Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi Kunnallisalan kehittämissäätiön Suomi, Eurooppa, maailma - visio 2020 -seminaarissa 1.2.2011

Lehdistötiedote   •   Helmi 01, 2011 14:52 EET

(muutosvarauksin)

Suomen visio 2020

Hyvät kuulijat, hyvät naiset ja herrat

Kaltaisemme pienen avoimen maan tulevaisuus riippuu kyvystä ymmärtää maailman muuttumista. Ja kyllähän maailma on muuttunut myös aivan viime vuosina.
Erityisesti kehittyvien maiden taloudet kasvavat. Ne pääsivät kaikkein nopeimmin kasvuun kiinni finanssikriisin jälkeen. Suomenkin talous on toipumassa saamastaan iskusta, mutta elpymisen vauhdin ei ennusteta olevan lähivuosina kovinkaan nopeaa. Sama on tilanne monissa muissa kehittyneissä maissa. Lisäksi velkakriisi varjostaa monen maan tulevaisuutta. Finanssikriisi nopeutti monelta osin käynnissä ollut muutosta talouksien keskinäisessä kilpailussa.
Maailmanpolitiikankin kierrokset tuntuvat jälleen nousevan. Lähes kaikki tieto on kaikkien saatavilla. Niukkuus luonnonvaroista näkyy jo nyt jatkuvasti nousevina hintoina.

Riskit siihen, että jotkut maat turvautuvat äärimmäisiinkin keinoihin tiedon ja resurssien saamiseksi oman maan käyttöön ovat kasvamaan päin.

Myös meillä on tällaisia tavoiteltuja voimavaroja ja raaka-aineita maaperässämme ja luonnossamme. Kysyntä luontaisille vahvuuksillemme ja teknologiselle osaamisellemme lisääntyy. Tämä on käännettävissä - ja käännettävä - vahvuudeksemme.

Saamme taas kerran hyötyä ja suhteellista etua sijaintimme ja luonnonolosuhteidemme ansiosta. Väistämättömyys muuttuu hyväksi, eikä tämä ole Suomelle ja suomalaisille ensi kerta.

Uskon vahvasti siihen, että terve isänmaallisuus ja turvallisen maailman rakentaminen ovat jotain mihin jatkossakin kannattaa rakentaa.

Me emme voi lakaista maton alle taloudellisen hyödyn nimissä ihmisarvon, vapauden ja demokratian ihanteita. Emme voi perääntyä oikeusvaltioon ja lakiin perustuvasta kansanvallasta.

Me olemme saavuttaneet hyvinvointimme yhdistämällä viisaasti valtion, markkinoiden ja vapaiden kansalaisten voimavarat. Tämä on meille, niin kuin on nähty, pysyvä voimavara ja ylpeydenkin aihe. Näin tulee olla jatkossakin.

Niissäkin maissa, joissa yksi puolue ja vahva valtio hallitsevat, talouden kasvuluvut ovat kovia. Uskon kuitenkin, että talouden ja kilpailun kannalta demokratia on paras. Paras siksi, että se on joustavin ja kestävin.

Hyvät kuulijat,

Suomelle on käynyt muutoksissa yleensä hyvin. Voisi sanoa, että vastoinkäymisetkin ovat kääntyneet uudeksi nousuksi. Olemme osanneet tehdä oikeita valintoja kasvaen ja kehittyen kansakuntana.

Tosiasia on, että viimeisimmän talouskriisin hoidossa olemme onnistuneet. Olemme torjuneet pahimmat kuopat ja vauriot yhteiskunnassa. Olemme pystyneet pitämään työttömyyden kurissa.

Viime vuosien käänteet ovat kaikille meille tuttuja, mutta edelleen kysymys on samasta asiasta. Osaammeko tehdä oikeita valintoja?
Voimme valita näivettymisen ja samanaikaisen hyvinvoinnin purkamisen tien. Mutta toinen vaihtoehtomme on valita tekemisen ja hyvinvoinnin rakentamisen tie.
Itse kannatan jälkimmäistä. Se on tie, joka vaatii meiltä kaikilta paljon enemmän työtä. Se on kuitenkin tie, jota kulkemalla saamme pidettyä kaikki suomalaiset mukana niin, että entistä harvempi ajautuu pientareen puolelle.

Tein viikko sitten aloitteen eräänlaisesta yhteiskuntasopimuksesta. Aloite perustui vahvasti näkemykseen eheästä ja hyvinvoivasta Suomesta vuonna 2020.

Aloitteeni pohjautuu havaintoon siitä, että kilpailu on entisestään kiristynyt maailmalla kriisin myötä. Kilpailukykyämme ovat heikentäneet myös kilpailijamaitamme nopeammin nousseet työvoimakustannukset.

Samoin työtä tekevät kädet ja päät uhkaavat vähetä Suomesta. Yhtä eläkeikäistä kohden on nyt neljä työikäistä, mutta vuonna 2050 enää kaksi työikäistä. Uhkana on myös nuorten syrjäytyminen ja pysyvän rakennetyöttömyyden kohoaminen.

Emme ole investoineet uuteen tuotantokapasiteettiin ja uusimpaan teknologiaan samassa vauhdissa kilpailijamaidemme kanssa.

Toinen havainto aloitteeni taustalla on se, että uusien investointien ja työpaikkojen synnyttämiseksi ei riitä asioiden katsominen neljän vuoden jaksoissa. Yritykset katsovat suuria investointeja harkitessaan tätä pitemmälle. Näin on myös meidän muiden tehtävä.

Meidän on luotava yhtä vaalikautta pitemmälle ulottuva näkymä menestyvästä Suomesta. Minulle se on Suomi, jossa kannattaa yrittää ja jonne kannattaa investoida ja jossa on työtä kaikille kykyjensä mukaan.

Osaamiseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen perustuvalla toimintamallilla luonnonvaroistaan rikas Suomi voi olla menestyjä myös tulevaisuudessa.

Tarvitsemme panostuksia osaamiseen ja infrastruktuuriin. Koulutus- ja hyvinvointipolitiikka ovat kasvun mahdollistajia. Koulutuksen tuottama osaamisen kasvu sekä terveys-, sosiaali- ja työvoimapolitiikan tuoma työkyvyn parantaminen ovat tulevaisuudessa keskeisiä menestystekijöitä.

Hyvät kuulijat,

Onnistuaksemme rakentamaan vahvan ja menestyvän Suomen, on meidän kyettävä yhdistämään työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut meidän kaikkien suomalaisten parhaaksi.

Koko Suomen voimavarojen hyödyntämisen mahdollistavilla tulevaisuusinvestoinneilla turvattaisiin työnteon, yrittämisen ja menestymisen mahdollisuudet kaikille kautta maan.

Syntymäasemaa enemmän taitomme, tahtomme ja kykymme luovat meille mahdollisuudet saavuttaa itseämme kiinnostavia, palkitsevia töitä ja haasteita.

Työn merkitys ei ole vain siinä, että se kasvattaa kansantalouden kakkua, vaan myös siinä, että se antaa ihmisten elämälle sisältöä ja mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää itseään.

Kun Suomi harmaantuu, meillä ei ole varaa jättää kenenkään työpanosta hyödyntämättä. Kaikki ihmiset ovat tässäkin yhtä arvokkaita.

Tämä on otettava tulevan politiikan lähtökohdaksi. Jos yksin elinkeinoelämä ei työllistämiseen riittävässä määrin kykene, on siitä otettava myös muiden vastuuta.

Kaikki tämä edellyttää lisäpanostuksia myös työttömyyden hoitoon ja ihmisten osaamisen päivittämiseen. Samoin työtulot, sosiaaliturva ja verotus on sovitettava nykyistä paremmin yhteen.

On selvää, että työllistäminen lisää ainakin aluksi menoja, mutta vielä kalliimpaa on antaa ihmisten nyrjähtää syrjään suomalaisesta elämänmenosta.

Suomella on hyvät mahdollisuudet yltää 2010-luvulla ja sen jälkeenkin muuta Eurooppaa parempaan väestö- ja talouskehitykseen. Meillä on mahdollisuudet hyvään kilpailukykyyn ja vahvaan julkiseen talouteen.

Pitkän ajan väestökehitys on korkean syntyvyyden takia meillä terveemmällä pohjalla kuin Euroopan maissa keskimäärin, mutta meidän pitää panostaa edelleen lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseen.

Suomi voi olla tämän vuosisadan hyvinvoivien perheiden, tasa-arvoisen työelämän, korkealaatuisen elinympäristön, tasa-painoisen aluekehityksen ja teknologian hyvinvointiyhteiskunta.

Hyvät kuulijat,

Aloitteellani pyrin vastaamaan myös velkaantumisen pysäyttämiseen. Meidän haasteemme ei ehkä ole niinkään itse velkaantumisen kuriin saattaminen vaan se, että miten velkaantuminen saatetaan kuriin oikeudenmukaisesti.

Mikäli onnistumme uusien työpaikkojen ja investointien synnyttämisessä, voimme pysäyttää velkaantumisen ilman yhteiskunnan heikoimpiin osuvia leikkauksia tai veroasteen voimakasta nostamista. Jos sitä vastoin epäonnistumme, ovat edessä rajut menojen supistukset ja verojen korotukset.

Velkaantumisen lopettaminen edellyttää myös menojen kasvun saamista kuriin niin valtiolla kuin kunnissa. Usein julkisesta keskustelusta voi päätellä, että kunnantalojen lukumäärä olisi vaihtoehto hyvinvointipalveluille. Pitää muistaa, että 200 pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat vain 13 prosenttiyksikköä kuntatalouden menoista.

Kuntaliitoksia tarvitaan jatkossakin, mutta kuntien lukumäärän vähentäminen ei ole ratkaisu siihen, kuinka saamme rahat riittämään hyvinvointipalveluiden rahoitukseen. Keskustelu tulisikin kohdistaa sinne, missä kustannuksia syntyy: palveluihin, niiden organisointitapoihin, johtamiseen ja tuottamiseen.

Velkaantuminen raamittaa jatkossa myös verotuksen kehityksen. Kevennysvaraa ei ole liiemmin näköpiirissä. Elinkeinoelämä on kuitenkin pitkään puhunut yritysverotuksen kasvaneesta merkityksestä uusien työpaikkojen ja investointien synnyttämiseksi.

Velkaantumisesta johtuen toimet on kuitenkin tehtävä taiten, tehottomiin veronkevennyksiin meillä ei ole varaa.

Uskon yrittäjiä ja uskon yrittäjiin. On vahvat perusteet uskoa, että yritysverotuksen keventäminen edistäisi talouskasvua. Siksi yritysveroprosentin alentaminen olisi jaksotettava kahteen osaan. Toisen vaiheen toteutuminen riippuisi siitä, kuinka uusien työpaikkojen luomisessa ja siten verotulojen lisäämisessä onnistuttaisiin.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että mikäli uusia työpaikkoja syntyy ja työllisyys nousee, tulee näin valtiolle syntynyttä veronkevennysvaraa käyttää julkilausutun pitkäkestoisen elinkeinomyönteisen sitoumuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa menestyvän Suomen vision toteuttamista ja hyvän kierteen jatkamista edelleen yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla.

Täsmälleen samoin voitaisiin toimia työnverotuksen osalta. Aitoa kevennysvaraa palkkaveroon syntyy, mikäli nykyistä useampi suomalainen saadaan töihin.

Hyvät kuulijat,

Tärkeää on myös sen havaitseminen, että todellinen hyvinvointiyhteiskunta perustuu nimenomaan korkeaan työllisyyteen. Toimelias ja työteliäs yhteiskunta pystyy tarjoamaan riittävän toimeentulon niille, jotka eivät siihen itse kykene sekä laadukkailla palveluilla tarjoamaan tasavertaiset lähtökohdat kaikille nousta kykyjään vastaaviin tehtäviin.

Osa kommentoijista piti aloitettani jollakin tavalla markkinataloudelle vieraana. Omassa ajattelussani tällaista eheää yhteiskuntaa tarvitsee myös suomalainen elinkeinoelämä menestyäkseen.

Usein maalailtu kuvitelma markkinataloudesta yhteiskunnan vaikutuksesta vapaana, itseohjautuvana ja puhtaana ei ole ollut koskaan missään käytössä. Kaikki me tiedämme, että markkinat ovat kiinni ja pultattuina kuhunkin yhteiskuntaan, siitä kumpuavaan osaamiseen ja siitä lähtevään luottamukseen.

Tämän myös elinkeinoelämä myöntää - ainakin niinä hetkinä kun yhteiskuntaa ja veronmaksajaa tarvitaan sopimuskumppaniksi esimerkiksi rahoitusta takaamaan. Nyt tarvitsemme yhteistä näkemystä myös vaikeista asioista.

En esitä kuitenkaan laadittavaksi mitään laajaa, yhdessä pöydässä päätettävää kaikki maailman asiat käsittävää asiakirjaa. Sopimus ja sitoutuminen tulisivat käytännön toimien ja yhteisen näkemyksen kautta, tästä nimi yhteiskuntasopimus. Tämä ei edellytä juuri saman pöydän ääreen istumista ihan konkreettisesti, tätä paljon tärkeämpää on yhteinen näkemys Suomen menestyksen avaimista.

Pöytiä on ja tulee olla monta, mutta niissä kaikissa tulee olla sama henki ja näkemys.

Vieraillessani viime viikolla Davosissa maailman talousfoorumissa, huomasin aika paljon puhuttavan Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman viikko sitten tekemästä aloitteesta investointien saamisesta kotimaahansa.

Huoli kilpailukyvystä kuulsi läpi aloitteen. Ratkaisuksi presidentti Obama esitti laajoja niin julkisen kuin yksityisenkin puolen investointeja. Avain tähän olisi yhteinen näkemys Yhdysvaltain menestyksestä.

Jos Yhdysvalloilla on markkinataloudesta huolimatta varaa isänmaallisuuteen, onko meillä varaa olla olematta sitä?

Hyvät kuulijat,

Olemme toimineet itsenäisessä Suomessa viisaasti rakentaessamme hyvinvointi-Suomea. Viisas kansakunta tunnistaa paikkansa osana kansainvälistä yhteisöä. Viisas kansakunta toimii kansainvälisesti ja yhteiseksi hyväksi, mutta samalla myös isänmaallisesti ja oman etunsa mukaisesti.

Suomen tulevaisuuden tulee rakentua yhtenäiselle pohjalle, sellaiseksi Suomeksi, jonka kaikki voivat tuntea omakseen.