Valtioneuvosto

Selvitysmies: Valtion kaivossijoitusyhtiö edistämään alan kehitystä

Lehdistötiedote   •   Helmi 11, 2011 10:10 EET

Kotimaista kaivosrahoitusta pohtinut selvitysmies esittää, että valtio perustaisi sijoitusyhtiön, joka sijoittaisi varoja sekä aikaisen vaiheen kaivosalan projekteihin että kypsiin yrityksiin. Toiminnan riittävyyden kannalta valtion olisi sijoitettava yhtiöön vähintään 100-200 miljoonaa euroa. Näin todetaan selvitysmies Tom Niemen raportissa, joka luovutettiin 11.2.2011 elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Sijoitusyhtiön vaihtoehdoksi selvitysmies esittää valtion perustamaa kaivosrahastoa, joka keskittyisi aikaisen vaiheen projekteihin, joihin rahoituksen saaminen on yrittäjille vaikeinta. Rahaston koon olisi oltava vähintään 200 miljoonaa euroa, jotta sijoitussalkku saataisiin tarpeeksi laajaksi riskien pienentämiseksi. Valtion rahoitusta rahastossa olisi puolet. Toinen puolikas haettaisiin sijoitusmarkkinoilta, kuten eläkevakuutusyhtiöiltä.

Tilanteessa, jossa markkinat toimivat normaalisti ei Niemen mukaan ole perusteltua, että valtio perustaisi kaivosyhtiön aivan alusta. Kaivosala on alkuvaiheessa hyvin yrittäjävetoinen, eikä valtion omistajuudella yhdessä hankkeessa välttämättä yllettäisi sille riskinottokyvyn ja innovatiivisuuden tasolle, jota aikaisen vaiheen kaivosprojektit edellyttävät.

Valtion omistaman kaivosyhtiön perustaminen voisi tulla kysymykseen vain erikoistilanteissa, esimerkiksi silloin, kun kyseessä olisi kannattava ja kansallisesti merkittävä malmiesiintymä, jonka omistava yhtiö ei pysty järjestämään rahoitusta hankkeen jatkokehittämiselle tai jos ulkomainen yritys ei yrityksen sisäisistä syistä johtuen kehitä eikä ota tuotantoon hallussaan olevaa esiintymää. Valtio-omistajuus voisi tulla kyseeseen myös silloin, jos hanke olisi Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävä.

Selvitysmies suosittelee raportissaan myös muita toimia kaivosalan kehittämiseksi. Hän ehdottaa, että Suomi pyrkisi ottamaan johtavan aseman Euroopassa mineraali- ja metalliteollisuuden edelläkävijänä niin tieteellisellä, koulutuksellisella, teknologisella ja tuotannollisen toiminnan saralla. Kaivosalan kansainvälisen merkityksen kasvu ja Suomen perinteinen alan osaaminen antaisivat nyt mahdollisuuden kehittää kaivossektorista uusi strategisesti merkittävä teollinen keihäänkärkiala Suomelle.

Sähkö, tiestö, rautatiet ja satamat ovat kaivannaisteollisuuden elinehtoja. Tästä syystä Pohjois-Suomen rautatieverkoston kehittämistä on jatkettava. Laajentuvan kaivostoiminnan viennin kannalta suurin pullonkaula on Ylivieska-Kokkola rataosuus, jolle tulisi rakentaa kaksoisraide. Itä-Suomen kaivosten, erityisesti Talvivaaran lisääntyneiden kaivoskuljetusten tehostamiseksi pohjoisen rautatieyhteydet tuli sähköistää aina Kolariin saakka. Pohjanlahden satamien ja erityisesti Kokkolan, hyödyntämistä tulisi tehostaa. Kokkolaa on jo kehitetty tehokkaaksi bulkkisatamaksi, jolla on kapasiteettia kuljetuksiin suurillakin aluksilla.

Kaivosalan koulutusta olisi lisättävä välittömästi kaikilla tasoilla, mutta erityisesti yliopistoissa, koska kaivosgeologien ja diplomi-insinöörien koulutus ajettiin alas 90-luvulla. Tarvetta olisi 4-5 kaivosalan professuurille vahvistamaan alan osaamista muun muassa kaivoksen rahoituksessa ja kannattavuuslaskelmien laadinnassa, kaivoksen suunnittelussa, kaivosrakentamisessa, rikastustekniikassa, kaivosautomaatiossa ja tietoliikenteessä sekä työturvallisuudessa ja ympäristötekniikassa.

GTK:n roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tulevaisuuden tekijänä tulisi kehittää. Selvitysmiehen mukaan laitos tarvitsisi vuosittain neljän miljoonan eron lisämäärärahan mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -sektorille. Näin valtio olisi mukana rahoittamassa tulevaisuuden kannalta vaikeinta vaihetta eli malminetsintää ja siihen liittyvää menetelmäkehitystä.

Lisäksi Niemi esittää raaka-ainetukilain muuttamista niin, että Finnvera saisi mahdollisuuden myöntää lainatakuita myös kotimaisille kaivosyhtiöille, jos niiden jatkojalostus tehdään Suomessa. Nykyisen, vuodelta 1985 olevan lain perusteella, Finnvera pystyy myöntämän takuita vain ulkomaisen kaivosprojektin rahoitukseen, jos suomalainen jalostuslaitos (sulatto) vastavuoroisesti saa pitkäaikaisen raaka-ainesopimuksen ulkomaalaisen yhtiön kanssa.

Lisätiedot:

selvitysmies, diplomi-insinööri Tom Niemi, puh. 0400 264 582

kaivosylitarkastaja Pekka Suomela, TEM, puh. 010 606 3727