Eduskunta

Perustuslakivaliokunta: Uusi kotikuntalaki parantaa hoidossa olevan liikkumisvapautta

Lehdistötiedote   •   Marras 16, 2010 22:00 EET

Perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa (PeVL 39/2010 – HE 101/2010) hallituksen esityksestä, jolla muutetaan kotikuntalakia ja sosiaalihuoltolakia. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään vähentämään tilanteita, joissa henkilön kotikuntalain mukainen kotipaik­ka ei vastaa hänen tosiasiallista asuinpaikkaansa.

Valiokunta toteaa, että uusi kotikuntalaki parantaa liikkumisvapautta, mutta kuntatalouden kannalta voi syntyä ongelmia.  Kotikuntalain uudistusehdotuksen mukaan henkilö voi valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu, jos hänet on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttäisi, että hoidon tai huollon toisen kunnan alueella arvioidaan kestävän tai se on kestänyt vähin­tään vuoden.
Henkilö voi myös omatoimisesti hakea tarvitsemaansa pitkäaikaista hoitopaikkaa ja sosiaalipalveluja muustakin kuin omasta kotikunnastaan. Tällöin henkilö, joka ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäi­sesti on oikeutettu hakemaan hoitopaikkaa samoin perustein kuin tämän uuden kunnan asukas. Kunnan tulee sosiaalihuoltolain muuttamista koskevan ehdotuksen mukaan arvioida hakijan palvelutarve yhdessä tämän kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Jos päätös on myönteinen, henkilön kotikunta muuttuu suoraan lain nojalla. Hän ei siis voi valita kotikunnakseen enää aiempaa asuinkuntaansa.  Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on va­paus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Oikeus valita asuinpaikkansa saattaa edellyttää julkiselta vallalta myös positiivisia toimenpiteitä, joiden kautta valinta tulee tosiasiallisesti mahdolliseksi. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että ehdotetut kotikunnan valintamahdollisuuden laajennukset laitoshoidokkien osalta myötävaikuttavat asuinpai­kan valintamahdollisuuden tosiasialliseen parantumiseen.
Valiokunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että ehdotettujen säännösten mukaan henkilön muuttaessa kotikuntaansa palvelui­den järjestämisvastuu siirtyisi uudelle kotikunnalle, mutta aiempi kotikunta vastaisi kui­tenkin edelleen henkilön muuttoajankohtana tarvitsemien palvelujen järjestämisestä ai­heutuvista kustannuksista.
Valiokunnan mielestä kyse on erikoiselta vaikuttavasta linjaratkaisusta, jossa kunnan verotusoikeus ja palvelujen saajan kotikunnan kustannusvastuu erote­taan toisistaan. Valiokunta pitää lausunnossaan ehdotettuja säännöksiä kuitenkin vielä sellaisina, että niiden vai­kutus kuntatalouteen ei vaaranna kunnallisen itsehallinnon taloudellista pohjaa. Uudistuksen kustannusvaikutuksia kunnille on kuitenkin seurattava. Jos entisen kotikunnan ajallisesti mahdollisesti pitkällekin ulottu­vaa kustannusvastuuta toisen kunnan jäsenten saamasta hoidosta ja huollosta tulevaisuudessa lisätään, järjestelyn perustuslaillista ulottuvuutta on valiokunnan mielestä syytä etenkin vanhusväestön kasvavan määrän vuoksi arvioida kokonaisuutena.