Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Karjalan kesän 2010 levätilanne: yhteenveto

Lehdistötiedote   •   Syys 30, 2010 14:05 EEST

Valtakunnallinen seuranta
Yleisöilmoitukset levistä
Helteestä huolimatta vähän leväesiintymiä
Tiedotus levätilanteesta päättyy tältä kesältä

Valtakunnallinen seuranta

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella tehtiin melko vähän havaintoja sinileväesiintymistä kesällä 2010. Levätilannetta seurattiin kolmattatoista kesää osana valtakunnallista seurantaa.  Levähavainnot tekivät koulutetut, vapaaehtoiset henkilöt tiistain - keskiviikon aikana viikoittain aikana 1.6.-29.9.2010. Levien runsaus havainnoitiin silmämääräisesti (asteikko: ei levää, vähän levää, runsaasti levää, erittäin runsaasti levää).  Havaintoja tehtiin sekä vapaana vedessä keijuvien sinilevien että pohjalla kasvavien rihmamaisten viherlevien esiintymistä. Sinilevien joukossa saattaa olla myrkyllisiä lajeja; rihmamaiset viherlevät eivät ole myrkyllisiä, vaan ne aiheuttavat lähinnä limoittumishaittaa.

Viimeisellä leväseurantaviikolla (39/2010, havainnot 28.-29.9.) sinilevää havaittiin vähän Pyhäjärvessä Kesälahdella, ja rihmamaisia viherleviä oli vähän Kuoringan havaintopaikalla. Vedet ovat edelleen melko lämpimiä: Pielisellä veden lämpötila oli 30.9. aamulla 10,6 astetta, mikä on 1,4 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Seurantajärviä oli maakunnassa 18 ja niissä 23 seurantapaikkaa: Heposelkä (kaksi paikkaa), Herajärvi, Höytiäinen (kaksi paikkaa), Ilomantsinjärvi, Iso Hietajärvi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Koitere, Kuorinka, Mekrijärvi, Orivesi, Pielinen (kolme paikkaa), Pyhäselkä (kaksi paikkaa), Suuri Hietajärvi, Suuri-Onkamo, Uskaljärvi, Valtimojärvi ja Viinijärven länsiosa. Sinilevää havaittiin 18 havaintoviikon aikana 31 kertaa 12 seurantakohteessa (suluissa havainto levän määrästä: havaintojen määrä kesä-syyskuussa 2010):  

  • Ilomantsinjärvi, Ilomantsi (vähän sinilevää: 1 kerta),
  • Mekrijärvi, Ilomantsi (vähän sinilevää: 2 krt),
  • Pyhäselkä Koivuniemi, Joensuu (vähän sinilevää: 4 krt),
  • Pyhäjärvi, Kesälahti (vähän sinilevää: 2 krt),
  • Herajärvi Alaselkä, Kontiolahti (vähän sinilevää: 1 krt),
  • Höytiäinen, Kontiolahden kk (vähän sinilevää: 1 krt),
  • Kuorinka, Liperi (vähän sinilevää: 1 krt),
  • Heposelkä Huhtiniemi, Liperi (vähän sinilevää: 2  krt),
  • Heposelkä Siikaniemi, Liperi (vähän sinilevää: 3 krt), 
  • Pielinen sataman uimaranta, Nurmes (vähän sinilevää: 1 krt ),
  • Viinijärvi länsiosa, Polvijärvi (vähän sinilevää:1 krt), 
  • Suuri-Onkamo, Tohmajärvi (vähän sinilevää: 6 krt ja runsaasti sinilevää: 6 krt).

Rihmamaisia pohjalla kasvavia viherleviä todettiin kesäkuussa vähän Pyhäjärven havaintokohteessa ja elo-syyskuussa vähän Kuoringan kohteessa. Yhdelläkään maakunnan leväseurantapaikoista ei todettu erittäin runsaita leväesiintymiä. Viikoittaisissa havainnoissa runsaimmin sinilevää, kuudella paikalla 23 seurantapaikasta,  oli heinäkuun ensimmäisellä viikolla (viikko 27/2010, havainnot 6.-7.7.2010).  

Yleisöilmoitukset levistä

Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen tuli 50 leväilmoitusta yleisöltä kesä-syyskuun 2010 aikana. Ilmoituksista runsas puolet, 28 kpl tehtiin juhannuksen jälkeen kesä-heinäkuun vaihteessa kahden viikon aikana (28.6.-11.7.). Tällöin alkanut lämmin ja helteinen sää suosi sinilevien kasvua, samoin kuin vesistöjen virkistyskäyttöä, uintia, kalastusta ja veneilyä. Leväesiintymien aiheuttajana oli tavallisimmin Anabaena –sinileväsukuun kuuluvien levien runsastuminen; esiintymät olivat useimmiten melko pienialaisia. Kesien 1998-2009 keskimääräiseen leväilmoitusten määrään (65 kpl) verrattuna ilmoituksia oli kesällä 2010 melko vähän.

Helteestä huolimatta vähän leväesiintymiä

Pohjois-Karjalassa kesäkuun 2010 alkupuoli oli melko viileä, ja sateinenkin. Juhannuksena alkanut hellejakso innosti sinilevät kasvuun parin viikon ajaksi useissa maakunnan vesistöissä. Sen jälkeen levähavaintoja tehtiin melko vähän, vaikka ennätyshelteet ja vesien lämpimyys loivat osaltaan suotuisat olot leväkasvulle. Yhtenä syynä tähän oli ilmeisimmin ravinteiden niukkuus järvien päällysvedessä,  ja / tai ravinteista saattoi olla myös kilpailua. Ravinteiden huuhtoutumista maalta vesistöihin vähensi hellekesän kuivuus. Heinä-elokuussa 2010 maakunnassa satoi noin 100 mm, kun heinä-elokuun sademäärä on ollut pitkän ajan keskiarvona 150-160 mm. Syyskuun alkupuolen 2010 lämpimät säät loivat vielä edellytyksiä sinilevien runsastumiselle, kuitenkin maakunnassa tehtiin vain muutamia levähavaintoja syksymmällä.

Leväseuranta ja yleisöhavainnot levistä antavat yleispiirteisen kuvan levätilanteesta. Kukin levähavainto kertoo vain havaintopaikan tilanteen havaintoaikana, koska levämäärä saattaa vaihdella paljonkin järven eri osissa mm. tuulien suunnasta riippuen.

Tiedotus levätilanteesta päättyy tältä kesältä

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tehnyt viikoittaisen levätilanteen seurannan kesä-syyskuussa 2010 osana valtakunnallista seurantaa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Seurantaan ovat osallistuneet useat kuntien ympäristöviranomaiset, terveystarkastajat ja vapaaehtoiset kansalaiset. Suomen ympäristökeskus on tiedottanut valtakunnallisesta levätilanteesta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tiedottanut maakunnan levätilanteesta kesällä 2010 kahdeksan kertaa tämä yhteenveto mukaan lukien.

Lisätietoja:
Limnologi Riitta Niinioja, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 040 745 5725, riitta.niinioja(at)ely-keskus.fi

 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala/levatilanne