyvänsä osallistumisestaan hankkeeseen. Erilaiset asiakkaat ovat hyötyneet projektiin osallistumisesta eri tavoilla. Keskeinen sanoma on se, että hyödyt ovat selvästi laajemmat kuin pelkän opiskeluun liittyvän vaikeuden selvittäminen.

Koska tutkitusti vankeusrangaistuksen suorittaminen vahvistaa yksilön huono-osaistumista, on tärkeää, että Oppivan kaltaisella toiminnalla on löydetty keinoja korjata tätä kehitystä. Hälyttävää on se, että joidenkin tutkimusten mukaan erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät karsiutuvat usein myös vankilassa opiskelusta nopeasti sivuun. Näin ollen oppimisvaikeuksiin tulee jatkossakin kiinnittää huomioita rikosseuraamusalalla.

Oppiva-hanke voitti maaliskuussa 2010 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n järjestämän Hyvä Käytäntö - kilpailun. Voiton myötä Oppiva sai osakseen runsaasti positiivista julkisuutta. Haluaisinkin tässä yhteydessä omasta puolestani onnitella Oppiva-hankkeeseen osallistuneita onnistuneesta työstä sekä kiittää erinomaisesta yhteistyöstä. Oppivan myötä rikosseuraamusala on saanut erinomaiset eväät rikosseuraamusasiakkaiden oppimisvaikeuksien seulontaan ja tukemiseen.