Valtioneuvosto

Pelastuslainsäädäntö uudistuu

Lehdistötiedote   •   Marras 18, 2010 19:51 EET

Pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja väestönsuojelua sääntelevä pelastuslaki on tarkoitus uudistaa kokonaisuudessaan. Uudessa pelastuslaissa määriteltäisiin nykyistä selkeämmällä tavalla jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden ylläpitämisessä ja eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien hoitamisessa. Onnettomuuksien ehkäisyä kohdistetaan riskien mukaan. Väestönsuojien rakentamisen velvoitteita kevennetään.

Hallitus hyväksyi tänään torstaina 18.11. esityksen uuden pelastuslain ja meripelastuslain muuttamisesta annetun lain sisällöksi. Valtioneuvosto hyväksyi myös yhteisen väestönsuojelua ja väestönsuojien rakentamista koskevan lausuman. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina 19.11.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu keväällä 2011.

Palotarkastukset perustuvat jatkossa paikalliseen riskien arviointiin

Pelastuslakiesityksessä on useita jokaiselle säädettyjä varautumis- ja toimintavelvoitteita. Niiden noudattamista valvoisi pelastuslaitos. Pelastuslaitos valvoisi myös rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden noudattamista. Osana valvontatehtäväänsä pelastuslaitos tekisi edelleenkin palotarkastuksia, mutta sillä olisi käytössään myös muita valvonnan keinoja.

Tarkastettavia kohteita ei enää määriteltäisi laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä, vaan pelastuslaitos määrittelisi ne paikallisen riskiarvion perusteella. Tarkoitus on kohdentaa valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaiseksi.

Hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuusvaatimukset täsmentyvät

Uuteen pelastuslakiin esitetään sisällytettäväksi erityiset hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvityksiä, suunnitelmia ja niiden perusteella toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että asukkaat ja hoidettavat voivat turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa.

Uudella sääntelyllä selvennetään poistumisturvallisuuden arvioinnissa noudatettavaa menettelyä. Alueen pelastusviranomaisen tulisi antaa hoitolaitoksen tai palvelu- ja tukiasumisen toiminnasta vastaavalle toiminnanharjoittajalle poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys silloin, kun kohteen poistumisturvallisuus ja sen parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet eivät täytä laissa säädettyjä poistumisturvallisuusvaatimuksia.

Sammutuslaitteiston tarve hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa arvioitaisiin kuten nykyisinkin kohdekohtaisen riskiarvioinnin perusteella.

Erityisten riskikohteiden osalta sääntelyä täydennettäisiin velvoittamalla viranomaiset ja muut tahot nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Riskikohteita ovat esimerkiksi päihdeongelmaisten tukiasunnot.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteita lievennetään

Voimassa olevan lain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten silloin, kun kerrosala on vähintään 600 neliömetriä ja siellä asutaan tai työskennellään pysyvästi.

Pelastuslakiesityksen mukaan väestönsuoja tulisi jatkossa rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1 200 neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousisi 1 500 neliömetriin.

Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin.

Muutokset laissa pienentäisivät arvion mukaan väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Asetustasoista sääntelyä uudistamalla suojien rakentamiskustannusten arvioidaan alenevan lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä korostetaan

Sopimuspalokunnilla on merkittävä asema erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Alueen pelastustoimi voisi edelleenkin sopia vapaaehtoisen palokunnan, laitospalokunnan, teollisuuspalokunnan ja sotilaspalokunnan kanssa pelastustoimen tehtävien hoitamisesta. Sopimus voitaisiin jatkossa tehdä myös muun pelastusalalla toimivan yhteisön kanssa. Tällaisia yhteisöjä voisivat olla esimerkiksi järvipelastusyhdistykset.

Pelastuslakiin esitetään omaa lukua ja säännöksiä vapaaehtoistoiminnasta. Lakiin esitetään lisättäväksi muun muassa säännökset vapaaehtoistoiminnan edistämisestä, sopimuspalokuntien ja muiden sopimusyhteisöjen terveystarkastuksista sekä työturvallisuudesta.

Eräistä pelastuslaitoksen palveluista maksullisia

Pelastustoimen rahoitusta, maksuja, palkkiota ja korvauksia koskevaa sääntelyä esitetään uudistettavaksi. Pelastuslain mukaiset viranomaistehtävät suoritetaan nykyisin maksutta. Lakiesityksen mukaan pelastuslaitos voisi jatkossa periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta.

Lisäksi pelastuslaitos voisi periä maksun hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta. Tällä tähdätään paljon turhia hälytyksiä aiheuttavien erheellisten ilmoitusten vähentämiseen.

Omatoimisessa pelastustoiminnassa loukkaantuneille korvauksia

Pelastustoiminnassa ja väestönsuojelussa sattuneen tapaturman korvaamista koskevaa sääntelyä esitetään täydennettäväksi siten, että korvauksiin olisivat oikeutettuja myös pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuneet sekä omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin ryhtyneet henkilöt. Vastaavat muutokset esitetään tehtäväksi meripelastuslakiin.

Valtioneuvoston lausuma ja lisätietoa pelastuslakiesityksen valmistelusta löytyy osoitteesta http://www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari,071 878 8202, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen, 050456 0007, lainsäädäntöneuvos Mika Kättö, 071878 8413