Eduskunta

Perustuslakivaliokunta avainroolissa jätevesiassa

Lehdistötiedote   •   Marras 12, 2010 11:06 EET

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) painotti odottavansa perustuslakivaliokunnan tulkintaa jätevesiasiassa. Vilkas debatti asiasta käytiin suullisella kyselytunnilla 11. marraskuuta.

Eduskunnan käsittelyssä on jätevesilain asetukseen liittyvä ympäristölain muutos. Asiaa käsittelee ympäristövaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon. Perustuslakivaliokunnan kanta ratkaisee, onko 68 vuotta täyttäneiden vapauttaminen velvoitteista perustuslain vastainen.

Suurin kritiikki jätevesikysymyksessä liittyy kohtuullisuuteen. Arvostelua esiintyi sekä hallitus- että oppositiopuolueista kohdistuen hankkeen kustannuksiin haja-asetusalueilla sekä epätarkkoihin hyötyjen ja kustannusten välisiin arviointeihin. Monet edustajat esittivät aikalisää jätevesiasetuksen soveltamiselle sekä hallituksen muutosesitykselle. Ympäristöministeri Lehtomäki korosti odottavansa perustuslakivaliokunnan ratkaisua asiassa ja toimivansa asiassa tämän jälkeen eduskunnan parlamentaarisen kannan mukaisesti. Lehtomäki kiisti vetävänsä hallituksen esitystä pois eduskunnasta tässä vaiheessa. Hän kuitenkin ilmaisi valmiutensa vastaantuloon, mikäli muutosehdotuksille on eduskunnan yksimielinen tuki.

Kaikki osapuolet myönsivät, että asian käsittelyn keskeneräisyys ja kiistanalaisuus ovat aiheuttaneet haittaa jätevesien käsittelylle maaseudulla. Myös hyötyjen ja kustannusten väliseen arviointiin on vaadittu uusia selvityksiä.

Hajajätevesiasetus tuli voimaan 1 päivän tammikuuta 2004, ja sitä on siten sovellettu jo yli kuuden vuoden ajan sellaisilla kiinteistöillä, joilla on rakennettu kokonaan uusi rakennus tai tehty laajuudeltaan uudestaanrakentamista vastaavia korjaus- tai muutostöitä. Asetuksen 4 §:n mukaiset yleiset käsittelyvaatimukset edellyttävät, että talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta vähennetään orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta 40 prosenttia verrattuna asetuksessa normitettuun käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Hajajätevesiasetuksen 12 §:n siirtymäsäännösten mukaan tuolloin olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee kuitenkin saattaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia viimeistään kymmenessä vuodessa asetuksen voimaantulosta eli 1 päivä tammikuuta 2014 mennessä. Näin ollen vajaan neljän vuoden kuluttua kaikkien asetuksen piirissä olevien, arviolta runsaan 300 000 asuinkiinteistön talousjätevesien käsittelyn tulee täyttää asetuksen asettamat jätevesien puhdistusvelvoitteet.

Hajajätevesiasetuksen voimaan tullessa talousjätevesien käsittely perustui suurimmalla osalla viemäriverkostojen ulkopuolisista kiinteistöistä saostuskaivoon. Saostuskaivokäsittelyä on kiinteistöillä edellytetty vesilain (264/1961) voimaantulosta 1 päivä huhtikuuta 1962 lähtien. Hajajätevesiasetuksen siirtymäsäännöksissä käyttökuntoisella jätevesijärjestelmällä on lähinnä tarkoitettu sellaista saostuskaivoa siihen liittyvine viemäriputkineen, jonka kiinteistön haltija voi arvioida olevan edelleen kunnossa, mutta luonnollisesti myös muita käytössä olleita jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Vaurioitunut tai rikkoutunut saostuskaivo tai muu käsittelylaitteisto olisi siten tullut korvata uudella jätevesijärjestelmällä viimeistään asetuksen voimaan tullessa.

Hajajätevesiasetuksessa säädetyn siirtymäajan on arvioitu koskevan noin 200 000 – 250 000 kiinteistöä, joista toistaiseksi vain noin 10 – 15 prosenttia on saattanut jätevesijärjestelmänsä asetuksen edellyttämälle tasolle.

Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelulain 18 ja 103 §:n muuttamisesta ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia siten, että kiinteistön ominaisuuksiin ja kiinteistön haltijaan liittyvät erityispiirteet voitaisiin nykyistä joustavammin ottaa huomioon talousjätevesien käsittelyä koskevia säännöksiä sovellettaessa.

Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain nojalla annettujen talousjätevesien käsittelyvaatimusten noudattamisesta voitaisiin vapauttaa muun ohessa kiinteistön haltijat, jotka ovat iäkkäitä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Yleisiä käsittelyvaatimuksia ei sovellettaisi jo olemassa olevaan käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään, jos kiinteistön haltija ja sillä vakituisesti asuvat ovat täyttäneet 68 vuotta ehdotetun lain voimaan tullessa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alussa.

Suullisen kyselutunnin muita aiheita torstaina 11.marraskuuta olivat vanhustenhoidon resurssit, energiavero, muuntorangaistus, homeongelmat, romanipoliittinen ohjelma, huoltajuusriitojen ratkaisut sekä ministerien osallistuminen suvaitsevaisuuskampanjaan.