Valtioneuvosto

Pääministeri Mari Kiviniemi Yhteistyöllä osaamista -päätösseminaarissa

Lehdistötiedote   •   Syys 08, 2010 15:18 EEST

(muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat,

Tässä Suomen yrittäjien ja SAK:n yhteisessä seminaarissa etsitään vastauksia siihen, kuinka koulutus- ja työvoimapolitiikalla voidaan tukea suomalaista kilpailukykyä. Kysymyksen asettelu osuu Suomen menestyksen edellytysten ytimeen. On erittäin tärkeää, että tämän kaltaisia avainkysymyksiä pohditaan laajasti.

Tyytyväisenä olen pannut merkille, että työelämän kehittämistä sivuava yhteiskunnallinen keskustelu on saanut ansaitsemansa mittasuhteet ja oikeat, tämänkaltaiset foorumit. Asia on kaikkien osapuolten, niin valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen, työntekijöiden ja työnantajien yhteinen.

Uskon, että suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että koulutus on vahva voimavaramme ja kilpailukykyämme edistävä tekijä. Suomessa yhteiskunnan tarjoama koulutus sisältää takuukuitin menestymisen mahdollisuuksille työmarkkinoilla. Olemme koulutusta arvostava yhteiskunta. Hyvä niin.

Hyvät kuulijat,

Rohkaisen ajattelemaan koulutuksen käsitettä tässä seminaarissa laajasti. Itse näen koulutuksen matkana, jonka lähtöpiste on kannustavassa ja oppilaan omia vahvuuksia tukevassa varhaiskasvatuksessa. Suomalaista tulevaa osaamista istuu juuri nytkin pulpettiensa äärellä peruskoulun ala-asteen luokkahuoneissa. Niin ikään luovuuteen ja innovaatioihin kannustetaan päiväkodeista lähtien. Menestyksemme ei siis perustu vain huippututkimukseen tai tasokkaisiin yliopistotutkintoihin tai taitaviin ammattiosaajiin, vaan tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen peruskoulujärjestelmäämme. Sen takeena on korkeatasoinen opettajakoulutus.

Tänä syksynä on odotettavissa perusteellinen ja kovin tarpeellinen keskustelu peruskoulun opetuksen sisällöstä. Opetuksen tuntijaon uudistusta on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä ja sen käsittelyyn kuuluva lausuntokierros on juuri päättynyt. Tuntijako, oppiaineiden sisällöt ja määrälliset painotukset herättivät poikkeuksellisen suurta kiinnostusta. Tämäkin osaltaan kuvaa peruskoulun suurta merkitystä - sen antamat valmiudet luovat pohjaa yhteiskunnan osaamisen painopisteille. Samalla kaikille yhteinen koulutus luonnollisesti heijastelee ajan henkeä ja kansakunnan arvomaailmaa. Pidän tärkeänä, että koulutus antaa valmiuksia ennen muuta oppimisen taidoille, tiedon hankinnalle ja rohkaisee luovuuteen. Tietoa tulvivassa maailmassa on arvokasta oppia erottamaan olennainen epäolennaisesta. Ja mikä tärkeintä - koulutuksen keskeisin tehtävä on luoda puitteet ihmisenä kasvamiseen.

Koulutustaipaleen alkuaskeleet otetaan jo lapsuudessa, mutta koulutusmatkan päätepistettä ei ole yhtä helppoa määritellä. Eikä tarpeellistakaan. Meidän on opittava pois ajattelusta, jossa koulutuksen hankkiminen on yksi elämänvaihe, josta pulpahdetaan pintaan valmiina haasteisiin.

Ohi siis on aika, jossa koulutus ja työelämä olivat peräkkäisiä vaiheita. Suomalainen työelämä on muuttunut ja elää murroksessa yhä edelleen. Enää työelämä ei siis ole muutaman vuosikymmenen mittainen olotila, johon sujahdetaan koulutusputken päätteeksi. Sen sijaan oppiminen nivoutuu limittäiseksi osaksi työelämää.

Parhain, laajinkaan tutkinto ei sellaisenaan pätevöitä ammattiosaajaksi ikuisesti. Yhteiskunnan rakennemuutokset, uudenlaiset toimintaympäristöt, kehittyvä teknologia ja globaali talous velvoittavat työelämän osapuolia pysymään ajan hermolla. Siksi työelämän tulee olla jatkuvaa uuden oppimista, lisäkouluttautumista ja tietojen päivittämistä - sanalla sanoen muutosten mukana kasvamista.

Hyvät kuulijat,

Koulutus ja työelämä muodostavat kokonaisuuden, johon kietoutuu niin yksilön elämänkaari kuin yhteiskunnan menestys. On suorastaan välttämätöntä, että työelämässä on mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamistaan. Ja samalla - ikään kuin asian toisena puolena - on tärkeää, että koulutusjärjestelmämme antaa hyvät valmiudet työelämään. Koulutuksen tulee olla työelämälähtöistä ja tarjota eväitä työelämän haasteisiin vastaamiseen. Kannatan vahvasti niin sanottujen työelämäjaksojen lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Työpaikalla aidossa ympäristössä tapahtuva oppiminen on keskeinen osa ammattitaidon oppimista, varmistamista ja kehittämistä.

Samalla työelämälähtöisyys tarkoittaa tarvittaessa kriittisistäkin suhtautumista eri koulutusalojen aloituspaikkojen määrälle. Vastuullisuutta on kouluttaa ihmisiä aloille, joilta löytyy töitä.

Hyvät kuulijat,

Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Siksi koulutus on keskeisessä asemassa myös työurien pidentämistä tavoiteltaessa. Muutaman viikon takaisessa budjettiriihessä hallitukseni sopi laajasta toimenpidepaketista, joka kohdistui nimenomaan työurien alkupäähän. Panostamme opinnonohjauksen laadun ja määrän lisäämiseen kaikilla koulutusasteilla ja päätimme pääsykoejärjestelmän selkiyttämisestä. Muun muassa näiden toimenpiteiden avulla tähdätään nopeampaan siirtymiseen työelämään nuorten osalta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää opinnon ohjaukseen. Sillä vältetään turhia välivuosia ja epävarmuutta omien vahvuusalueiden soveltuvuudesta eri aloille.

Näen koulutuksen merkityksen myös muun työuran kannalta keskeisenä. Työssä tapahtuva oppiminen ja mahdollisuus kouluttautua lisäävät myös työntekijöiden motivaatiota ja intoa. Oman osaamisen kehittyminen palkitsee ja auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Tavatonta ei myöskään ole ajatus useasta ammatista yhden ihmisen työurassa - itse asiassa se on jo arkipäivää monelle. Uudelleenkouluttautuminen avaa monia mahdollisuuksia esimerkiksi sairauden rajoittamalle työntekijälle.

Oppisopimuskoulutus voi olla monissa tapauksissa sopiva koulutusjärjestelmä työssä tapahtuvaan oppimiseen. Se voisi olla paras väylä monelle nuorelle, mutta myös mahdollisuus työelämän varrella. Koulutuksessa voi olla niin ammattitutkintoa vailla oleva nuori tai lisäkoulutusta hankkiva jo tutkinnon suorittanut.

Viime aikoina on keskustelu paljon siitä kuinka kehittää nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta. Tavoitteena olisi saada oppisopimuskoulutus houkuttelevammaksi nuoria palkkaavien yritysten näkökulmasta sekä saada erityisesti syrjäytymisriskissä olevia nuoria nykyistä enemmän oppisopimuskoulutuksen piiriin. Oppisopimus voi olla erityisesti pojille hyvä väylä koulutuksen ja työnteon pariin. Keskustelussa on nostettu esiin työnantajalle koituvien kustannuksien kompensoinnin arviointi ja oppilaitosten vastuun ja ohjauksen lisääminen. Kannustan teitä arvioimaan myös ennakkoluulottomia keinoja, jotta voisimme löytää nuorille uusia väyliä työelämään.

Hyvät kuulijat,

Itsensä kehittämiseen tulee olla luovuttamaton oikeus. Yhteiskunnan ja työnantajan on tarjottava mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Ammatillisen osaamisen syventäminen ja ammattitaidon päivittäminen läpi työuran on jatkossa yhtä tärkeämpää. Aina asia ei kuitenkaan käytännössä ole helposti järjestettävissä, vaikka työnantajalla ja työntekijällä yhteistä tahtoa asiassa olisikin. Kannustankin teitä pohtimaan täällä keinoja esimerkiksi siihen, miten koulutusasiat voidaan käytännössä järjestää paremmin pienissä yrityksissä, joissa työvoimaa on vähän ja opiskeluihin panostava työntekijä jättää loven osaamiseen. Se ei saa olla esteenä kouluttautumiselle.

Hyvät kuulijat,

Olen vakuuttunut siitä, että ne suomalaiset yritykset, jotka panostavat työntekijöidensä osaamiseen ja itsensä kehittämiseen, menestyvät nyt ja jatkossa. Tähän on lupa luottaa. Toivotan teille antoisaa ja ajattelua avartavaa seminaaripäivää.