Aluehallintovirasto
Pelastuslaitosten hälytystehtävät lisääntyivät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2010
Lehdistötiedote • Helmi 01, 2011 15:04 EET
Lisätietoja:
Pelastustarkastaja Juha Vilkki 040 733 7158
Johtaja Mauno Mäkäräinen 0400 386 670
Tulipalojen yleisimpänä aiheuttajana on edelleen ihminen itse; kaikista tulipaloista puolet on seurausta ihmisen toiminnasta, ja näistä edelleen puolet tahallisuudesta tai tuottamuksellisuudesta.
Pelastuslaitosten hälytystehtävien määrä lisääntyi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella viime vuonna noin 6 %. Pelastustoimella oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2010 noin 9 000 hälytysluontoista tehtävää, jotka jakaantuivat alueen kolmen pelastuslaitoksen kesken seuraavasti:
- Jokilaaksojen pelastuslaitos n. 3 200 hälytystehtävää, kasvua n. 13 %
- Kainuun pelastuslaitos n. 1 600 hälytystehtävää, kasvua n. 11 %
- Oulu-Koillismaan pelastuslaitos n. 4 200 hälytystehtävää, ei muutosta.
Tehtävämäärän lisääntyminen on seurausta erityisesti automaattisten paloilmoittimien tarkistustehtävien määrän yli kymmenen prosenttiyksikön lisääntymisestä. Paloilmoittimien antamat hälytykset ovat lähes aina niin kutsuttuja erheellisiä hälytyksiä, jolloin osoittautuu, ettei hälytyksen aiheuttajana ole tulipalo. Nämä tarkistustehtävät ovat pelastustoimen merkittävimpiä hälytystehtävän aiheuttajia, ja niiden vähentäminen on ollut pelastustoimessa eräänä viime vuosien keskeisimpänä tavoitteena.
Pelastustoimen merkittävin yksittäinen työllistäjä on ensivastetehtävät, joilla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa tehtävää. Ensivastetehtävät muodostivat yli neljänneksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella pelastuslaitosten hälytysluonteisista tehtävistä. Ensivastetehtävien määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edeltäneeseen vuoteen.
Liikenneonnettomuudet ovat ensivastetehtävien sekä paloilmoittimien ja – varoittimien tarkistustehtävien ohella yleisimpiä pelastuslaitosten hälytystehtävien aiheuttajia. Myös liikenneonnettomuuksien määrä lisääntyi lähes kymmenellä prosentilla.
Ensivastetehtävien, erilaisten tarkistustehtävien sekä liikenne-onnettomuuksien lisäksi pelastuslaitoksia hälytetään esimerkiksi erilaisiin tulipaloihin, veden varaan joutuneiden avuksi, luonnonolosuhteista aiheutuneisiin vahingontorjuntatehtäviin, vaarallisten aineiden onnettomuuksiin, eläimen pelastamistehtäviin sekä erilaisiin avunanto- ja virka-aputehtäviin. Näiden tehtävien määrien vuosittainen vaihtelu on yleensä hyvin vähäistä lukuun ottamatta maastopaloja ja vahingontorjuntatehtäviä, joiden määrä on verrannollinen vallinneisiin sääoloihin.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella oli viime vuonna noin 1500 tulipaloa, jotka jakaantuivat tasaisesti rakennuspalojen, liikennevälinepalojen, maastopalojen ja muiden tulipalojen kesken. Tulipalojen määrässä ei maastopaloja lukuun ottamatta ole useaan vuoteen ollut merkittävää muutosta.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vuonna 2010 tapahtuneissa tulipaloissa menehtyi kahdeksan ihmistä. Utajärvellä marraskuussa tapahtunutta kaksi henkeä vaatinutta tulipaloa lukuun ottamatta palokuolemat olivat yksittäisiä ja tapahtuivat asuinrakennuksissa ja yksi asuntovaunussa.
Pelastustoimintaa johtaneen viranomaisen arvion mukaan rakennuspalojen aineelliset vahingot laskivat lähes kolmella miljoonalla noin 16 miljoonaan euroon. Arvioiden mukaan rakennuspaloissa uhattuna olleista omaisuusarvoista onnistuttiin pelastamaan selvästi edeltänyttä vuotta enemmän. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella merkittävimmät tulipalovahingot syntyivät tammikuussa Kärsämäellä konehallin ja arvokkaan kaluston palaessa sekä Muhoksella kauppakeskuksen tuhoutuessa. Suuria paloja olivat myös esimerkiksi Muhoksella syyskuussa tapahtunut navettapalo, jossa navetan lisäksi menetettiin suuri määrä eläimiä sekä Oulussa lokakuussa Hietasaaren tanssilavan tuhoutuessa.
Tulipalojen aiheuttamissa omaisuusvahingoissa ei ole huomioitu maastopalojen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Maastopaloista aiheutuneet vahingot vähentyivät edeltäneestä vuodesta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella oli kuluneena vuonna noin 340 maastopaloa ja niissä paloi maastoa noin 180 hehtaaria. Näistä metsäpalojen osuus oli noin 120 kappaletta ja 90 hehtaaria. Olosuhteisiin nähden maastopaloja oli vähän. Suurimmat palot olivat toukokuussa Limingassa, jossa vanhalla turvetuotantoalueella paloi maastoa noin 25 hehtaaria, josta varsinaista metsää 15 ha, sekä heinäkuussa Vaalassa, jossa paloi turvetuotantoaluetta noin 30 hehtaaria.