Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi: Suomen puheenjohtajuusohjelma Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2011

Lehdistötiedote   •   Marras 02, 2010 22:46 EET

(muutosvarauksin)

Hyvät pohjoismaiset ystävät,

Suomi on verrattain pieni maa, jossa on vain runsaat 5 miljoonaa asukasta. Pohjoismaissa meitä on yhteensä hieman enemmän, mutta globaalista näkökulmasta katsottuna sekään ei vielä ole kovin paljon. Emme siten ehkä ole merkittäviä määrällisesti, mutta mielestäni kuitenkin laadullisesti.

Pohjoismainen laatu heijastuu muun muassa siinä, mitä tässä haluan kutsua "maailmanlaajuisten menestysten henkiseksi maisemaksi". Toisin sanoen, Pohjola herättää myönteisiä tunteita ja on maailman parhaiten menestyvien tavaramerkkien joukossa. Me, Pohjola, yhdessä.

Olen vakuuttunut siitä, että tämä henkinen maisema perustuu vahvasti todellisuuteen. Olemme selvinneet hyvin, mistä kertoo myös se, että Pohjoismaat sijoittuvat usein kansainvälisten analyysien ja vertailujen kärkisijoille. Ne eivät kai kaikki voi olla väärässä.

Oli miten oli, itsestään selvä tavoitteemme on tietenkin pyrkiä menestykseen myös jatkossa. Sen vuoksi meidän on jatkettava yhteiskuntiemme kehittämistä avoimin silmin ja vastaanottavin mielin. Demokratia ja osallistuminen, tasa-arvo ja läpinäkyvyys, vapaus ja solidaarisuus, kilpailukyky ja hyvinvointi; nämä kaikki ovat arvoja, joista meidät tunnetaan, arvoja, joita meidän on jatkuvasti pyrittävä toteuttamaan. Voimme aivan hyvin myöntää, ettemme koskaan tule olemaan valmiita, emmekä koskaan pääse aivan perille. Tärkeää on kuitenkin yhteinen tahtomme jatkaa yhteistä matkaamme. Tekemällä yhteistyötä koko ajan globaalistuvassa maailmassa voimme myös luoda lisäarvoa monilla alueilla. Juuri tämän, pohjoismaisen hyödyn, tuleekin olla yhteistyömme johtotähtenä.

Hyvät ystävät,

Jos halutaan kertoa pohjoismaisen yhteistyön kehityksestä viime vuosien aikana, on mielestäni mainittava erityisesti itse näkökulman perusteellinen muutos. Olemme pääministerien globalisaatioaloitteiden myötä suunnanneet katseemme yhä enemmän ulospäin ja omaksuneet ajatuksen pohjoismaisesta hyödystä ja toisiaan täydentävistä voimista maailmassa, jossa kansainvälinen kilpailu koko ajan kiristyy.

Suomi saa hoitaakseen Pohjoismaiden Ministerineuvoston puheenjohtajan tehtävät 2011, ja tämä ulospäin suuntautuneisuus heijastuu myös Suomen puheenjohtajakauteen.

Olemme valinneet ilmastonmuutoksen hallinnan ohjelmamme johtoteemaksi. Haluamme jatkaa Pohjolan kehittämistä ja profilointia aktiivisena edelläkävijänä ja liikkeellepanevana voimana ilmastokysymyksissä sekä korostaa laajan ja monialaisen yhteisön merkitystä ilmastomyönteisten ratkaisujen ja kestävän yhteiskuntakehityksen aikaansaamiseksi. Pohjoismaat voivat monin tavoin toimia suunnannäyttäjinä osaamisensa sekä pragmaattisen ja tuloshakuisen toimintansa ansiosta. Tätä taustaa vasten olemme antaneet ohjelmalle nimen "Vihreä Pohjola - taitava ilmastotoimija".

Ilmastonmuutokseen on tartuttava päättäväisesti ja johdonmukaisesti kaikilla tasoilla, niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista voidaan todeta se, että vaikka prosessi ei ehkä olekaan edennyt toivomallamme tavalla, ilmastonmuutos on kuitenkin kiistatta yksi suurimpia edessämme olevia haasteita. Emme saa menettää otetta. Meidän on jatkettava työtämme, ja asiantuntemuksemme avulla pystymme edistämään tarvittavien yhteisten ratkaisujen löytämistä.

Samalla on muistettava, että ympäristöosaamisemme edistäminen liittyy kiinteästi myös omaan hyvinvointiimme; ympäristömyönteinen teknologia, energiatehokkuus ja panostukset uusiutuvaan energiaan eivät ole tärkeitä vain ympäristön kannalta, vaan myös pohjoismaiden elinkeinoelämän voi odottaa hyötyvän siitä, että olemme vihreän aallon harjalla. Uuden taloudellisen dynamiikan tulee puolestaan luoda edellytyksiä oikeudenmukaisen ja hyvinvointia tukevan yhteiskuntarakenteen ylläpitämiselle. Me, Pohjola, yhdessä.

Konkreettisen ilmastotyön tukena ovat mm. mainitsemani globalisaatioaloitteet, jotka käynnistettiin Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella 2007. Pohjoismaiden pääministerien Punkaharjulla pitämässä kesäkokouksessa käynnistetty hanke on kasvanut johtavaksi pohjoismaiseksi teemaksi, jonka piirissä on runsaasti toimintaa, ja jatkamme työtä sen pohjalta edelleen. Keskeisiä alueita ovat panostukset ilmasto-, ympäristö- ja energiaosaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, innovaatioiden edistämiseen sekä vihreän elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen. Esimerkkinä voidaan mainita pohjoismainen huippututkimusaloite, jonka ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty erityisesti ilmastoon ja energiaan - kysymys on kaikkien aikojen suurimmasta yhteispohjoismaisesta tutkimuspanostuksesta. Mielestämme ensi vuonna tulee jatkaa kunnianhimoisesti jo aloitettuja panostuksia sen sijaan, että kehitettäisiin aivan uusia aloitteita ja hankkeita. Pohjimmiltaan kyse on siitä, minkä jo aluksi totesin: meidän on uskallettava luottaa määrän sijaan laatuun.

[Erityisen globalisaatiotyön budjetti vuodelle 2011 on 71 miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 9,5 miljoonaa euroa.]

Toinen Suomen puheenjohtajakauden painopiste ovat lapset ja nuoret. Haluamme kannustaa elävään pohjoismaiseen identiteettiin nuorten keskuudessa, koska nuorison osallistuvuus ja sitoutuminen ovat epäilemättä kohtalonkysymyksiä aktiivisen pohjoismaisen yhteistyön jatkumiselle. "Vanhempien" nordistien joukko kutistuu koko ajan. Nuorten kielitaito, varsinkin Suomessa, on toinen tärkeä tekijä tulevaisuutta ajatellen. Pohjoismaiset kielet ovat maidemme yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden peruspilareita. Hyvät kielitaidot ja kulttuurin tuntemus laajentavat näkökulmaa ja parantavat ymmärtämystä ja oppimista. Lisäksi ne edistävät valmiutta kohdata uusia kulttuureita ja arvoja, myös Pohjolan ulkopuolella. Tätä meidän tulee vaalia.

Osana tätä työtä, ja myös ilmastoteemaamme ajatellen, järjestämme Helsingissä vuoden 2011 loppupuoliskolla ilmastofestivaalit, jonne kutsutaan pohjoismaisia korkeakouluopiskelijoita keskustelemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja innovatiivisista ratkaisuista

Olemme pohjoismaisessa yhteistyössä vuosien varrella korostaneet sitä, että avoimuus, ihmisten valinnanvapaus ja vapaa liikkuvuus ovat pohjoismaisen yhteisön peruspilareita. Haluamme, että asuminen, työskentely ja opiskelu sujuvat myös maidemme rajojen yli. Yksilölle kysymys on (valinnan)vapaudesta ja tällä hetkellä tästä "rajattomuudesta" hyötyvät päivittäin kymmenettuhannet Pohjoismaiden kansalaiset. Rajaesteiden poistaminen on perusteltua myös kansantalouden näkökulmasta: me kaikki hyödymme terveestä rajat ylittävästä liiketoiminnasta ja "rajaseutujen synergioista", jotka eivät vain vahvista paikallisia talouksia vaan vaikuttavat myös valtakunnallisesti. Rajaton Pohjola edistää pohjoismaista elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Rajaesteyhteistyötä on tehostettu viime vuosina merkittävästi, varsinkin niin kutsutun rajaestefoorumin toiminnan tuloksena. Ministeri Ole Norrbackin johtama foorumi jatkaa toimintaansa ainakin vuoteen 2013 saakka. Suomi seuraa Tanskan esimerkkiä ja korostaa määrätietoisen rajaestetyön merkitystä; tavoitteena on yhdessä pystyä poistamaan nykyiset rajaesteet sekä estää uusien esteiden muodostuminen. Loppujen lopuksi kysymys on yhteisestä tahdostamme.

Aikaisempaa ulospäin suuntautuneempi näkökulma leimaa myös perinteisesti vahvaa ja kattavaa kulttuuriyhteistyötä, johon globalisoituva aikakautemme vaikuttaa samalla tavoin kuin muihinkin yhteiskuntamme rakenteisiin. Luovat voimat ovat kuitenkin aina löytäneet uusia ilmaisumuotoja ja edustaneet uudistumista ja uudelleenajattelua, ja näin tapahtuu epäilemättä jatkossakin. Hyvänä esimerkkinä pohjoismaisen kulttuurisektorin globalisaatiotyöstä voidaan mainita keväällä 2011 järjestettävät Pariisin kirjamessut, joilla pohjoismainen kirjallisuus on saanut kunniavieraan statuksen.

Hyvät ystävät,

Olen saanut kunnian avata Suomen puheenjohtajakauden tammi- ja helmikuun vaihteessa 2011 Turussa järjestettävän suuren kansainvälisen konferenssin yhteydessä. Tämä "Ratkaisuja"-niminen konferenssi käsittelee kestävää kehitystä ja Itämeren alueella käytössä olevia parhaita käytäntöjä.

Toivotan teidät kaikki tervetulleeksi Suomen puheenjohtajakaudelle 2011.

Me, Pohjola, yhdessä.