Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Saimaan järvilohen emokalasaalis notkahti

Lehdistötiedote   •   Marras 02, 2010 22:31 EET

Emokalamäärä ja poikasistutukset

Järvilohen emokalapyynnin tulos Pielisjoessa tänä syksynä oli edellisvuosia heikompi. Saalis oli vain 28 emokalaa. Samaa tasoa oleva emokalamäärä saatiin viimeksi vuosina 2002 (27) ja 2003 (26). Viime vuonna emoja saatiin 51 ja vuonna 2008 peräti 80, joka oli emokalapyynnin historian ennätysvuosi. Emokalasaalista täydensi tänä vuonna Lieksanjoelta saadut 21 emokalaa. Siellä saalis oli keskimääräistä parempi.

Järvilohen emokalapyynnin tulos Pielisjoessa on noussut selvästi vuodesta 2003 lähtien. Samana vuonna julkaistiin Järvilohistrategia. Sen toimenpiteet ovat osaltaan voineet vaikuttaa myönteiseen kehitykseen. Kuitenkin, merkittävin yksittäinen emokalasaaliiseen vaikuttava tekijä, nykyisissä kalastusoloissa, on vuotuinen Pielisjokeen istutettava vaelluspoikasmäärä. Vuonna 2008 istutusmäärä oli vain 43.000 kappaletta ja vuonna 2007 53.000. Tutkijoiden mukaan järvilohen järvivaellus kestää keskimäärin kolme kasvukautta eli kesää, joten tämänvuotiset nousukalat ovat pääosin peräisin vuoden 2008 pienestä ikäluokasta.

Järvilohistrategian yhtenä tavoitteena on istuttaa Pielisjokeen vuosittain vähintään 100 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta. Tavoitteen mukainen istutusmäärä on saavutettu koko istutushistorian aikana ainoastaan vuosina 1996, 1998, 2002 ja 2010. Tavoitetta ei ole saavutettu joko poikaspulan tai puutteellisen rahoituksen takia.

Pielisjoen virtaaman määrä ei näytä vaikuttavan emokalojen nousuhalukkuuteen. Vuoden 2006 syksyllä Pielisjoen virtaus oli yhtä alhaisella tasolla kuin tänä syksynä mutta emokaloja saatiin tuolloin 65 kappaletta. 

Järvilohi ja kalastuksen sopeuttaminen Saimaalla

Yksin istutusmäärä ei ratkaise Pielisjokeen nousevien emokalojen määrää vaan kalastuksella on asiassa hyvin suuri merkitys. Järvilohien tulisi onnistua välttämään pyydyksiä ja vieheitä Saimaalla keskimäärin 3-4 kasvukautta ja lopuksi vielä onnistua palaamaan Pielisjokeen sukukypsinä jopa parinsadan kilometrin matkan. Nousevat emokalat ovat nykyisten säädösten ja rajoitusten mukaan sallittua riistaa siihen saakka kunnes saavuttavat Pielisjoen. Joessa kalastusta on voimakkaasti rajoitettu elokuun alusta lähtien. Emokaloihin kohdistuvaa kalastusta Saimaalla rajoittaa lähinnä alamitta, joka on useimmilla kalastusalueilla 50 cm, mutta kutuvaelluksen viimeisten 50-60 kilometrin matkalla, Oriveden kalastusalueella 60 cm. Järvilohen kalastusta on yleisesti rajoitettu muutenkin, täydellisen rauhoituksen sijaan, mm. solmuvälirajoituksin.

Järvilohikannan hoito ja suojelu vaatii vuosittain tietyn emokalamäärän saamista valtion kalanviljelyn käyttöön. Sillä turvataan lajin perinnöllistä monimuotoisuutta ja se on järvilohikannan elinvoimaisuuden näkökulmasta ehdoton tavoite, josta ei voida tinkiä. Järvilohia on istutettu Pielisjokeen viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 7.000 vaelluspoikasta vuodessa. Siihen nähden Järvilohistrategian mukainen 100 emokalan tavoite on todella kohtuullinen. Esimerkiksi Ruotsin Vänern –järvellä samansuuruisesta istukasmäärästä saadaan tiettävästi satoja tai jopa tuhat jokeen kudulle nousevaa järvilohen emokalaa. Ero selittynee erilaisilla kalastusoloilla.          

Lähivuodet ratkaisevia

Nyt toivotaan, että notkahduksen jälkeen palataan ensi vuonna taas nousevalle käyrälle emokalamäärissä. Mikäli emokalapyynti tuottaa yhtä heikon tuloksen vielä seuraavina 1-2 vuotena, tulee asiasta päättävien tahojen viimeistään siinä vaiheessa ryhtyä valmistelemaan nykyistä tehokkaampia toimia järvilohikannan olemassaolon, ja samalla sen kestävän kalastuksen, turvaamiseksi. Äärimmäisenä keinona voisi kyseeseen tulla esimerkiksi järvilohen rauhoittaminen kaikelta kalastukselta vuosittain koko sen nousureitillä Suur-Saimaalta tai Puumalasta Joensuuhun, heinäkuun alusta syyskuun loppuun saakka.

Kuitenkin parempana vaihtoehtona nähdään, että kalastajat vapaaehtoisesti vähentävät saaliiksi ottamiensa järvilohien määrää ja välttävät kookkaiden järvilohien kalastusta. Tilannetta pyritään jatkossa ratkaisemaan myös eväleikkaus-menettelyllä, mutta se  ei välttämättä ratkaise ongelmaa. Menetelmässä sallittaisiin vain eväleikattujen kalojen kalastus, ja ehjäeväiset olisivat rauhoitettuja.         

Lisätietoja:

 

Veli-Matti Kaijomaa, kalatalouspäällikkö, puh. 044 246 4580.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

email: veli-matti.kaijomaa(ät)ely-keskus.fi

Päivitetyt, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylläpitämät Pielisjoen emokala- ja istutustilastot löytyvät Järvilohissivustolta www.jarvilohi.fi alasivulta Biologia. Tilastoista voi myös pyytää tulosteita asiantuntija Heli Peuralta, puh. 044 246 4583, heli.peura(ät)ely-keskus.fi.

Liitteenä (pdf) tilastoa emokalatilanteesta.