Valtiovarainministerio

Pienituloisimmille parempi mahdollisuus saada valtion tukema vuokra-asunto

Lehdistötiedote   •   Kesä 19, 2011 12:11 EEST

Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaista käyttöä pohtinut työryhmä:

Sata-komitean ehdotuksen toteuttamista selvitellyt työryhmä luovutti raporttinsa valtiovarainministeriölle 17.6.2011. Työryhmä pohti lähes vuoden ajan, kuinka pienituloisimpien mahdollisuutta saada valtion tukema vuokra-asunto voitaisiin parantaa. Selvitys koski erityisesti pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia yleistä asumistukea ja usein myös toimeentulotukea saavia kotitalouksia, joiden asumismenot ylittävät asumistuen normit. Tällaisia ruokakuntia on rekisteritietojen perusteella arvioitu olevan noin 12 000, joista suurin osa on yhden hengen talouksia ja puolet alle 35-vuotiaita.

Selvitys keskittyy pääkaupunkiseutuun, jossa asuminen on kalleinta ja työllistymismahdollisuudet suurimmat. Mitä kalliimmassa asunnossa asutaan sosiaaliturvan varassa, sitä vähemmän työllistyminen pienellä palkalla kannattaa. Matalilla palkkatasoilla tai osa-aikatyössä palkkatulojen lisäys ei välttämättä hyödytä rahallisesti, koska toimeentulotuki vähenee saman verran kun nettoansiot kohoavat.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsee yli kolmannes maamme 320 000 valtion tukemasta tavallisesta vuokra-asunnosta. Kuitenkin vain 10 prosentissa näistä pääkaupunkiseudun yli 100 000 asunnosta asuu kaikkein pienituloisimpia, joiden asumista tuetaan sekä yleisellä asumistuella että toimeentulotuella. Yleisen asumistuen saajaruokakuntia asuu pääkaupunkiseudulla, ja Helsingissäkin, kaiken kaikkiaan vain noin 20 prosentissa valtion tukemista vuokra-asunnoista.

Työryhmän puheenjohtaja Tuomas Sukselainen toteaa: "Työryhmä oli ongelmallinen, koska työryhmän enemmistö vastusti lähtökohtaisesti toimeksiantoa ja valtiovarainministeriön roolia valmistelun vetäjänä". Työryhmän raporttiin on liitetty eriävä mielipide.

Laaja 200-sivuinen selvitys on kuitenkin tehty ja sen perusteella on arvioitu toimenpiteitä, joilla niin haluttaessa voitaisiin parantaa pienituloisimpien mahdollisuuksia saada valtion tukema vuokra-asunto:

- Asunto- ja sosiaaliviranomaisten tulee olla nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä valtion tukeman vuokra-asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi ja hakijoiden kokonaistilanteen hahmottamiseksi.

- Kuntien tulee varata sosiaaliviranomaisille tarvittavan suuruinen kiintiö vapautuvista valtion tukemista vuokra-asunnoista jaettavaksi sosiaalityön ja esimerkiksi aktivointisuunnitelmien toteuttamisen yhteydessä.

- Yleisen asumistuen tai toimeentulotuen saaminen ei tule valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa esille. Asumistuen ja erityisesti toimeentulotuen saaminen on nykyisen lain mukaan luottamuksellista tietoa, jota ei voida luovuttaa asukasvalintaa suorittaville viranomaisille ja luottamushenkilöille. Tämä tulisi säätää mahdolliseksi.

- Edellytykset siirtyä uusissa valtion tukemien asuntojen vuokra-sopimuksissa esimerkiksi 5 vuoden määräaikaisuuteen tulee selvittää. Määräaikaisuus tarjoaisi mahdollisuuden tarkastella asukasvalintakriteerien täyttymistä pienituloisuuden ja vähävaraisuuden osalta ja asuntokannan käytön sosiaalista perusteltavuutta. Valtion tukemien vuokra-asuntojen hidas vapautuminen uusien tarvitsijoiden käyttöön on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma.

- Edelleen tulee koota yksityiskohtaiset tiedot toimeentulotuen käytöstä asumismenojen korvaamisessa ja tehdä tarvittavat esitykset toimeentulotuessa huomioon otettavien normin ylittävien asumismenojen siirtämisestä täydentävän toimeentulotuen ja laskennallisen valtionosuuden piiriin.

Työryhmän raportissa esitetään lisäksi, että valtion tukemassa uustuotannossa painotetaan pieniä yksiöitä. Pienissä asunnoissa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat ylittävät selvimmin valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat.

Toimenpide-ehdotuksia on useita muitakin, erityisesti asukasvalintakriteerien tulkintaan, soveltamisohjeistukseen ja menettelytapoihin liittyen.

Keskeisin tämän TARMO-työryhmän toimeksiantoon liitetty pelko on asuinalueiden kärjistyvä sosiaalinen eriytyminen. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan ehdotetut toimenpiteet koskisivat vuosittain realistisesti arvioiden noin 1000 asuntoa pääkaupunkiseudun yli 100 000 valtion tukemasta vuokra-asunnosta. Näin ollen 12 000 pienituloisimman ja kalliisti asuvan ? vuokranormit ylittävän - ruokakunnan parantunut mahdollisuus asua valtion tukemassa vuokra-asunnossa pääkaupunkiseudun väkilukuun suhteutettuna, ei voisi johtaa ongelmalliseen alueiden eriytymiskehitykseen. Tavoitteen toteuttaminen veisi joka tapauksessa useamman vuoden, koska pieniä asuntoja on valtion tukemassa vuokra-asuntokannassa huomattavan vähän kysyntään nähden. 

 

Muistio: Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukainen käyttö

Tuomas Sukselaisen esitys (ppt)

 

Lisätietoja: Ylijohtaja Tuomas Sukselainen, puh. 09 160 33191