Valtioneuvosto

Selvitysmiehet: Maltillisen uraaniveron käyttöönotto on mahdollista

Lehdistötiedote   •   Helmi 04, 2011 16:56 EET

Suomeen on mahdollista luoda uraaniveromalli, joka ei vaaranna tulevien voimalaitosinvestointien kannattavuutta eikä ratkaisevasti vähennä ilmastopoliittisia kannustimia hiilivapaaseen energiantuotantoon. Verosta aiheutuvaa energiakustannusten nousua voitaisiin kompensoida alentamalla teollisuuden sähköveroa. Näin arvioivat toimitusjohtaja Pasi Holm ja professori Markku Ollikainen, jotka luovuttivat 4.2.2011 uraaniveron käyttöönottoa koskevan selvityksensä elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Selvitysmiesten mukaan ydinvoimaan voidaan katsoa liittyvän erityinen veroperuste sitä kautta, että tuotantoon ja käytetyn polttoaineen varastointiin liittyy (äärettömän pieni) onnettomuusriski peruuttamattomine vaikutuksineen ja että ydinvoimayhtiöt saavat EU:n ilmastopolitiikan kautta "ilmaista" voiton lisää eli ns. windfall-voittoa.

EU:n energiaverodirektiivi mahdollistaa uraaniveron käytön. Valmisteverona kannettava uraanivero kohdistuisi toiminnassa oleviin ja rakenteilla olevaan Olkiluoto 3 -laitokseen. Veropohjana olisi käytettävän uraanipolttoaineen määrä. Saksassa on käytössä ydinvoimayhtiöitä koskeva vero, jonka komponentit ovat ydinpolttoaineen käyttö ja tuotetun sähkön määrä.

Holm ja Ollikainen esittelevät kaksi veromallia, jotka voidaan säätää niin, että valtion saama uraaniveron tuotto olisi vuodessa noin 100 miljoonaa euroa. Malleissa EU:n ilmastopolitiikan ydinvoimalle luoma windfall-voitto jaettaisiin valtion ja ydinvoimayhtiöiden kesken. Yli puolet voitosta jäisi edelleen yhtiöille. Valtiolle siitä verotettaisiin mallista riippuen 43-45 %.

Minimiveromallissa uraanivero on 44,5 prosenttia päästöoikeuden markkinahinnan ja sen vertailuhintana käytetyn vuoden 2010 keskihinnan (15 euroa/CO2 tonni) erotuksesta, ollen kuitenkin aina vähintään 2 euroa/MWh. Vero tuottaisi valtiolle vähintään 67 miljoonaa euroa vuodessa. Päästöoikeuden hinnan noustessa 30 euroon vero olisi 6,7 euroa/MWh ja tuotto valtiolle 223 miljoonaa euroa.

Joustoveromallissa uraaniveron vakio-osa on 1,7 euroa/MWh ja windfall-osa 30 % päästöoikeuden hinnan ja vertailuhinnan erotuksesta. Päästöoikeuden hinnan ollessa 15 euroa/CO2 tonni vero takaisi valtiolle 57 miljoonan euron tuoton. Hinnan ollessa 30 euroa vero tuottaisi valtiolle 207 miljoonaa. Tämän mallin mukaan vero voisi muuttua myös negatiiviseksi, jos päästöoikeuden hinta laskisi alle 9,3 euron. Tällöin ydinvoimayhtiöt saisivat vähentää negatiivisen uraaniveron tulevien vuosien positiivisista uraaniveroista.

Maltillinen uraanivero ei nykyoloissa vaaranna uusien ydinvoimainvestointien kannattavuutta. Suomessa on myös perustellusti kannettu huolta teollisuuden energiakustannusten kehityksestä. Selvitysmiesten mukaan uraanivero ei saisi vaarantaa suomalaisten teollisuusyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Siitä aiheutuvaa energiakustannusten nousua voitaisiin kompensoida alentamalla teollisuuden sähköveroa.

Julkaisu on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/julkaisut Lisätiedot:

toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellervon taloustutkimus, puh. 050 374 7462

professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, puh. 09 1915 8065

yli-insinööri Jorma Aurela, TEM, puh. 050 592 2109