Valtioneuvosto

Strategia näkee mineraalialan Suomen tulevana menestystekijänä

Lehdistötiedote   •   Loka 07, 2010 21:30 EEST

Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista. Tämä vuodelle 2050 asetettu visio sisältyy Suomen mineraalistrategiaan, joka luovutettiin 8.10.2010 elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.

Strategia sisältää toimenpide-ehdotukset mineraalialan kehittämiseksi. Näitä ovat mineraalialan vahvistaminen, raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen, alan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen.

Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi menestystekijöiksi maailmassa. Mineraalivarat jakautuvat kuitenkin maantieteellisesti epätasaisesti. Yli puolet tuotannosta tulee myös poliittisesti epävakailta alueilta. Jatkossa mineraalien kysyntä monipuolistuu, kaupan esteet uhkaavat kasvaa ja hintaheilahtelut raaka-ainemarkkinoilla ovat suuria.

Suomen monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Meillä on luotu osaamisella ja innovaatioilla globaalisti tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja palvelutuotantoa. Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Alan osaamisella voimme myös edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä uutta kansainvälistä liiketoimintaa.

Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa. Raaka-aineiden saatavuuden häiriötilanteet ovatkin merkittävä uhka. Euroopan komissio julkaisi syksyllä 2008 materiaalipolitiikan tiedoksiannon, jossa yhtenä tavoitteena oli EU:n omien raaka-ainevarojen hyödyntämisen edistäminen.

Mineraalipolitiikan kannalta tämä korostaa Pohjois-Euroopan merkitystä. Täällä on Euroopan lupaavin mineraalipotentiaali. Ruotsi ja Suomi ovat myös kaivostoiminnan volyymin sekä teknologisen tason osalta Euroopan kaivosteollisuuden vetureita. Lisäksi täällä on globaalisti johtavaa mineraalialan osaamista ja laitevalmistusta. Esimerkiksi maanalaisten kaivosten tarvitsemasta teknologiasta 70-90 % tulee Suomesta ja Ruotsista kaivoksen sijainnista riippumatta.

Mineraalivarantojemme suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Mineraalialan osaamisella voimme edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä kansainvälistä, uutta liiketoimintaa.

Kaivosala poikkeaa muusta teollisuudesta siinä, että kaivoksen perustamispaikan määrää geologiset tekijät. Toimintaa ei voi siirtää halvemman kustannustason maihin, kuten muuta teollisuutta. Suomeen on viime vuosina avattu uusia kaivoksia, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Metallimalmin louhinnan volyymin arvioidaan moninkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla ala myös synnyttää pitkäaikaisia työpaikkoja jopa vuosikymmeniksi.

Mineraaliala käsittää kaivosteollisuuden, joka tuottaa malmi- ja teollisuusmineraaleja sekä kiviaineksia ja luonnonkiviä jalostavan muun kaivannaisteollisuuden. Siihen kuuluvat myös yritykset, jotka tuottavat toiminnassa tarvittavia koneita, laitteita, teknologiaa ja palveluja. Kaikkien näiden alojen asiantuntijat samoin kuin keskeiset viranomaistahot osallistuivat strategian laadintaan.

Mineraalistrategia on laadittu ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän toimeksiannosta. TEM vastuutti GTK:n toimimaan hankkeen käytännön toteuttajana. Siellä hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet tutkimusjohtaja Pekka Nurmi, tutkimusprofessori Raimo Lahtinen ja johtava tutkija Saku Vuori. Hankkeessa on olut konsulttina HMV Public Partners. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja on teollisuusneuvos Alpo Kuparinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mineraalistrategia löytyy verkosta osoitteesta http://www.mineraalistrategia.fi

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Alpo Kuparinen, TEM, puh. 010 606 3612
tutkimusjohtaja Pekka Nurmi, GTK, puh. 040 504 5236
johtava tutkija Saku Vuori, GTK, puh. 040 024 9085