Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi vuoden 2011 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa

Lehdistötiedote   •   Syys 16, 2010 03:11 EEST

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Vuoden 2011 valtion budjettiesityksen suuret linjat on piirretty kohti tulevaisuutta. Hallituksen tavoitteena on hyvinvoiva, alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoinen Suomi. Hallitus ei ole ummistanut silmiään suomalaisten ongelmilta, vaan tekee työtä niiden ratkaisemiseksi.

Erityisesti lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja varhainen syrjäytyminen on estettävä. Se, että kaikilla on kunnollinen ammatillinen koulutus, takaa useimmiten mukana pysymisen.

Yksikään nuori ei saisi pudota peruskoulun jälkeen ulos opiskelun ja työnteon maailmasta. Tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa kohdistettiin monia toimia nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi ja niillä on ollut vaikutusta. Kun katsomme lukujen valossa muutosta. Voimme todeta, että kesäkuussa koettiin käännepiste nuorisotyöttömyydessä, kun alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli 1104 henkilöä alle edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tason. Lisäksi perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen on parantunut. Ensi vuodelle arvio on 99,2 %, kun vuonna 2005 toteutunut oli 95,5 %.

Eriarvoistumiskehityksen estäminen takaa yhteiskuntaan rauhan ja vakauden. Kasvun hedelmät ja rakennemuutoksen kustannukset yksilöille on jaettava yhteiskunnassa suhteellisesti tasaisesti. Se on yhteinen etu ja takaa myös yrityksille paremman toimintaympäristön, kun yhteiskunta on sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Tämän vaalikauden veroratkaisuissa oikeudenmukaisuus on ollut vahvalla sijalla toisin kuin väitetään. Ruuan arvonlisäveron alentaminen, pienituloisten kunnallisverotuksen merkittävä keventäminen sekä eläkeläisten verotuksen keventäminen palkansaajien tasolle kertoo hallituksen linjasta, jossa halutaan ohjata veronkevennyksiä myös muille kuin työssä oleville. Nämä veroratkaisut ja monet etuusparannukset kompensoivat välillisten verojen kiristymistä pienituloisille. Tulevissa veroratkaisuissa määritetään se, millaiseksi verorasitus muuttuu eri tulonsaajaryhmissä. Verotuksen progressio säilyy. Tähän palaan ilomielin tulevassa debatissa. Veroprogressio säilyy. Siitä hallitus pitää kiinni.

Arvoisa puhemies,

Jotkut manaavat huonoja aikoja. Toiset sanovat edessä olevan hitaan kasvun ajat.

Me emme tyydy tähän. Me haastamme nämä puheet teoillamme ja päättäväisellä politiikalla.

Tavoittelemme ennusteita parempaa kasvua. Tämän vuoksi käynnistettiin kasvuhanke, jonka esityksiä viedään eteenpäin jo ensi vuoden budjetissa. Tämän vuoksi on tehty myös monia muita merkittäviä ratkaisuja. Nopeampi kasvu merkitsee parempaa työllisyyttä. Parempi työllisyys merkitsee ihmisten parempaa ostovoimaa, kotitalouksille mahdollisuuksia.

Hallituksen aktiivinen uudistuspolitiikkaa työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi näyttää tehonsa. Haluamme tehdä uudistuksia mieluummin etuajassa kuin jälkijunassa. Näin niiden vaikutukset ovat paremmat. Uuden kasvun sisällössä painotamme vihreää taloutta. Sen suurimpia kokonaisuuksia ovat uusiutuvan energian edistäminen sekä energiaverojen uudistaminen päästöperusteisiksi. Koska avoimessa taloudessa kasvu tulee viennistä, tukee hallitus kasvatetuin panostuksin viennin elpymistä. Kasvava vienti tuo työtä tehtaisiin, alihankkijoille, satamiin, rautateille ja maanteille kuljetusyrityksiin.

Jotta kasvun tekijöitä, työtätekeviä suomalaisia, olisi jatkossakin, on tässä budjetissa erityisiä toimia kohdistettu siihen, että mahdollisimman moni nuori saa opiskelupaikan ilman välivuotta tai pääsee valmistuttuaan sujuvasti töihin. Tätä haluavat myös nuoret itse.

Hyvinvoinnin turvaamiseksi hallitus vahvistaa julkista taloutta veropohjaa laajentamalla. Samalla pienituloisimpien taloudellista turvaa vahvistetaan.

Meidän on tärkeää katsoa eteenpäin. Meidän on katsottava sekä vuotta 2011 että kahta seuraavaa vaalikautta. Meidän on toimittava niin, että annetut lupaukset hyvinvoinnista voidaan pitää. Vastaamme siitä suoraan suomalaisille.

Olemme parhaillaan siirtymässä taantuman hoidosta julkisen talouden kestävyyskysymyksiin. Vastaavasti olemme siirtyneet työttömyyden ehkäisemisestä ja hoidosta työllisyyden edistämiseen. Ohitan tämän kansantalouden munkkilatinan ja sanon suomeksi, että kysymys on siitä, miten rahat saadaan riittämään ja ihmisille työtä.

Julkisen talouden vajetta eli tulevaa rahapulaa ei hoideta pelkillä fiskaalisilla (rahan määrää maksimoivilla) keinoilla, vaan tarvitsemme ennen kaikkea talouden toimintaa parantavia rakenteellisia uudistuksia. Niitä tullaan myös tekemään.

Miten voimme tehdä tehokkaammin asioita? Miten pystymme takaamaan kansalaisille riittävät palvelut vähemmällä työvoimalla?

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen talous on budjetin arvioiden mukaan ensi vuonna EMU-kriteerien sisällä. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut valmistelemaan sellaista pitkän aikavälin suunnitelmaa, jolla julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle vuosikymmenen lopussa. Sitoumus on selvä. Me pidämme siitä kiinni.

Tämä edellyttää sitä, että vuosikymmenen puoliväliin mennessä valtiotalous on saatava tasapainoon. Se edellyttää, että julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tasolle. Jokainen tietää, että vielä tuolloinkin meillä on huikea määrä velkaa. Se on kuitenkin hallinnassa.

Nämä tavoitteet edellyttävät, että seuraava hallitus tekee vaalien jälkeen joka ikisenä vuonna korjaavia toimia. Sellaisia ovat julkisen talouden yleinen menokuri, kokonaisveroasteen maltillinen nosto sekä rakenteelliset uudistukset muun muassa palvelutuotannon tehostamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Viimeksi mainitut ovat vaikuttavuudeltaan keinovalikoiman tärkeimpiä. Niin sanotut leikkaukset ovat poikkeus- ja kriisitilanteen toimia ja keinoina viimeisenä työkalupakissa.

Valtion ohella julkisen talouden tervehdyttämisessä nousee valokeilaan kuntien talous. Hallitus etsii parhaillaan keinoja kuntien menotalouden hallinnan kehittämiseksi ja järkeistämiseksi.

Parhaillaan on loppuvaiheessa kolmikantainen kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelu talouden toimivuutta parantavien keinojen löytämiseksi. Hallitus on osaltaan valmis hakemaan ratkaisuja.

Noin kaksi vuotta sitten alkaneessa taantumassa Suomen vahvuutena oli vahva julkinen talous. Olimme myös siivonneet sotkumme pankkisektorilla 1990-luvulla. Tämä mahdollisti tavallista mittavammat elvytystoimet, joiden ansiosta mm. työllisyyden alamäki jäi pelättyä loivemmaksi. Suhdanneherkän talouden vastapainoksi tarvitaan vastaisuudessakin poikkeuksellisen vahvaa julkista taloutta.

Sama kannattaa pitää mielessä, kun arvioidaan yrityksiämme. Tähän taantumaan mentäessä yrityksillä oli onnistuneen veropolitiikan ansiosta vahvat taseet. Yritysten vahvat taseet turvaavat myös jatkossa suomalaisia työpaikkoja ja osaamista, jos luomme siihen riittävät ja oikeat edellytykset.

Arvoisa puhemies,

Yksi jo ainakin toistaiseksi hellittäneen taantuman opetuksista koski Suomen talouden suhdanneherkkyyttä. Suomen BKT alentui vuonna 2009 rajusti. Havainto on hämmentävä, kun otetaan huomioon, että ennen taantumaa Suomen talous oli useimmilla mittareilla huippukunnossa ja sijoittui toistuvasti kilpailukykyvertailujen kärkeen. Taantuman ja globaalin rakennemuutoksen muodostama kaksinkertainen "stressitesti" paljasti taloutemme haavoittuvuuden.

Kehityksen taustalla olevat syyt ovat vanhastaan laajalti tunnettuja: vientimme tietty yksipuolisuus ja painottuminen suhdanneherkkiin investointihyödykkeisiin sekä myös maihin, jotka toipuivat taantumasta keskimääräistä hitaammin. Kysyntä hiipui nopeasti.

Mutta elpyminen näyttää olevan yhtä nopeaa kuin lamaan vajoaminen. Tällä hetkellä vienti vetää Itämeren alueen ja Aasian markkinoille. Maailma moninapaistuu taloudellisesti ja se auttaa Suomeakin.

Tapahtuneen taustalla on rooli, joka globaalissa työnjaossa on Suomelle langennut. Siitä saamme pitkälti kiittää myös taloutemme suotuisaa kehitystä ennen taantumaa. Tätä roolia meidän on arvioitava ja tästä meidän on käytävä keskustelua laajasti Suomessa. Mikä on roolimme? Millä tuotteille menestymme? Mitä maailman markkinat meiltä tarvitsevat? Missä olemme parhaita?

Vaikka julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa tuotantorakenteeseen ovat rajalliset, ei tässäkään kysymyksessä ole syytä tyytyä kohtaloon ja jäädä passiivisesti odottamaan "seuraavaa rysäystä".

Meidän on yhdessä pohdittava, millaisen tuotantorakenteen tulevaisuudessa haluamme. Mitkä ovat Suomen vahvuudet ja miten niitä voidaan hyödyntää mahdollisimman tasapainoisella ja vakaalla tavalla? Miten huolehdimme hintakilpailukyvystämme? Miten ponnistamme koko ajan kasvaville ympäristöosaamisen ja vihreän teknologian markkinoille? Voisiko Suomi oppia viemään investointitavaroiden ohessa myös suoraan kuluttajille myytäviä tavaroita tai palveluita?

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja rakenteellisin uudistuksin. Hallitus haluaa auttaa työelämään osallistumista ihmisen kaikissa ikävaiheissa. Työuran alkuvaiheissa on kyse opinnoista, kesätyöpaikoista ja ensimmäiseen työpaikkaan pääsystä.

Uran keskivaiheilla on kysymys työelämän ja perhe-elämän joustavasta yhteensovittamisesta ja yleensä työelämän sisällöistä. Työuran lopulla auttavat osa-aikatyöratkaisut sekä työkykyä säilyttävät toimet.

Jokaisella työikäisellä ja työkykyisellä suomalaisella on oltava mahdollisuus - ja velvollisuus - osallistua kasvun ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja jokaisen työpanosta myös tarvitaan. Tehty työ luo taloudellista hyvää ja tuottaa valtiolle verotuottoja. Työ koskettaa jokaista kotitaloutta tavalla tai toisella.

Laajamittainen työhön osallistuminen on yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnallisen eheyden keskeinen elementti. Se on myös tehokkain tapa estää syrjäytymistä ja eriarvoisuuden kasvua. Työ on välillisesti parasta sosiaalipolitiikkaa.

Korkea työllisyysaste on ensiarvoisen tärkeää myös julkisen talouden tasapainon näkökulmasta. Hyvinvointimenojen kehitys on kääntäen verrannollinen työllisyysasteeseen, eikä niiden kestävää rahoitusta voida rakentaa harvojen työssäkäyvien ankaran verorasituksen varaan.

Terveiden elinvuosien lisääntyessä meillä on oltava valmius pidentää keskimääräisiä työuria - siis yhden ihmisen työvuosien yhteissummaa - siten, että eläke- ja työvuosien suhde säilyy järkevällä ja taloudellisesti kestävällä tasolla. Tältä osin on tarpeen etsiä ja myös panna täytäntöön yhteisesti sovittavia paremman työelämän pelisääntöjä. Myös tähän kysymykseen hallitus etsii vastausta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi haluan viitata suomalaiseen tapaan valmistella asioita ja sopia asioista yhdessä. Ohje löytyy romaanisarjasta Täällä Pohjantähden alla ja sen antaa kunnallisneuvos Kivivuori: - Kokouksissa käymällä ja papereita tekemällä ne asiat selviävät! Hallitus noudattaa tätä kunnallisneuvos Kivivuoren ohjetta.