Ympäristöministeriö

Suomalaiset arvostavat ympäristöystävällistä asumista

Lehdistötiedote  •  2012-01-24 15:36 EET

Kaupunkimaisilla asuinalueilla asuvat suomalaiset ovat pääosin varsin tyytyväisiä asuinympäristöönsä, kertoo uusin Asukasbarometri. Lähes kaikki yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvista vastaajista ovat tyytyväisiä asuinalueen yleiseen viihtyisyyteen. Melkein yhdeksän kymmenestä pitää lisäksi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa.

"Suomalaiset arvostavat asuinympäristönsä rauhallisuutta, luonnonympäristöä, sijaintia ja liikenneyhteyksiä sekä palvelujen saatavuutta. Tyytymättömyyttä herättävät eniten liikenteestä aiheutuvat häiriöt ja ongelmat. Myös asuinalueen sosiaaliset häiriöt, turvattomuus ja rauhattomuus heikentävät viihtyisyyttä", kertoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta.

"Mahdollisuus ympäristöystävälliseen asumiseen on yksi suomalaisen yhteiskunnan valttikortti. Kun vielä pidämme huolta hyvästä palvelutarjonnasta ja asuinalueiden sosiaalisesta toimivuudesta, niin meillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä eri maiden välisessä kilpailussa hyvänä asuinpaikkana", toteaa kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriöstä.

Asuinalueen tärkeimmät viihtyvyystekijät

Asukkaiden osallistuminen luo mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen

Vastaajat suhtautuvat asumisen ympäristöystävällisyyteen hyvin myönteisesti. Pääosa vastaajista (86 %) pitäisi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa, jos olisi nyt muuttamassa. Neljännes autoa käyttävistä on harkinnut auton käytön vähentämistä. Eniten auton käytön vähentämistä harkitsevat muissa suurissa keskuksissa kuin pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat.

Vastaajista 54 % hyväksyy täydennysrakentamisen omalla asuinalueellaan, jos sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan. Hyvin väljästi rakennetuilla asuinalueilla lähes kaksi kol-mesta hyväksyy täydennysrakentamisen, mutta kaikkein tiiveimmilläkin asuinalueilla yli puolet.

Asuinalueiden täydennysrakentamisella voidaan parantaa asuinalueiden palvelutasoa, vähentää henkilöautoliikennettä ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Hyvin tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla sosiaaliset ja liikenteen aiheuttamat häiriöt sekä epäsiisteys kuitenkin lisääntyvät, koettu liikenneturvallisuus heikkenee, luonnonympäristöstä on puutetta ja yhteisöllisyyden määrä laskee.

"Suurin osa ihmisistä suhtautuu täydennysrakentamiseen positiivisesti. Kyse onkin siitä, miten se toteutetaan heikentämättä asuinympäristöjen laatua ja otetaanko asukkaat mukaan suunnitteluun. Asukkailla on paljon tietoa oman asuinympäristönsä tärkeistä, säilytettävistä paikoista ja toisaalta rakentamiseen sopivista alueista. Jos asukkaat eivät viihdy ja pakenevat väljemmille alueille tai kakkosasunnoille, tiivistämisestä saatu hyöty häviää", Anna Strandell kuvailee.

Viidennes vastaajista on tyytymättömiä mahdollisuuksiin osallistua asuinaluettaan koskevaan suunnitteluun. Mahdollisuuksiin osallistua oman asuintalon ja pihan päätöksentekoon ollaan selvästi tyytyväisempiä. Vuokra-asunnoissa asuvat kokevat vaikuttamismahdollisuutensa asuintalonsa päätöksentekoon kuitenkin selvästi heikommiksi kuin omistusasunnoissa asuvat.

Kaupat ja joukkoliikenne toivotuimmat puuttuvat palvelut

Puuttuvista palveluista toivotuimmat palvelut asuinalueelle ovat ruokakauppa, muut kaupat ja joukkoliikenne. Pankin ja postin palveluverkosto on harventunut, mutta niin myös niitä toivovien asuk-kaiden joukko. Tyytymättömyys joukkoliikennepalveluihin on kasvussa, vaikka joukkoliikennepalveluja löytyy asuinalueelta yhtä usein kuin ennenkin. Parempaa joukkoliikennettä toivoo kaksinkertainen määrä vastaajia (8 %) vuoteen 2004 verrattuna. Palvelutoiveissa on nähtävissä trendi peruspalveluista monipuolisempiin kaupallisiin palveluihin – asuinalueelle toivotaan yhä enemmän lisää erityyppisiä kauppoja ja kahviloita.

Asuinalueen tiiveys vähentää tarvetta autonkäyttöön

Autonomistus, auton käyttömahdollisuus ja auton käyttö työ- ja kauppamatkoilla ovat yleistyneet kävelyn ja joukkoliikenteen kustannuksella. Erityisesti yli 65-vuotiaiden auton omistus ja auton käyttö on lisääntynyt.

Vastaajien työmatkojen keskipituus on 13,7 km ja se on kasvanut kuudessa vuodessa 2,3 km. Työmatkojen keskipituus on kasvanut huomattavasti etenkin pienemmissä 10 000 – 20 000 asukkaan taajamissa, mutta yleisesti myös lapsiperheillä. Työmatkan keskimääräinen kesto on 22 minuuttia. Joukkoliikenteellä kulkevien työmatka kestää selvästi pidempään, keskimäärin 36 minuuttia. Jouk-koliikenteellä kulkevat ovatkin tyytymättömimpiä työmatkansa kestoon.

Tiiviillä asuinalueilla palvelutaso ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Niillä liikutaan paljon jalan ja joukkoliikenteellä, kolme neljästä kävelee ruokakauppaan. Työmatkat ovat lyhyitä ja omalla asuin-alueella työssäkäynti kohtalaisen yleistä. Tiiviillä asuinalueilla on enemmän vaihtoehtoja auton käytölle, ja 30 % niillä asuvista vastaajista onkin harkinnut auton käytön vähentämistä.

Toiveasumisen tärkeimmät tekijät: rauhallisuus, palvelut ja oma piha

Edelleen yli puolet vastaajista haluaisi asua omakotitalossa ainakin jossain elämänsä vaiheessa. Toiveasuinalueena ääripäiden, keskustan ja maaseudun, suosio on ollut kasvussa. Toiveasumisen tärkeimmät kriteerit ovat rauhallisuus, palvelujen saatavuus, oma piha ja luonnonläheisyys. Rauhallisuus on tärkein asumisen valintakriteeri aina 65-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen palveluiden saatavuus nousee tärkeämmäksi. Myös autottomille palveluiden saatavuus on tärkein asumisen kriteeri.

"Asumistoiveet ovat usein ristiriitaisia: toisaalta halutaan asua omakotitalossa, toisaalta toivotaan enemmän palveluja ja joukkoliikennettä. Väljästi rakennetuilla omakotitaloalueilla väestöpohja ei usein riitä palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämiseen. Näillä alueilla palvelutoiveita onkin enemmän. Miten voitaisiin siis toteuttaa toiveita rauhallisuudesta, omasta pihasta ja luonnonläheisyydestä siten, että myös palvelutarpeet saadaan tyydytettyä", Anna Strandell pohtii.

Kerrostaloalueiden vahvuudet johtuvat erityisesti niiden tiiveydestä: palvelut ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja matkat lyhyitä. Rakennettuja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia on paljon. Asuminen on vaivatonta, eikä autoa tarvitse omistaa. Kolmannes kyselyyn osallistuneista kerrostaloasujista asuu autottomassa taloudessa. Kerrostaloalueiden heikkoudet liittyvät sosiaalisiin häiriöihin ja liikenteen aiheuttamiin ongelmiin. Myös kerrostalopihoihin ollaan entistä tyytymättömämpiä.

Pientaloalueiden vahvuuksia ovat rauhallisuus, luonnonympäristö, miellyttävä ja turvallinen kevyen liikenteen ympäristö, yhteisöllisyys ja sosiaalisten häiriöiden vähäisyys sekä toisaalta pientalon oma piha ja oma päätösvalta. Pientaloalueet ovat saaneet keskimäärin hiukan paremman asuinaluearvosanan kuin muun tyyppiset asuinalueet. Pientaloalueiden heikkoudet liittyvät syrjäisempään sijaintiin kerrostaloalueisiin verrattuna, palvelut ovat heikommat sekä työ- ja asiointimatkat pidemmät.

Taajamien reunoilla sijaitsevilla harvaan rakennetuilla omakotitaloalueilla asuntoon ja pihaan ollaan erityisen tyytyväisiä, mutta arkea haittaavat syrjäiseen sijaintiin, pitkiin matkoihin ja palveluiden saatavuuteen liittyvät ongelmat. Myös ulkoilu- ja liikuntapaikoista on puutetta. Suurimmalla osalla näillä alueilla asuvista perheistä onkin vähintään kaksi autoa, ja vain 2 % vastanneista asuu autottomissa talouksissa.

Asumisen valintakriteerit vastaajan iän mukaan

Asukasbarometri 2010 toteutettiin puhelinhaastatteluna vuoden 2010 loka-joulukuussa, ja siihen vastasi 1 272 yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvaa henkilöä. Kysely tehtiin nyt kolmannen kerran, edelliset toteutettiin vuosina 1998 ja 2004. Asukasbarometri kartoittaa asuinalueiden toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä ihmisten asumistoiveita ja asumisvalintoihin liittyviä ympäristöasenteita. Ympäristöministeriön tilaaman tutkimuksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.

Asukasbarometri-julkaisu on saatavilla sekä painettuna että sähköisenä. Painetun julkaisun voi tilata Editasta.

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 0400 148 753, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, ympäristöministeriö, 
puh. 050 572 6374, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

You haven't completed the steps for your Hosted Newsroom

You haven't entered a correct link to your helper.html file for your Hosted Newsroom. Go to Publish and complete the steps.