Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi Aseman Lapset 20-vuotisjuhlassa

Lehdistötiedote   •   Marras 05, 2010 23:20 EET

(muutosvarauksin)

Arvoisat juhlavieraat,

Aseman Lapset perustettiin 20 vuotta sitten aikana jolloin lama teki tuloaan. Työpaikkojen katoamiset ja julkisen puolen supistukset näkyivät suoraan lasten ja nuorten arjessa. Aikuisten mukanaan tuoma turva niin kotona kuin kouluissa väheni.

Osa nuorista näytti liikkuvan huonossa seurassa. Kadulla aikaansa viettävien lasten tilanteeseen havahtuneet ihmiset eivät jääneet toimettomana seuraamaan tilannetta. He päättivät perustaa yhdistyksen, jonka 20-vuotista taivalta tänään juhlimme.

Yhdistys syntyi suoraan nuorten tarpeeseen. Ennen kaikkea tarpeeseen viettää aikaa turvallisten aikuisten kanssa ja saada tekemistä.

Yhdistyksen tavoitteiksi asetettiin nuorisotyön tuominen nuorten kokoontumispaikkoihin, kontaktikahvilan perustaminen rautatieaseman läheisyyteen ja päihteiden käyttöä ehkäisevän työn lisääminen. Ne olivat tavoitteita, joita me pidämme nyt itsestään selvyyksinä. Mutta 20 vuotta sitten kadulla tehtävä nuorisotyö ei ollut arkipäivää.

Hyvät kuulijat,

Aseman Lasten perustamisen aikaiset haasteet lasten ja nuorten elämässä eivät ole kadonneet. Päinvastoin tuntuu, että ongelmista tulee entistä monimuotoisimpia ja vaikeampia tarttua. Tämän ei pidä kuitenkaan antaa lannistaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Tämä tunnustetaankin laajalti. Hyvinvoinnin laiminlyönnistä voi muodostua koko yhteiskunnan kipupiste. Ennen kaikkea se vaikuttaa jokaisen lapsen ja nuoren tulevaisuuteen.

Aseman Lasten toiminnan punaisena lankana on ollut 1990-luvun alusta saakka turvallisen aikuisen seura ja tuki nuorelle. Tämä tarve ei ole kadonnut.

Tänäkin päivänä monet nuoret elävät liikaa ilman aikuisten tukea. Aikuiset monesti ajattelevat, että nuoret pärjäävät keskenään, vaikka oikeasti he tarvitsisivat vielä vanhempien huomiota ja hoivaa.

Nuoret toivovatkin vanhemmilta enemmän osallisuutta ja kiinnostuksen osoitusta nuorten elämää kohtaan. Vanhempien kanssa vietetty aika koetaan tärkeänä. Monesti sen ei tarvitse olla kummempaa kuin vain tavallinen arkinen yhdessä oleilu.

Vanhemmuutta kukaan ei ole määritellyt helpoksi tehtäväksi. Se on yksi elämän vaativimmista, mutta samalla palkitsevimmista asioista. Moni kokee neuvottomuutta nyky-yhteiskunnan haasteiden edessä.

Lapset ja nuoret tarvitsevat elämän opettajaa, joka opettaa arkielämän taitoja sekä oikean ja väärän eroa. Tarvitaan myös rajojen asettajaa, joka luo turvallisuuden tunteen rajojen kautta oli kyseessä sitten vaikka vuorokausirytmi. Lapset ja nuoret tarvitsevat keskustelijaa, kuuntelijaa, ristiriidoissa auttajaa ja kannustajaa.
Hyvät kuulijat,

On toki hyvä muistaa, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla lapsista ja nuorista, joilla asiat hyvin. Samoin perheen arvostus on lisääntynyt suhteessa työelämään sitten 1990-luvun alun. Kotikasvatuksen tyyli on muuttunut parempaan suuntaan. Väkivallan käyttö kasvatuksessa on onneksi vähentynyt.

Kipukohta on lasten eriarvoistuminen. Osalta vanhemmista puuttuu taito myönteiseen kasvatukseen ja rajojen asettamiseen. Parisuhde-, mielenterveys- ja päihdeongelmat rasittavat perheitä. Työelämän kiivas tahti ja uralla eteneminen menevät lasten tarpeiden ohi.

Vanhempien kasvatusvastuuta ja sen tarvitsemaa aikaa on tärkeä arvostaa työelämässä - se koskee myös murrosikää.

Suomessa ilta-, yötyö, vuorotyö ja viikonlopputyö sekä sesonkityö lisääntyvät koko ajan, mutta hyvin vähän keskustellaan 24/7 -yhteiskunnan vaikutuksista lapsiin ja lapsen edusta näissä tilanteissa. Vanhemmat joutuvat usein vaikeisiin valintoihin, jos esimerkiksi molemmilla vanhemmilta edellytetään vuorotyötä.

Norjassa asiaan on puututtu niin, että työnantajalla on velvollisuus tarjota toiselle vanhemmalle päivätyötä, jotta vähennetään vuorohoidon tarvetta. Suomessa on 8 prosenttia lapsista vuorohoidossa. Olisiko meilläkin uusien toimintamallien vuoro?

Hyvät kuulijat,

Elämäntilanteet vaihtelevat ja arvokasta aikaa nuorille voi myös antaa joku muu turvallinen aikuinen. Se voi hyvinkin olla vapaaehtoinen aikuinen Walkers -kahvilassa. Turvallinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella ja olla kiinnostunut nuoresta.

Neljä vuotta Aseman Lasten perustamisen jälkeen avattiin Helsingin Kluuvissa ensimmäinen Walkers -kahvila eli Kulkijoiden kohtaamispaikka, jonne myös alle 18-vuotiaat kävijät olivat tervetulleita. Se saavutti nopeasti valtavan suosion ja yleisen mielenkiinnon.

Walkers on rento tapa kohdata aidosti ihmisiä, sekä nuoria että aikuisia. Siellä on mahdollisuus vain hengailla ja siellä toimivilla aikuisilla vapaaehtoisilla on oikeasti aikaa olla nuorten kanssa.

Walkers toiminta levisi nopeasti myös muualle Suomeen. Kahviloita on syntynyt ja lakannut olemasta matkan varrella. Tällä hetkellä niitä on 14. Pohjoisin on Kuusamossa ja eteläisin Hangossa.

Monien vaiheiden, myös hiljaisten vuosien, jälkeen avattiin viime syksynä Walkers-kahvila vanhan linja-autoaseman päätyyn Kampissa. Kampin kauppakeskuksesta kun oli syntynyt " Suomen suurin nuorisotalo".

Kaikille työntekijöille ja vapaaehtoisille kautta maan kuuluu suuri kiitos, että olette olleet nuorten käytettävissä. Olette olleet läsnä.

Hyvät kuulijat,

Monella nuorella on tänä päivänä vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa toisten kanssa. Käyttäytyminen toisia nuoria, ja aikuisia kohtaan saa monesti huolestumaan.

Osalla nuorista on elämässään vallalla näköalattomuus. Koulu ei kiinnosta, voidaan valvoa, pelata ja roikkua netissä. Ja ei ole ajatustakaan mihin se johtaa.

Nuorena useat asiat tuntuvat pahalta. Lukujen valossa voidaan todeta, että Suomessa joka viides nuori kärsii jonkin asteen mielenterveydellisistä ongelmista. Hoitamattomana se usein puhkeaa aikuisiässä vakavana masennuksena.

Niinpä Aseman Lasten Friends-ohjelman kaltaisen ennaltaehkäisevän työn merkitys on erittäin tärkeää. Ohjelma alkoi neljä vuotta sitten pienenä kokeiluna Helsingissä. Siitä on tullut hyvin suosittu ja nyt se toimii ala- ja yläkouluissa eri puolilla maatta.

Kouluissa toteuttava, koko luokalla suunnattu ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä sekä mielenterveyttä edistävä ohjelma on todettu niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin tutkimuksissa vaikuttavuudeltaan hyväksi.

Oppilaiden myönteisen minäkuvan ja omanarvontunteen vahvistaminen antaa sekä uskoa omaan kyvykkyyteen että eväitä elämään. Omien tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen sekä myönteinen ajattelumalli ovat merkittäviä elementtejä. Tärkeää on myös käydä läpi selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten varalle. Elämä ei ole aina yhtä ruusuilla tanssimista.

Hyvä itsetunto ja mielen hyvinvoinnin vahvistuminen osaltaan ehkäisevät myös päihteiden väärinkäyttöä ja syrjäytymistä. Kouluissa toteutettavien oppituntien lisäksi on tärkeää, että kotitehtävien ja vanhempainiltojen kautta aktivoidaan kotien keskustelukulttuuria. Näin saadaan myös vanhemmat mukaan kehittämään lasten ja nuorten tunnetaitoja.

Ja sitten pitäisi huolehtia siitä, ettei yksikään nuori pääsisi sanomaan, että hänellä ei ole yhtään ystävää. Tällä hetkellä liian moni sanoo niin. Yksinäisyydelle ei valtiovalta paljonkaan voi tehdä, mutta tässäkin kuten monessa muussa asiassa korostuvat kansalaisjärjestöjen merkityksellinen työ ja meidän jokaisen kanssaihmisen rooli.

Hyvät kuulijat,

Nuorisotyöttömyys on asia, jolle ei voi kääntää selkäänsä. Meillä on nuoria, jotka ovat totaalisesti tyhjän päällä. Tähän joukkoon kuuluvat he, jotka eivät ole työssä tai koulupenkillä, suorittamassa ase- tai siviilipalvelusta. He eivät ole ilmoittautuneet työttömiksikään.

Osa nuorista on jättänyt peruskoulun suorittamatta loppuun. Osa nuorista ei ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Tämä ei ole kenenkään tahtotila. Valtiovallan toimin on suunnattu nuorille lisää aloituspaikkoja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja erityisiä työllisyystoimia asian helpottamiseksi. Etsivää nuorisotyötä on vahvistettu. Tehdään töitä, jotta nuorten tulevaisuuden näkymät saadaan käännettyä positiivisempaan suuntaan.

Suuri haaste meille on, että on päässyt syntymään ylisukupolvista työttömyyttä ja köyhyyttä. Huono-osaisuus periytyy. Emme saisi ohjata nuoria suoraan toimeentuloluukulle.

Jokainen meistä on lahjakas omalla tavallaan. Meidän on saatava nuoret uskomaan itseensä. Meidän on myös saatava nuoret näkemään oman toiminnan merkityksellisyyden hyvinvoinnilleen.

Arvoisat juhlavieraat,

Nuoret ovat entistä enemmän verkossa. Siellä tapahtuvaa nuorisotyötä on kehitetty ja sitä vahvistetaan. Se ei kuitenkaan korvaa kasvokkain kohtaamisia.

Te, jotka 20 vuotta sitten puheen sijasta toimitte, niin kiitokset aktiivisuudestanne. Vuosien varrella on lukuisat Aseman Lasten työntekijät ja vapaaehtoiset ovat olleet siellä missä nuoretkin - kaupungilla, kouluissa, kahviloissa, festareilla ja kadulla. Olette antaneet tukenne sitä haluaville ja tarvitseville. Aina ei ole ollut helppoa.