Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi Siltamäki-Suutarila-seuran 40-vuotisjuhlassa 4.9.2010

Lehdistötiedote   •   Syys 04, 2010 23:44 EEST

(muutosvarauksin)



Hyvät kuulijat, arvoisat juhlavieraat,

Lämmin kiitos kutsusta tulla puhumaan juhlaanne. Vahva kotiseuturakkaus Siltamäki-Suutarilan alueella tuntuu ja näkyy tässäkin tilaisuudessa kuten aiemmin päivällä alueen eri toimijoiden yhteistyönä järjestetyissä tapahtumissa. Tämä iltajuhla kruunaa erinomaisella tavalla päivän.

Koilis-Helsingissä on vahvaa aktiivisuutta ja kiinnostusta omaan alueeseen. Se on merkki siitä, että alue koetaan omaksi ja läheiseksi. Siltamäki-Suutarilan alueen henki vaikuttaa varmasti päätökseen paluumuuttaa tänne takaisin, kun lapsuutensa täällä viettäneet tuovat omat perheensä takaisin omille juurilleen.

Hyvät kuulijat,

On aina välillä tärkeää pysähtyä miettimään millainen kaupunki on hyvä elää. Siellä keskeisintä kaikessa toiminnassa on asukkaiden arjen helpottaminen, eikä hallinnon tasolla asemien puolustaminen. Ennen kaikkea hyvässä kaupungissa elää - elävä kaupunkiyhteisö on myös sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoinen.

Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ydinkeskustoilla on oma roolinsa, mutta ne eivät yksin riitä. Huomiota on kiinnitettävä koko kaupungin hyvinvointiin. Ihmisten arjen sujumiseen vaikuttavat suuresti oman lähiön viihtyvyys, palvelutaso ja liikenneyhteydet.

Hyvä kaupunki elää tarjoaa kaupunginosia, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat yhdistyvät kokonaisuuksiksi, ja palvelut ovat todellisia lähipalveluita. Täällä Helsingissä lähipalvelun mittarina voidaan pitää lastenvaunuetäisyyttä.

Toimivilla liikenneyhteyksillä on merkittävä rooli. Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kodin, palvelujen ja työpaikkojen väillä sekä luontevat yhteydet joukkoliikennepysäkeille korostuvat entisestään.

Hyvään kaupunkiin elää liittyy kiinteästi myös se, että asuntopolitiikka vastaa ihmisten asumistoiveisiin. Kohtuuhintaisia, eri elämäntilaisiin sopivia asumisvaihtoehtoja on tarjolla.



Hyvät kuulijat,

Kysymykseen millainen kaupunki on hyvä elää, on myös vastauksena myös puhtaus ja saasteettomuus.

Energiatuotanto, energiansäästäminen sekä yhdyskuntarakenteeseen ja liikennetarpeeseen vaikuttaminen ovat kuntien keinot vähentää kasvihuonekaasuja. Lähtökohtana tulee olla oman kulutuksen alentaminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen ja kustannustehokkuuden parantaminen sekä uusien toimintamallien hyödyntäminen.

Monet kunnat ovat Helsingin tavoin merkittäviä energiantuottajia. Tuotantolaitosten omistajina kunnilla on mahdollisuudet vaikuttaa energialähteiden valintaan. Uusiutuvan energian käyttöä voidaan kunnissa lisätä. Polttoaineiden käytön ja päästöjen kannalta tehokas lämmön ja sähkön yhteistuotanto on paras vaihtoehto.

Hallituksen uusiutuvan energian paketti tähtää siihen, että Suomesta tulee rakentaa hiiletön yhteiskunta. Helsingissä tämä tarkoittaa, että kaupunkikuvaan kuuluneet kivihiilikasat saavat väistyä vähitellen. Suuntana on ympäristöystävällisempien lämmityspolttoaineiden käyttäminen. Saasteettomampi ilma on hyväksi kaikille.

Myös julkiset hankinnat ovat ilmastomuutoksen kannalta merkittävässä asemassa. Kunta voi omalla hankintapolitiikallaan vaikuttaa energiaa säästävien, ympäristö- ja elinkaarivaikutuksiltaan kestävien tuotteiden ja palvelujen yleistymiseen. Pienissäkin hankinnoissa tulee noudattaa kestävän hankinnan periaatetta.

Kestävää yhdyskuntarakennetta ei saavuteta ilman riittävää ja oikein sijoittunutta ja ajoitettua tonttitarjontaa tai toimivaa liikennejärjestelmää. Tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjen kasvua on liikkumistarpeiden ja autoliikenteen vähentäminen.



Hyvät kuulijat,

Hyvään kaupunkiin asua liittyy myös mutkaton yhteistyö naapurikaupunkien kanssa. Sillä saavutetaan tehokkaampaa palvelutuotantoa, maankäyttöä, asumisen ja liikenteen parempaa yhteensovittamista ja seudun kilpailukyvyn parantumista. Nämä rakentavat pohjan paremmalle arjelle.

Käytännön esimerkkinä yhteistyöstä nostan esille yhden toimen, jota tulisi vauhdittaa pääkaupunkiseudulla. Kaupungin reunalla asuvina teillä on varmasti omakohtaista kokemusta matkalipun hinnan noususta ylittäessä kuntaraja matkalla Tikkurilan kirjastoon. Tarvitaan joustavuuden lisäämistä yli kaupunkirajojen joukkoliikenteessä. Hallinnontasolla tarvitaan pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistä joukkoliikennealuetta, jotta lippujen hinnat ovat suhteessa matkan pituuteen kohdallaan.

Mainitsin äsken tehokkaamman palvelutuotannon saavuttamisen yhdeksi yhteistyön hyödyksi. Jotkut teistä saattoivat miettiä, että miten ihmeessä siitä saattaa säteillä asukkaille positiivisia vaikutuksia. Me poliitikot puhumme usein tehokkaammasta palvelutuotannosta. Se ei tarkoita samaa kuin palveluiden heikentäminen. Tavoitteena on löytää keinoja käyttää parhaalla mahdollisella tavalla palveluiden järjestämiseen varatut varat. Siitä hyödyt mittauttaa itselleen kuntalainen varsinkin pitkässä juoksussa.



Hyvät kuulijat,

Hyvään kaupunkiin elää kuuluvat asukkaiden viihtyvyyden takaavat lähiyhteisöt. Kaupunkisosayhdistyksillä on tässä tärkeä rooli. Ne helpottavat kiinnittymistä kotiseutuun kaupungeissa. Yhdistykset tekevät lisäksi paljon työtä taustalla, joka näkyy asukkaille palvelutasossa ja liikennejärjestelyissä.

Lähidemokratia ei tosin nykyjärjestelmällä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti suurissa kaupungeissa. Mielestäni demokratian toteutumiselle parempi lähtökohta olisi ns. Saksan malli. Kaupunki pilkottaisiin pienempiin alueisiin, joilla olisi oma aluehallinto vaaleilla valituneineen luottamushenkilöineen. Alueen asukkailla ja palveluiden käyttäjillä olisi nykyistä lähempi yhteys päätöksentekoon.

Otan esimerkin nykytilanteesta Helsingistä. Noin 40 000 asukkaan Vuosaaresta ei ole tällä hetkellä yhtään omaa kaupunginvaltuutettua Helsingin kaupunginvaltuustossa. Päätöksenteko on karannut vuosaarelaisilta kauas - ei kilometreinä mitattuna, mutta päivittäisestä elämästä. Suurissa kaupungeissa on lähidemokratian mentävä aukko.



Hyvät juhlavieraat,

Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin tai jutteluhetket on harventunut. Uskallan kuitenkin väittää, että samalla yhteisöllisyyden tarve ei ole kadonnut minnekään. Yhteisöllisyydelle on tarvetta eri elämänvaiheissa. Niin pienten lasten vanhemmat kuin ikäihmiset tarvitsevat vertaistukea. Kaupunkiosayhdistykset ja alueella lukuisat toimijat tarjoavat tähän erinomaiset puitteet.

On se vain niin, että tulevaisuuden palveluhaasteisiin vastaamiseksi eivät mitkään rahat tai rakenteet yksin riitä. Tarvitsemme uudenlaista yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa, itsekkyyden ja pelkän itsestä huolehtiminen sijalle. Sosiaalinen pääoma ei maksa mitään, mutta se tuottaa parhaimmillaan sekä henkistä että aineellista hyvinvointia. Suomalainen yhteiskunta tai suomalainen kunta on tulevaisuudessakin niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Siltamäki-Suutarila seura on vaikuttanut lähialueen palveluiden saatavuuteen ja alueen asukkaiden viihtyvyyteen ja arjen turvallisuuden tunteeseen. On tärkeää, että oma kotialue tunnetaan omaksi. Tässä seuranne on tehnyt erinomaista työtä. Toimintanne perustuu aktiivisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyden varaan. Se on synnyttänyt positiivisen kierteen alueelle.

On todella hienoa osallistua juhlaanne tänä iltana. Kiitos vielä kerran kutsusta tulla paikalle. Yhteisöllisyyttä, intoa ja tekemisen henkeä toiminnallenne jatkossakin!