Valtioneuvosto

Oikeusministeri Tuija Brax Suomen Kennelliiton järjestöpäivillä KoiraExpossa 6.2.2011

Lehdistötiedote   •   Helmi 07, 2011 10:18 EET

MUUTOSVARAUKSIN

Hyvät kuulijat,

Lainsäädännön tavoitteena on suojata eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Tämän varmistamiseksi virkaeläinlääkärit tekevät vuosittain yli 3000 epäilyyn perustuvaa eläinsuojelutarkastusta. Tarkastuksissa havaittujen vakavien laiminlyöntien kohteena ovat useimmiten lemmikkieläimet. Kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuten hoidon hankkimiseen eläimille muualta tai eläinten lopettamiseen ryhdyttiin 15 prosentissa tarkastuksista. Yksin pääkaupunkiseudulla paljastuu vuosittain yli 130 vakavaa laiminlyöntiä, joiden kohteena ovat koirat, kissat tai muut lemmikit, kuten linnut, kanit ja jyrsijät.

Eläinsuojelurikokset voivat olla tekotavaltaan, raakuudeltaan ja rikoksen kohteena olevien eläinten lukumäärän suhteen hyvin erilaisia. Eläinsuojelurikoksissa ja -rikkomuksissa annetuissa tuomioissa käytetään kuitenkin laissa nykyisin säädettyjä rangaistuslajeja ja -asteikkoja varsin rajoitetusti. Vaikka eläinsuojelurikoksena tulee nykyisin arvioitavaksi rikoslajin vakavimmat tapaukset, siitä tuomitaan valtaosassa tapauksia sakkoon. Vankeutta tuomitaan noin kymmenelle tuomitulle vuodessa ja vankeus määrätään yleensä ehdollisena. Ehdotonta vankeutta tuomitaan noin yhdessä tapauksessa vuosittain. Myöskään eläintenpitokieltoja ei ole välttämättä voitu valvoa riittävän tehokkaasti.

Eläinsuojelurikoksia ei välttämättä tehdä siten suunnitelmallisesti ja laskelmoiden, että rangaistuksen ankaruus välttämättä toimisi pidäkkeenä teon tekemiseen. Lemmikkieläinten hoidon laiminlyönnissä voi joskus olla kyse rikoksentekijän yleisen elämänhallinnan menettämisestä ja valitettavan usein myös mielenterveyden häiriöistä, joista kärsii hänen kaikki huollettavansa ja lähipiirinsä. Myös tuotantoeläimiin kohdistuvissa rikoksissa kyse voi olla yrittäjän jaksamiseen ja työuupumukseen liittyvistä laiminlyöntitilanteista, jolloin rangaistuksen ankaruudella on vain rajoitetusti vaikutusta rikoksentekijään ennalta ehkäisevästi. Rangaistusuhalla voi sen sijaan olla rikoksia ehkäisevää vaikutusta suunnitelmallisissa teoissa, etenkin jos kyse on taloudellisista vaikuttimista.

Maaliskuun alusta tulee voimaan laki törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Törkeän tekomuodon säätämisellä pyritään ohjaamaan tuomioistuimia arvioimaan vakavia eläinsuojelulain vastaisia tekoja nykyistä moitittavimmiksi ja mittaamaan teoista niiden moitittavuuteen nähden oikeasuhteinen rangaistus. Lisäksi valtakunnallinen eläintenpitokieltorekisteri tulee käyttöön kesäkuun alusta lukien. Rekisterin perustamisella sekä eläintenpitokieltoa koskevilla muilla uudistuksilla tehostetaan huomattavasti eläintenpitokieltojen valvontaa.

Törkeä eläinsuojelurikos

Uuden lain mukaan erityisen raa'at tai julmat teot arvioitaisiin törkeäksi eläinsuojelurikokseksi. Samoin tuomittaisiin, jos kyse olisi huomattavan suuresta määrästä eläimiä tai tekijä tavoittelisi huomattavaa taloudellista hyötyä. Rangaistukseksi tulisi tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Nykyisin eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tavallisin rangaistus on päiväsakkoja, ja vankeutta tuomitaan nykyisin vain muutamassa tapauksessa vuosittain. Uusi säännös siis pakottaa tuomioistuimen tuomitsemaan törkeistä rikoksista vankeutta eikä sakko ole enää vakavissa tapauksissa mahdollinen.

Törkeää tekomuotoa voidaan soveltaa esimerkiksi koiratappelujen järjestämiseen, jotka ovat viime vuosina kuohuttaneet koiraväen mieltä. Ankarammin rangaistavaksi tulevat myös muut teot, jos niillä aiheutetaan eläimelle esimerkiksi pitkittynyttä ja suurta kärsimystä.

Eläintenpitokielto

Eläintenpitokieltojen määrä on viimeisen viidentoista vuoden aikana tasaisesti lisääntynyt. Viime vuosina on tuomittu ennätysmäärä eläintenpitokieltoja. Suuntaus on siten jo pitkään ollut tasaisesti kasvava.

Eläintenpitokieltoa koskevia säännöksiä tiukennetaan uudessa laissa törkeiden tekojen osalta. Kun kyse on jatkossa törkeästä eläinsuojelurikoksesta, tuomioistuimen on lähtökohtaisesti määrättävä eläintenpitokielto. Kiellon määrääminen on selkeä pääsääntö ja tuomioistuimen tulee erikseen perustella, jos se ei törkeän rikoksen seuraamuksena määrää kieltoa.

Määräaikaiselle eläintenpitokiellolle säädettäisiin vähimmäisaika eli sen keston tulisi olla vähintään yksi vuosi. Kovin lyhyitä kieltoja ei ole määrätty usein, mutta katson, että yhtä vuotta lyhyempi kielto on käytännössä tehoton ja täytäntöönpanon kannalta hankala.

Eläintenpitokielto ulotetaan uudessa laissa koskemaan myös eläimen omistamisen kieltämistä. Nykyisin on kiellettyä eläimen pitäminen, hoitaminen ja sen hyvinvoinnista vastaaminen, mutta ei omistaminen. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi pentutehtailun jatkamisen tuomitusta eläintenpitokiellosta huolimatta, jos kieltoon tuomittu on sijoittanut omistamansa emon ja pennun muualle hoitoon. Tämä on ollut vastoin ihmisten oikeustajua. Kiellon laajentaminen koskemaan eläimen omistamista selkeyttää oikeustilaa, mikä on myös esimerkiksi pentuja kotiinsa sijoitukseen ottavien kannalta hyvä asia.

Eläintenpitokieltorekisteri

Kesäkuun alusta aloittaa toimintansa eläintenpitokieltorekisteri. Valtakunnallinen rekisteri parantaa merkittävästi valvontaviranomaisten edellytyksiä valvoa eläintenpitokieltojen noudattamista.

Rekisteri on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön. Yksityiselle voidaan kuitenkin antaa rekisteristä tietoa, jos tiedon saaminen on yksittäisessä tapauksessa perusteltua eläinsuojelun toteuttamiseksi tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi koiran sijoittaminen ulkopuolisen henkilön ylläpidettäväksi tai hoitoon tai pennun myyminen. On kuitenkin muistettava, että eläintenpitokieltoja tuomitaan vuosittain alle 60 kappaletta, kun esimerkiksi pentuja rekisteröidään Kennelliiton rekisteriin vuosittain yli 50 000 ja aktiivisia koiraharrastajia eli Kennelliiton jäseniä on yli 140 000. Todennäköisyys, että pennun ostaja tai sille sijoituskotia tarjoava olisi tuomittu eläintenpitokieltoon, on siten käytännössä hyvin pieni.

Myös jalostusyhteisöt kuten Suomen Kennelliitto, jotka kirjaavat eläimiä kantakirjaan tai muuhun jalostusrekisteriin, saavat oikeuden pyytää kirjaamisen hakijaa toimittamaan nähtäväksi hakijaa koskevan otteen eläintenpitokieltorekisteristä. Jalostusyhteisöt saavat myös salassapitosäännösten estämättä oikeuden ilmoittaa eläinsuojeluviranomaisille, jos kirjaamisen hakijan epäillään rikkovan eläintenpitokieltoa. Jalostusyhteisön kuten Suomen Kennelliiton omien sääntöjen ja harkinnan varaan on jätetty se, kuinka usein ja millaisissa tilanteissa se pyytää rekisteröinnin hakijaa esittämään rekisterinotteen. Jos kasvattaja hakee esimerkiksi vuosittain rekisteröintiä useille pentueille, ei liiton liene järkevää joka pennun tai pentueen osalta erikseen pyytää rekisterinotetta nähtäväksi.

Hyvät kuulijat,

Olen omalla ministerikaudellani uudistanut eläinsuojelurikossäännöksiä ja budjettineuvotteluissa neuvotellut rahat eläintenpitokieltorekisterin perustamiseen. Toivon, että nämä parannukset osaltaan korjaavat eläinsuojelun tilaa. Työ ei kuitenkaan tällä saralla lopu. Toivon, että me kaikki koiraihmiset yhdessä jatkamme työtä eläinystäviemme hyväksi.