FIBS

Sosiaalinen toimilupa keskeisessä roolissa kaivosalalla

Lehdistötiedote   •   Maalis 22, 2012 09:21 EET

FiBSin maaliskuun aamukahveilla tarkasteltiin kaivosalan vastuullisuutta niin ympäristö- kuin sosiaalisestakin näkökulmasta.


Avauspuheenvuorossaan työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Pekka Suomela kuvaili kaivosalan nousua pohjoisen kasvun moottorina.

Kaivannaisalasta on tulossa yksi Suomen kasvuvetureita ja Suomi yhdessä Ruotsin kanssa on noussut yhdeksi maailman tärkeimmistä kaivostoiminta-alueista. Fraser instituutin tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden vahva nousu on tuonut alalle myös esimerkkejä siitä, kuinka toimintaa voidaan kehittää ympäristö huomioonottaen.

Suomen luonnonvarastrategian linjaukset päivitetään kuluvan vaalikauden aikana, tähän kuuluvat myös biotalouden ja mineraalialan kehittäminen. Hallituksen tavoitteena on kotimaisen jalostustoiminnan ja metalliteollisuuden lisääminen. Tätä pyritään edistämään mm. perustamalla kaivosalan hankkeisiin sijoittava ohjelma, sijoitusrahasto tai sijoitusyhtiö. Myös kaivosalan koulutusta ja tutkimusta lisätään ja alan osaamisesta tehdään Suomen EU-politiikan painopiste. 

Oppeja Keski-Aasiasta

Gaian vanhempi asiantuntija Mikko Halonen kertoi Keski-Aasian kaivosalan haasteista, joista suomalaisillakin kaivosyhtiöillä voi olla opittavaa. Kaivosalan keskeisiä haasteita ovat kiristyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, pitkä arvoketju ja lukuisat sidsoryhmät sekä pitkä elinkaari, mikä tuo haasteita kaivosyhtiöiden kannattavuudelle.

Keski-Aasiassa kaivosteollisuuden ympäristöhaitat ja sosiaaliset ongelmat ovat aiheuttaneet vakavia levottomuuksia. Kansainvälisten yhtiöiden toiminta alueella edellyttää uusien toimintatapojen ja työkalujen kehittämistä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseksi. Ainoa ratkaisu on vastuullisuuteen perustuva toiminta: kaikkien sidosryhmien osallistaminen ja tätä kautta saatu sosiaalinen toimilupa. 

Halosen mukaan vastuullisuuden merkitys alalla ei tule vähenemään, vaan päinvastoin. Vastuullisuus on erottamaton osa laadunvalvontaa ja riskienhallintaa ja samalla merkittävä mahdollisuus suomalaisyritysten kilpailukyvyn kehittämistä ajatellen.

Sosiaaliset riskit eivät vain kehittyvien maiden ongelma

Asianajotoimisto Boreniuksen osakas Casper Herler jatkoi omassa puheenvuorossaan sosiaalisen toimiluvan tarkoituksen ruodintaa ja muistutti, että sosiaaliset riskit eivät kohdistu vain kehittyvien maiden hankkeisin.

Sosiaalinen toimilupa tarkoittaa sitä, että yhtiön hakkeella on laaja yhteiskunnan tuki ja yhtiön sidosryhmät hvyäskyvät hankkeen. Sosiaalista toimilupaa ei voi hakea vaan se pitää ansaita.

Ympäristöriskeihin verrattuna sosiaaliset riskit ovat vaikeammin määriteltävissä, tapauskohtaisia ja vaihtelevia, suurimmaksi osaksi lainsäädännön ulkopuolella ja niiden hallinta edellyttää osallistamista ja ennen kaikkea uudentyyppistä viestintä- ja dialogikulttuuria. Viestinnässä haasteena on, miten motivoitua dialogiin jos kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä sekä toisaalta miten motivoida kaikki alan toimijat.

Parhaimmillaan sosiaalinen toimilupa ja dialogi vastaa huutoon, synnyttää uusia ratkaisuja, auttaa hallitsemaan epävarmuustekijöitä ja tarjoaa hyvän tarinan niin yhtiölle kuin sen sidosryhmille ja koko toimialalle.

Itä-Suomen ympäristöpolitiikan professori Raimo Sairinen keskittyi puheenvuorossaan kaivostoiminnan ekososiaalisiin vaikutuksiin ja niiden arviointiin.

Ekososiaalisten vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen merkittävyyttä paikallisyhteisön kannalta. Arviointi on usein osa YVA-toimintaa eli ympäristövaikutusten arviointia. Kyseessä on laaja-alainen tutkimus, jossa hyödynnetään niin teemahaastatteluita kuin asukkaiden osallistamisen kautta saatua tietoa. Arviointi tarjoaa mm. konkreettista tietoa kaivostoiminnan sosiaalisesta kestävyydestä sekä mahdollisuuden parempaan konfliktien analyysiin ja sovitteluun.

Lakien noudattaminen on minimi

Case-esimerkkeinä tilaisuudessa kuultiin kolmen yhtiön kokemuksia alan vastuullisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Northland Resourcesin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Joanna Kuntonen van't Riet muistutti, että kaivoksilla on aina niin ympäristö- kuin sosiaalisiakin vaikutksia yhteiskuntaan mutta vaikutusten tulee kuitenkin olla siedettäviä ja kontrolloitavissa. Lakien noudattaminen on lähtökohta ja minimi mitä yhtiöt voivat alalla tehdä, mutta lait eivät säädä jokaista muuttujaa tai tilannetta. Sosaalinen toimilupaa ei saa pelkästään sillä, ettei riko lakia.

Sosiaalinen toimilupa auttaa yhtiötä sovittamaan yhteen vastuut ja velvoitteet ja kestämään paremmin kritiikkiä. Se myös sujuvoittaa lupa- ja muiden perusasioiden hoitoa, minkä ansiosta yhtiö voi keskittyä olennaiseen eli tuotantoon.

Talvivaara panostaa sidosryhmäyhteistyöhön

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kestävän kehityksenjohtaja Eeva Ruokonen kertoi paljon otsikoissa olleen yhtiön vastuullisuuskäytännöistä.

Talvivaara panostaa paikallisyhteistyöhön: kaivoksella käy vuosittain yli 4 000 vierasta, minkä lisäksi järjestetään tupailtoja, koululaisvierailuja ja sidosryhmäkohtaisia vierailuja. Yhtiö myös raportoi toiminnastaan GRI-mallin mukaisesti sekä ylläpitääpaikanpäällä.fi- blogia, jonka tarkoituksen on helpottaa ja nopeuttaa yhtiön ympäristöviestintää. Paikallisasukkaita pyritään myös osallistamaan toimintaan mm. näytteiden oton sekä ympäristöhavaintojen keräämisen osalta. 

Talvivaaran viimeaikaisten ympäristöhaittojen syynä ovat Ruokosen mukaan olleet kaivoksen suunnitteluvaiheessa tehdy virheet. Niiden myötä yhtiö saanut vastuullisuudesta monta oppia kuten vastuullisuus on tekojen lisäksi aktiivista viestintää, viestittävät asiat ovat vaikeita, tunteet ja asenteet vaikuttavat vahvaasti vastaanottajapäässä ja oikean, faktoihin perustuvan tiedon välittäminen on kaikkien etu.

Finnish Business & Society (FiBS) on vastuullisen yritystoiminnan verkosto, jonka tarkoituksena on edistää yhteiskuntavastuullista yritystoimintaa Suomessa. Autamme yrityksiä löytämään kilpailuetua vastuullisuudesta tarjoamalla jäsenillemme tietoa, kontakteja, vertaistukea ja näkyvyyttä. FiBSin jäseneksi voivat liittyä kaikki yritykset ja yhteisöt, jotka pyrkivät edistämään yhteiskuntavastuuta omassa toiminnassaan. FiBS on CSR Europe, Global Reporting Initiative ja CSR 360 Global Partner Network järjestöjen jäsen.