Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL)

Paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta kasvaa

Lehdistötiedote  •  2011-11-15 12:51 EET

Järjestöbarometri 2011:n mukaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistysten kehitys on erittäin myönteistä. Toiminta laajenee etenkin eläkeläis-, päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Sen sijaan sijaishuolto-, lastensuojelu- ja aistivammayhdistyksissä toiminta supistuu muita useammin.

Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity tällä hetkellä noin 13 000, joista suurin osa on pieniä paikallisia tai alueellisia toimijoita. Kolme neljästä toimii täysin vapaaehtoisvoimin ilman palkattua henkilökuntaa. Jäseniä alan yhdistyksissä on 1,3 miljoonaa. Niiden keskimääräinen vuosibudjetti on 5200 euroa.

Paikallisyhdistysten kokonaistilanne on hyvin positiivinen. Yhdeksän yhdistystä kymmenestä toteaa toiminnan joko lisääntyneen tai pysyneen ennallaan kahden viime vuoden aikana ja odottaa samaa myös tulevaisuudessa.

Kasvu tarkoittaa useimmiten jäsenten, vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuneiden määrän kasvua, minkä pohjalta voidaan laajentaa nykyisiä tai aloittaa uusia toimintamuotoja. Toiminnan laajeneminen voi tarkoittaa myös taloudellisten resurssien kasvua, uusia toimitiloja tai uusia yhteistyökumppaneita.

Eläkeläis- ja päihdeyhdistyksissä eniten kasvua

Yleisintä toiminnan kasvu on eläkeläis- ja päihdeyhdistyksissä, joista 36-38 % arvioi toimintansa laajenevan. Mielenterveysyhdistyksistä samaa ennakoi joka kolmas.

- Osalle ihmisistä yhdistykset tarjoavat heiltä puuttuvan yhteisön ja mahdollisuuden kuulua johonkin. Se on hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää toimintaa, jota valtiovalta kovasti kaipaa. Tämän työn rahallista merkitystä yhteiskunnalle ei riittävästi vielä ymmärretä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Toiminta näyttää vähenevän yleisimmin sijaishuoltoyhdistyksissä, joista noin neljännes ennakoi supistuksia. Lastensuojelun yleisyhdistyksistä ja aistivammayhdistyksistä samaa odottaa noin viidennes.

- Yritysten rooli on kasvanut etenkin lastensuojelussa. On uusi havainto, että tämä voi välillisesti supistaa myös alan paikallista yhdistystoimintaa, vaikka suurin osa paikallisyhdistyksistä ei edes tuota lastensuojelupalveluja, Riitta Särkelä sanoo.

Neuvonta ja vertaistuki tärkeitä toimintamuotoja

Oman alan erityistiedon ja asiantuntemuksen välittäminen on tärkeä painopistealue useammalla kuin joka toisella sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksellä.

- Paikallisyhdistysten tiedonvälityksellä ja neuvonnalla on ihmisille erittäin suuri merkitys, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on muuttunut monimutkaiseksi ja palvelujen saatavuudessa on pulmia, Riitta Särkelä toteaa.

Paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten keskeinen toimintamuoto on myös vertaistuki, jossa on mukana 320 000 suomalaista. Vertaistukea järjestävät esimerkiksi potilas-, vammais-, lastensuojelu- ja päihdeyhdistykset. Vertaistoimintaa ovat myös monet eläkeläisyhdistysten kerhot.

Yhdistysten vapaaehtoistoiminnassa on mukana 280 000 suomalaista. Vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat mm. asiointi- ja tilapäisen kotiavun antaminen, ystävätoiminta, kohtaamispaikkojen ylläpito sekä vapaaehtoinen ensiapu- ja pelastuspalvelutoiminta.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, STKL, puh. 050 63 663
tutkija Juha Peltosalmi, STKL, puh. 040 829 8959

Toimittajakappaleiden tilaus:
tiedottaja Sirkku Immonen, STKL, sirkku.immonen@stkl.fi, puh. 050 558 7470

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Järjestöbarometri 2011 on kuudes vuosittainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen nykytilaa ja toimintaa kuvaava tutkimus. Barometri perustuu valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajille ja paikallisyhdistyksille tehtyyn kyselyyn ja tuoreisiin tilastoihin. Kyselyyn vastasi 87 järjestöjohtajaa ja 1198 paikallisyhdistystä.

You haven't completed the steps for your Hosted Newsroom

You haven't entered a correct link to your helper.html file for your Hosted Newsroom. Go to Publish and complete the steps.