Energiateollisuus

Selvitys energia-alan tuotantoinvestoinneista vuosina 2000–2009:

Lehdistötiedote   •   Helmi 13, 2010 09:43 EET

Uusiutuvaan energiaan ja yhteistuotantoon
investoitu aktiivisesti 2000-luvulla

Uusien laitosten päästötaso 40 prosenttia vanhempia alempi

Energiateollisuuden teettämä tutkimus alan investoinneista 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian lisääminen on ollut investointien merkittävin trendi. Uusien laitosten kasvihuonekaasupäästöt tuotettua sähköä ja kaukolämpöä kohden ovat noin 40 prosenttia alemmat kuin vanhempien laitosten. Tutkimus myös kertoo selvästi, että vuoden 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä edellytetty ”risupaketti” ei ole jäänyt pelkäksi sanahelinäksi vaan siihen on vastattu konkreettisin toimin, selvityksen toimeksiannosta vastannut johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä sanoo. 

Energiateollisuus julkaisi viime vuoden marraskuussa vision hiilineutraalista sähköstä ja kaukolämmöstä vuonna 2050. Pöyry Management Consulting Oy:llä nyt tehdyllä investointitutkimuksella haluttiin Leskelän mukaan selvittää, miten energiayritysten viime vuosina toteuttamat investoinnit ovat suuntautuneet. Onko ala tiellä kohti hiilineutraaleja tuotteita?

Lisäksi haluttiin arvio siitä, onko rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö vähentänyt toimialan muita investointeja, erityisesti uusiutuvan energian investointeja.

Tulokset osoittavat selvästi, että energia-ala on investoinut sekä paljon että vastuullisesti. Ala on ottanut ilmastonmuutoksen tosissaan ja olemme matkalla kohti tavoitettamme hiilineutraalista tuotannosta, Leskelä toteaa.
 
Äskettäin julkistetun Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan energia-ala oli viime vuonna selvästi suurin investoija Suomessa. Sen osuus kaikista teollisuuden investoinneista oli yli puolet. 

Uusiutuvan energian investoinnit edenneet ydinvoiman rinnalla

Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, mitä rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö vaikuttaa muihin energia-alan investointeihin. Tulosten perusteella ydinvoimalainvestointi on käytännössä lopettanut investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin lauhdevoimalaitoksiin, mutta sitä vastoin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon on investoitu merkittävästi.

Kymmenessä vuodessa on valmistunut tai vielä rakenteilla 57 uutta yhteistuotantovoimalaitosta. Niissä on lisätty merkittävästi erityisesti kotimaisten polttoaineiden turpeen ja metsäenergian käyttöä. Investoinnit ovat osin korvanneet vanhaa kapasiteettia ja osin lisänneet sähkön tuotantoa kattamaan kasvavaa kysyntää.

Myös vesivoiman tehonkorotuksia on toteutettu merkittävästi. Uutta vesivoimatehoa on saatu noin 300 MW.

Tuulivoimainvestoinnit ovat 2000-luvun ensi vuosikymmenellä vasta käynnistyneet. Yrityksillä on suunnitelmia jopa 5000–8000 begin_of_the_skype_highlighting              5000–8000      end_of_the_skype_highlighting MW tuulivoimakapasiteetista. Nämä kuitenkin odottavat vielä taloudellisia kannustimia sekä kaavoitukseen ja luvitukseen liittyviä ratkaisuja.

Kaukolämmön tuotantoinvestoinnit kohdistuvat kotimaisiin polttoaineisiin

Kaukolämmön tuotannossa siirrytään vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Kaukolämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia on valmistunut 35 ja erillisiä lämpökeskuksia peräti noin 300 kappaletta. Myös kaukolämmön tuotantoinvestoinnit ovat osin korvanneet vanhaa kapasiteettia ja osin lisänneet kaukolämmön tuotantoa kattamaan kasvavaa kysyntää.

Ylivoimainen valtaosa perustuu turpeen ja metsähakkeen käyttöön. Kivihiileen perustuvia investointeja ei ole tehty lainkaan. Erillisessä lämmöntuotannossa on korvattu erityisesti öljyn käyttöä.

Metsäenergian käyttö kasvanut yli puolella – saatavuus rajoittaa lisäkäyttöä

Investointien myötä metsäenergian käyttöä on pystytty lisäämään yli 50 prosentilla eli 6 TWh:lla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Mikäli puuta olisi saatavilla, voitaisiin metsäenergiaa käyttää jopa 8 TWh tätäkin enemmän. Tällöin uusien laitosten päästötaso olisi jopa 50 prosenttia alempi kuin niissä laitoksissa, jotka olivat tuotannossa tälle vuosituhannelle siirryttäessä.

Nykyisillä ja rakenteilla olevilla energiantuotantolaitoksilla voitaisiin käyttää metsäenergiaa jo 35 TWh eli lähes se määrä, joka on valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena vuodelle 2020. Toimenpiteitä ei tarvitakaan siihen, että uusia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia syntyisi, vaan siihen, miten metsäenergia saadaan markkinoille.

Tätä asiaa on selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toiminut Puuenergiatyöryhmä. Työryhmässä Energiateollisuutta edustaneen johtaja Jari Kostaman mukaan työryhmä on löytänyt useita hyviä toimenpide-ehdotuksia energiapuun markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja kuljetusten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Työryhmä jättää raporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle lähiaikoina.

Runsaiden investointien odotetaan jatkuvan

Tehdyillä energiainvestoinneilla on ollut huomattava kansantaloudellinen merkitys. Ja näin on jatkossakin, sillä uskomme investointitahdin tällä vuosikymmenellä olevan jopa aiempaa korkeampi.

Vaikka viime vuosikymmenen energia-alan investoinnit ovat kohdistuneet päästöttömiin ja vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin, vielä suuremmat investoinnit ja haasteet ovat tässä suhteessa edessäpäin.

Jatkossa meiltä poistuu yhä enemmän vanhoja tuotantolaitoksia. Kysynnän kasvun odotetaan myös jatkuvan. Tarvitsemme edelleen paljon investointeja, joiden on syytä kohdistua mahdollisimman vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin. Energia-alan yritysten näkökulmasta onkin huolehdittava investointiedellytyksistä.


Lisätietoja:
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233 begin_of_the_skype_highlighting              050 593 7233      end_of_the_skype_highlighting
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870 begin_of_the_skype_highlighting              050 301 1870      end_of_the_skype_highlighting

Avaa tästä Energiatuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 -selvityksen aineistot
-
avaintulokset, 11 ppt-kalvoa
loppuraportin kalvot, 38 kalvoa, pdf
loppuraportti, Pöyry Management Consulting Oy 4.2.2010, 28 sivua, pdf