Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pilkka- ja Hepolahden sekä Hilmonsalmen kunnostussuunnitelmat valmistuneet

Lehdistötiedote   •   Marras 10, 2011 11:14 EET

Kivijärven Pilkka- ja Hepolahden (Kivijärvi) sekä Vuosjärven Hilmonsalmen (Kannonkoski) kunnostussuunnitelmat ovat valmistuneet. Molempien kohteiden vesistön käyttöä haittaa merkittävästi runsas vesikasvillisuus ja alueen mataluus.

Kunnostussuunnitelmissa alueiden käyttökelpoisuutta on suunniteltu parannettavaksi ruoppauksilla ja vesikasvillisuuden niitoilla. Ruoppauksilla pyritään turvaamaan riittävä vesisyvyys venekulkualueilla ja vesikasvien niitoilla laajennetaan avovesialueita ruoppausalueiden ympärillä.

Hilmonsalmi, Kannonkoski

Hilmonsalmeen on suunniteltu ruopattavaksi 500 metriä ja Kanavasaareen 180 metriä pitkä veneväylä. Hilmonsalmen väylän ruoppausleveys on 10 metriä ja massamäärä noin 5000 m3ktr. Kanavasaaren väylän leveys on 5 metriä ja massamäärä noin 1500 m3ktr. Ruoppaustaso on N60 +105,40, joka on noin 1,5 metriä keskialiveden korkeutta alempana.

Vesikasvillisuuden niittoa on suunniteltu tehtäväksi kolmena kesänä peräkkäin, noin 10 ha:n alueella. Niitot tehdään 0,8 - 1,2 metrin syvyydeltä. Niitoilla laajennetaan avovesialuetta ja tehostetaan ruopattavien väylien vedenvaihtuvuutta sekä puhtaana pysymistä. Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 110 000 euroa (alv 0 %).

Pilkka- ja Hepolahti, Kivijärvi

Suunnitelman mukaan Pilkka- ja Hepolahtien alueelle ruopataan väyliä sekä Pilkkalahden puolella sijaitsevaa uimaranta-aluetta. Ruoppausmassamäärä on noin 10000 m3ktr. Suunnitelmaan sisältyy myös rannanomistajien kustannuksella toteutettavia yksityisrantojen ruoppausalueita, joilta ruoppausmassoja muodostuu 7500 – 8000 m3ktr. Yksityiset ruoppaukset täydentävät väylämäisiä ruoppauksia ja helpottavat kulkua mökkirannoista veneväylille. 

Alueelle ruopattavien väylien pohjan leveys on 5-7 metriä ja luiskakaltevuus on 1:3. Ruoppaus tehdään tasolle N60+129,40 m, jolloin saadaan riittävä syvyys veneilyn kannalta. Myös vesikasvil-lisuuden palautuminen on hidasta, kun ruoppaussyvyyttä on riittävästi.
Uimaranta ruopataan noin 900 m2:n alueelta tasolle N60+129,20, jolloin juuristovyöhykettä poistetaan noin 60 cm. Tällöin rannassa riittää syvyyttä myös suodatinkankaan ja hiekan levittämisen jälkeenkin.

Rannanomistajien kustannuksilla ruopattavien veneväylien pohjan taso on sama kuin muissakin ruoppauksissa eli alintaan N60 +129,40. Pohjan leveys on pääosin 5 m ja luiskat 1:3. Massat läjitetään kirjallisesti sovituille läjitysalueille tai omalle maalle tulvarajan yläpuolelle.

Vesikasvillisuuden niittosuunnitelma on jaettu kahteen erilaiseen tyyppiin, ensisijaisesti ja mahdol-lisesti niitettävät alueet. Ensisijaisesti niitettäviä alueita on 2,5 ha ja mahdollisesti niitettäviä alueita noin 10 ha. Niitot tehdään 0,8 - 1,2 metrin syvyydeltä. Niitoilla laajennetaan avovesialuetta ja tehostetaan ruopattavien väylien vedenvaihtuvuutta sekä puhtaana pysymistä. Niittoalueet on tärkeää tehdä tässä kohteessa saarekkeiksi siten, että ulapalle päin tehdään leveämmät yhtenäiset avovesialueet, jolloin aallokon vaikutus hankealueella kasvaa.

Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 145 000 euroa (alv 0 %). Kustannusarviossa ei ole mukana rannanomistajien omatoimisesti tehtävien ruoppausten kustannuksia.

Ruoppauksien ja niittojen perusteista 

Ruoppauksilla parannetaan vedenvaihtuvuutta alueilla sekä mahdollistetaan veneily myös alhaisilla vedenkorkeuksilla. Kun vesisyvyyttä saadaan riittävästi, vesikasvillisuuden palautuminen on myös hitaampaa.

Ruoppaustyöt tehdään kevättalvella jään päältä. Jäätä voidaan joutua vahvistamaan työkoneita kantavaksi esimerkiksi poistamalla lumi säännöllisesti tai pumppaamalla jään päälle vettä. Kaivukoneen alla voidaan käyttää tukilavoja. Jään tehollinen paksuus tarkastetaan, jotta varmistetaan riittävä kantavuus työkoneita varten.

Ruopattavat massat kuljetetaan maansiirtokalustolla suunnitellulle läjitysalueelle. Läjitysalueen maisemointityöt voi tehdä aikaisintaan seuraavana syksynä ruoppauksesta, jotta lietteen seassa olleet jäät ovat ehtineet sulaa. Massat muotoillaan siten, että niiden pintavesien valunta aiheuttaa mahdollisimman vähän vesistön samentumishaittoja. Alueella ei ole muotoilun jälkeen yli 1,5 metrin korkuisia kumpuja nykyisestä maanpinnasta mitattuna.

Niittoajankohta on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, koska silloin kasvien ravinnemäärä on suurimmillaan versoissa ja pienimmillään juurissa. Näin varmistetaan kasvillisuuden heikkeneminen. Tällöin ei myöskään häiritä alueen linnustoa ja kalastoa merkittävästi.

Vesikasvit leikataan mahdollisimman läheltä pohjaa. Ilmaversoiset kasvit kuten järviruoko voi kasvaa jopa 1,5 metrin syvyydessä, mutta käytännössä ruovikko leikataan työskentelysyvyydeltä 0,8 - 1,2 m. Matalampia alueita ei niitetä, sillä kasvillisuus valtaa matalikot heti ja kasvillisuus-suhteet ja -vyöhykkeet voivat muuttua epäsuotuisaan suuntaan.

Aluehallintoviraston luvan hakeminen ja rahoitus

Molemmat hankkeet tarvitsevat aluehallintoviraston luvan. Lupahakemuksen liitteeksi pyritään saamaan kaikkien vesi- ja maa-alueiden omistajien kirjalliset suostumukset. Päätöstä hankkeiden luvanhakijoista ei ole vielä tehty.

Hilmonsalmen hankkeessa suunnittelukustannukset on jaettu puoliksi Vuosjärven osakaskunnan- ja Pilkka- ja Hepolahden hankkeessa Kivijärven kunnan ja ELY-keskuksen kesken. Vuosjärven osakaskunta ja Kivijärven kunta ovat alustavasti sitoutuneet osallistumaan hankkeiden toteutus-kustannuksiin. Myös muita paikallisia tahoja pyritään saamaan mukaan hankkeen rahoittamiseen. Valtion osuus hankkeen rahoituksessa voi olla enintään 50% kustannuksista.

Kuvat:

Hilmonsalmi.jpg (Hilmonsalmen kasvillisuuden valtaama veneväylä)
Pilkkalahti.jpg (Pilkkalahden rehevöitynyt veneranta)
(kuvat median käyttöön vapaasti julkaistavissa, kuvaaja: Lauri Kaisto)


Lisätiedot:

Suunnitteluinsinööri Lauri Kaisto, Keski-Suomen ELY-keskus, p. 040 579 2334, lauri.kaisto@ely-keskus.fi