Pelastuslaitosten hälytystehtävät lisääntyivät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2010

Lisätietoja:
Pelastustarkastaja Juha Vilkki 040 733 7158
Johtaja Mauno Mäkäräinen 0400 386 670

Tulipalojen yleisimpänä aiheuttajana on edelleen ihminen itse; kaikista tuli­paloista puolet on seurausta ihmisen toiminnasta, ja näistä edelleen puolet tahallisuudesta tai tuottamuksellisuudesta.

Pelastuslaitosten hälytystehtävien määrä lisääntyi Pohjois-Suomen aluehal­lintoviraston toimialueella viime vuonna noin 6 %. Pelastustoimella oli Poh­jois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuonna 2010 noin 9 000 hälytysluontoista tehtävää, jotka jakaantuivat alueen kolmen pelastuslaitoksen kesken seuraa­vasti:

• Jokilaaksojen pelastuslaitos n. 3 200 hälytystehtävää, kasvua n. 13 %
• Kainuun pelastuslaitos n. 1 600 hälytystehtävää, kasvua n. 11 %
• Oulu-Koillismaan pelastuslaitos n. 4 200 hälytystehtävää, ei muutosta.

Tehtävämäärän lisääntyminen on seurausta erityisesti automaattisten pa­loilmoittimien tarkistustehtävien määrän yli kymmenen prosenttiyksikön li­sääntymisestä. Paloilmoittimien antamat hälytykset ovat lähes aina niin kut­suttuja erheellisiä hälytyksiä, jolloin osoittautuu, ettei hälytyksen aiheuttajana ole tulipalo. Nämä tarkistustehtävät ovat pelastustoimen merkittävimpiä hä­lytystehtävän aiheuttajia, ja niiden vähentäminen on ollut pelastustoimessa eräänä viime vuosien keskeisimpänä tavoitteena.

Pelastustoimen merkittävin yksittäinen työllistäjä on ensivastetehtävät, joilla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa tehtä­vää. Ensivastetehtävät muodostivat yli neljänneksen Pohjois-Suomen alue­hallintoviraston toimialueella pelastuslaitosten hälytysluonteisista tehtävistä. Ensivastetehtävien määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edeltänee­seen vuoteen.

Liikenneonnettomuudet ovat ensivastetehtävien sekä paloilmoittimien ja – varoittimien tarkistustehtävien ohella yleisimpiä pelastuslaitosten hälytysteh­tävien aiheuttajia. Myös liikenneonnettomuuksien määrä lisääntyi lähes kymmenellä prosentilla.

Ensivastetehtävien, erilaisten tarkistustehtävien sekä liikenne-onnettomuuk­sien lisäksi pelastuslaitoksia hälytetään esimerkiksi erilaisiin tulipaloihin, ve­den varaan joutuneiden avuksi, luonnonolosuhteista aiheutuneisiin vahin­gontorjuntatehtäviin, vaarallisten aineiden onnettomuuksiin, eläimen pelas­tamistehtäviin sekä erilaisiin avunanto- ja virka-aputehtäviin. Näiden tehtä­vien määrien vuosittainen vaihtelu on yleensä hyvin vähäistä lukuun otta­matta maastopaloja ja vahingontorjuntatehtäviä, joiden määrä on verrannolli­nen vallinneisiin sääoloihin.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella oli viime vuonna noin 1500 tulipaloa, jotka jakaantuivat tasaisesti rakennuspalojen, liikennevälinepalojen, maastopalojen ja muiden tulipalojen kesken. Tulipalojen määrässä ei maas­topaloja lukuun ottamatta ole useaan vuoteen ollut merkittävää muutosta.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vuonna 2010 tapahtu­neissa tulipaloissa menehtyi kahdeksan ihmistä. Utajärvellä marraskuussa tapahtunutta kaksi henkeä vaatinutta tulipaloa lukuun ottamatta palokuole­mat olivat yksittäisiä ja tapahtuivat asuinrakennuksissa ja yksi asuntovaunussa.

Pelastustoimintaa johtaneen viranomaisen arvion mukaan rakennuspalojen aineelliset vahingot laskivat lähes kolmella miljoonalla noin 16 miljoonaan eu­roon. Arvioiden mukaan rakennuspaloissa uhattuna olleista omaisuusar­voista onnistuttiin pelastamaan selvästi edeltänyttä vuotta enemmän. Poh­jois-Suomen aluehallintoviraston toimialueella merkittävimmät tulipalovahin­got syntyivät tammikuussa Kärsämäellä konehallin ja arvokkaan kaluston palaessa sekä Muhoksella kauppakeskuksen tuhoutuessa. Suuria paloja oli­vat myös esimerkiksi Muhoksella syyskuussa tapahtunut navettapalo, jossa navetan lisäksi menetettiin suuri määrä eläimiä sekä Oulussa lokakuussa Hietasaaren tanssilavan tuhoutuessa.

Tulipalojen aiheuttamissa omaisuusvahingoissa ei ole huomioitu maastopa­lojen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Maastopaloista aiheutuneet va­hingot vähentyivät edeltäneestä vuodesta. Pohjois-Suomen aluehallintovi­raston toimialueella oli kuluneena vuonna noin 340 maastopaloa ja niissä paloi maastoa noin 180 hehtaaria. Näistä metsäpalojen osuus oli noin 120 kappaletta ja 90 hehtaaria. Olosuhteisiin nähden maastopaloja oli vähän. Suurimmat palot olivat toukokuussa Limingassa, jossa vanhalla turvetuotan­toalueella paloi maastoa noin 25 hehtaaria, josta varsinaista metsää 15 ha, sekä heinäkuussa Vaalassa, jossa paloi turvetuotantoaluetta noin 30 hehtaa­ria.