Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi Satakunnan korkeakoulusäätiön 20-vuotisjuhlassa Porissa 16.10.2010

Lehdistötiedote   •   Loka 18, 2010 11:41 EEST

(muutosvarauksin)

Arvoisat juhlavieraat!

Minulla on tänään ilo ja kunnia käyttää puheenvuoro Satakunnan korkeakoulusäätiön juhlassa. Olemme itse asiassa kokoontuneet melko vanhanaikaisen asian äärelle. En kuitenkaan nyt viittaa 20-vuotiaaseen säätiöön, vaan juurensa keskiajalle ulottavaan yliopistoinstituutioon ja korkeimpaan opetukseen. Älkää kuitenkaan huolestuko, en aio kahlata läpi koko historiaa Turun akatemiasta tähän päivään.

Hyvät kuulijat!

Suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä koulutuksella ja osaamisella on ollut hyvin tärkeä rooli. Yhtäältä se on vahvistanut ihmisten mahdollisuuksia rakentaa elämäänsä. Toisaalta se on luonut edellytykset taloudelliselle kehitykselle ja tuottavuuden kasvulle. Nämä kaksi suurta linjaa näkyvät selvästi, kun tarkastelee maamme historiaa.

Koulutuspolitiikassa otettiin merkittävä askel 1960- ja 70-luvuilla, kun yliopistolaitosta laajennettiin huomattavalla tavalla. Tällöin perustettiin seitsemän uutta yliopistoa ja vanhoja yliopistoja valtiollistettiin.

Alueellisen korkeakouluverkon rakentamisen taustalla on ollut kolmiosainen tavoite. Mahdollisimman monelle suomalaiselle on haluttu antaa mahdollisuus kouluttautua niin korkealle kuin omilla kyvyillä on pystynyt kurottamaan.

Toiseksi, maatamme on haluttu kehittää tasapuolisesti. Monien yliopistojen ympärille on rakentunut suuria kaupunkeja ja menestynyttä elinkeinoelämää. Johtoajatuksena on ollut alueellinen tasa-arvo.

Kolmantena tavoitteena on ollut maamme kaikkien lahjakkuusreservien saaminen tehokkaaseen käyttöön, rakentamaan yhdessä suomalaista hyvinvointia ja menestystä.

Uuden vuosituhannen alussa päätettiin entisestään vahvistaa alueellista korkeakoulutusta. Vuonna 2004 perustettiin kuusi yliopistokeskusta niihin maakuntiin, joissa ei ollut omaa yliopistoa. Ne ovat osa alueellista korkeakoulujärjestelmää, jolla on tänäkin päivänä huomattava vaikutus alueiden myönteiseen kehitykseen, hyvinvoinnin lisääntymiseen ja sivistystason nousuun.

Yliopistokeskukset ovat konkreettinen keino yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäämisessä eli yliopistolain määrän tehtävän toteuttamisessa. Porin yliopistokeskuksen visiossa asia on ilmaistu iskevästi:

"Porin yliopistokeskus edesauttaa merkittävästi maakunnan myönteistä kehitystä tieteellisen tutkimuksen, siihen perustuvan ainutlaatuisen opetuksen sekä alueellisen vaikuttavuuden keinoin."

Tämän tavoitteen saavuttamista myös Satakunnan korkeakoulusäätiö on tukenut toimintansa aikana.

Hyvä juhlayleisö!

Tällä vaalikaudella suomalainen yliopistolaitos on kokenut suuren, jopa historialliseksi mainitun reformin. Yliopistolain uudistaminen ja rakenteellinen kehittäminen muokkaavat maamme korkeakoulutusta pohjamutia myöten.

Yliopistot ovat muuttuneet valtion tilivirastoista julkisoikeudellisiksi yliopistoiksi ja säätiöyliopistoiksi. Niille on annettu entistä enemmän vapautta, mutta myös vastuuta. Hallitus on sitoutunut siihen, että kaikkien yliopistojen toimintaedellytykset tullaan turvaamaan.

Yliopistolain uudistaminen oli monipolvinen prosessi. Sen kuluessa halusimme varmistaa, että yliopistotasoinen opetus ja tutkimus jatkuvat kaikissa maakunnissa myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi oli tärkeää, että yliopistokeskuksista saatiin lakiin selkeä kirjaus.

Korkeakouluverkon rakenteellinen kehittäminen on ollut asialistalla kuluvalla vaalikaudella. Pienenevät ikäluokat ja rajalliset resurssit pakottavat tarkastelemaan, kuinka monessa toimipisteessä yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoista opetusta voidaan tarjota. Kuitenkin jonkinlainen keskittämisen eetos on uhannut ohjata tätä prosessia.

Olen on johdonmukaisesti esittänyt, että alueellisia profiloitumisvalintoja ja kehittämisratkaisuja tulee tukea, jos ne johtavat tavoiteltuun päämäärään. Maakunnissa on paras tietämys ja tuntemus myös paikallisten koulutuspolitiikan tarpeiden suhteen.

Ylhäältä päin saneleminen ja alueellisten kehittämisideoiden sivuuttaminen ei johda koko maamme kannalta toivottuun lopputulokseen.

Hyvät kuulijat!

Mikä on korkeimman opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus maassamme?

Väestörakenteen muutos ja erityisesti nuorten siirtyminen kasvukeskuksiin vaikuttaa koko koulutusjärjestelmään. Paine korkeakouluverkon karsimiselle on suuri. Se koskee niin ammattikorkeakouluja kuin yliopistoja ja niiden toimipisteitäkin.

Korkeakoulujen profiloitumista on tuettava ja kannustettava. Alueellinen korkeakouluverkko voi säilyä vain erikoistumisen kautta, keskittymällä omiin vahvuusalueisiinsa ja toimimalla erilaisilla rakenteilla.

Haluan, että tavoitteena on säilyttää jokaisessa maakunnassa yliopistotasoinen yksikkö. Tämä tarkoittaa yliopistokeskusten aseman vakiinnuttamista ja toimintaedellytysten turvaamista. Yliopistokeskukset mahdollistavat yliopisto-opiskelun maakunnassa. Ne edesauttavat myös sijoittumista töihin lähialueelle. Esimerkiksi Porin yliopistokeskuksesta valmistuneista 65 prosenttia jää Satakuntaan.

Yliopistokeskuksia ei pidä muuttaa vain täydennyskoulutuksen antajiksi. Nuorten sisäänotto ja mahdollisuus tutkinto-opiskeluun tulee säilyttää tulevaisuudessakin.

Vain riittävän laajan korkeakouluverkon avulla voidaan taata alueellinen tasa-arvo koulutuksessa ja kehityksessä.

Tulevaisuuden haasteet eivät koske pelkästään korkeakoulutuksen rakenteita, vaan myös opiskelusisältöjä. Osaaminen vanhenee muuttuvassa maailmassa nopeasti. Tämän vuoksi tutkintojen sisältöjä on tarkasteltava tarpeeksi taajaan.

Yliopisto-opinnoissa on vahvistettava kieliosaamista, tieto- ja viestintätaitoja ja oppimaan oppimista. Yhä useampi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut toimii jossakin työuransa vaiheessa esimiestehtävissä. Työelämän laadun kehittämisen kannalta olisi tärkeää, että nuoret saisivat jo opintojensa aikana valmiuksia johtamiseen. Mielestäni johtamisen ja esimiestaidon opintojakso tulisi lisätä tutkintovaatimuksiin kautta linjan.

Hyvät juhlavieraat!

Miten korkeakoulutuksen kehitys on näkynyt Satakunnassa?

Yliopistollisen toiminnan juuret yltävät aina vuoteen 1983, kun silloinen Tampereen teknillinen korkeakoulu aloitti täydennyskoulutuksen järjestämisen Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana korkeakoulutus on ottanut Satakunnassa aimo harppauksen eteenpäin. Varsinkin Porista on tullut tärkeä opetuksen ja tutkimuksen keskittymä menestyneen yliopistokeskuksen ansiosta.

Vuonna 2008 maakunnan korkeakoulutusta koottiin yhteisen sateenvarjon alle. Satakunnan korkeakoululaitos koostuu Diakonia-ammattikorkeakoulun toimipaikasta, Porin yliopistokeskuksesta, Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksiköstä.

Tänään juhlittavalla Satakunnan korkeakoulusäätiöllä on ollut huomattava rooli maakunnan koulutustason nostamisessa ja elinvoimaisuuden ruokkimisessa. Säätiön perustamisen kimmokkeena oli alkuvaiheessa ensisijaisesti rahan kerääminen lähinnä yksityiseltä sektorilta professuurien lahjoittamiseen.

Toisena pontimena oli levittää sanomaa yliopistotasoisen koulutuksen merkityksestä alueelliselle kehitykselle, koska Satakunnan koulutustaso oli maan keskiarvoa matalampi. Haluttiin siis kehittää yliopistotasoista koulutusta konkreettisesti ja edistää koulutukselle myönteistä ilmapiiriä maakunnassamme.

Säätiö on onnistunut asettamassaan tavoitteessa hienosti. Se on lahjoittanut Porin yliopistokeskukseen kolme professuuria. Lisäksi se on vuosittain suunnannut tukea ja apurahoja Satakunnassa tehtäviin jatko-opintoihin ja tutkimukseen.

Säätiö ja yliopistokeskus ovat eläneet eräänlaisessa symbioosissa. Ilman omaa yliopistokeskusta ei säätiön pääomia olisi saatu kerättyä. On se vain niin, että oman maakunnan elinkeinoelämää on vaikea motivoida maksamaan toisen maakunnan yliopisto-opetusta.

Hyvät kuulijat!

Satakunnan korkeakoulusäätiö on onnistunut vaikeassa, mutta hyvin tärkeässä tavoitteessa. Se on muokannut satakuntalaista identiteettiä. Suhtautuminen korkeakoulutukseen on vuosien saatossa muuttunut, ja sen tärkeys on havaittu aivan konkreettisesti. Porista on tullut oikea opiskelijakaupunki!

Pyöreitä vuosia täyttävä Satakunnan korkeakoulusäätiö jatkaa sitä yliopistoinstituution perinnettä, joka on osoittanut kulttuuripiirissämme poikkeuksellista pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Samalla korkeakoulusäätiöstä on tullut osa suomalaisen korkeakoulutuksen menestystarinaa.

Lämpimät onnittelut korkeakoulusäätiölle ja menestystä tulevaisuudessa!