Viestintätoimisto Pohjoisranta

Suomen tavoite fosforin vähentämiseksi Saaristomerellä saavutettavissa kipsillä

Lehdistötiedote   •   Marras 26, 2010 00:30 EET

Vuonna 2007 alkanut TraP-tutkimushanke on saatu päätökseen. Hanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi. MTT:n ja SYKE:n tulosten mukaan pellon kipsikäsittelyllä pystytään estämään jopa 60 prosenttia fosforin huuhtoutumisesta. Kipsin käytöllä päästään lähelle Suomen Saaristomeren valuma-alueen fosforikuorman vähennystavoitetta.

Maatalouden aiheuttaman rehevöitymisen suurimpana syynä pidetään eroosion aiheuttamaa sameaa valumavettä, joka kuljettaa maahiukkasten mukana fosforia vesistöihin. Fosforipitoista maata siirtyy näin veden mukana järviin ja mereen. TraP-tutkimushanke testasi kipsipohjaisia ratkaisuja maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi laboratorioissa sekä kenttätyönä yhteistyössä 12 maanviljelijän kanssa.

Kipsi osoittautui tehokkaaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi sen sijaan, että se kulkeutuisi vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään. Se parantaa maan rakennetta ja sitoo myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota ja siten fosforin valumista vesistöihin.

TraP-projektin yhteistyökumppanit

Yaran yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Suomen ympäristökeskus SYKE, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, TTS-tutkimus ja Luode Consulting Oy. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Tehoa maatalouden vesiensuojeluun -hanke/Lounais-Suomen ELY-keskus sekä Helsingin yliopisto.

MTT:n ja SYKE:n tulokset todistavat kipsikäsittelyn tehokkuuden

TraP-tutkimushankkeessa laboratoriokokeiden tuloksia todennettiin MTT:n kenttäkokeissa lähes samanlaisina. Syksyllä 2008 tehtyä kipsin levitystä seuranneena keväänä fosforin määrä oli vähentynyt yli 70 prosenttia. Vielä vuoden 2010 keväällä fosforipitoisuus oli puolet alhaisempi kuin vertailualueella, jolle ei ollut levitetty kipsiä. Käsittely ei vaikuttanut sadon määrään eikö maan viljavuuteen.

SYKEn valuma-aluetutkimukset tukevat MTT:n tuloksia. SYKE tutki kipsikäsittelyä Nummenpäässä, jossa 100 hehtaarin alueen fosforikuormitus väheni 60 prosentilla kahden talven aikana. Kipsi ei vaikuttanut helppoliukoisen fosforin pitoisuuksiin maassa. Fosfori pysyi siis kasvien käytössä.

Kipsillä päästään lähelle Suomen Saaristomeren päästötavoitetta

SYKEn alueellistamismallien perusteella fosforikuorman vähenemä koko Saaristomeren valuma-alueella olisi parhaimmillaan 70 tonnia vuodessa, mikäli kaikki nykyiset vilja- ja erikoiskasvien savipellot käsiteltäisiin kipsillä.

–        Suomen tavoite Saaristomeren fosforin kokonaiskuorman vähentämiseksi on 120 tonnia vuodessa. Mikäli tavoitteeseen vastataan myös suorakylvöllä ja suojavyöhykkeillä, Saaristomeren valuma-alueen tavoite on saavutettavissa ilman suuria maankäytön muutoksia, toteaa tutkimusprojektin vetäjä Liisa Pietola Yarasta.

EU:n Itämeri-strategian mukaan maataloudessa tulisi käyttää parhaita toimintatapoja vähentämättä viljelyn tuottavuutta tai sen kilpailukykyä.  

Lue tarkemmin aiheesta esitteestä: ”Kipsipohjaiset ratkaisut Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseksi”

Lisätietoja:

Liisa Pietola, projektijohtaja, MMT, dosentti, puh. 050 438 4014

Gunilla Stedt,  viestintäpäällikkö, Yara Suomi Oy, puh. 050 4635 330

Yara International ASA on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön sekä ympäristönsuojeluun käytettäviä tuotteita. Kivennäislannoitteiden johtavana toimittajana autamme tuottamaan ruokaa maailman kasvavalle väestölle. Yaralla on toimintaa yli 50 maassa ja työntekijöitä noin 7600.