Syöpäjärjestöt

Suurstipendin aiheena rintasyövän alttiusgeenit

Lehdistötiedote   •   Marras 11, 2011 10:09 EET

Syöpäsäätiöltä 4,4 miljoonaa tutkimukseen

Syöpäsäätiön suurapuraha, 200 000 euroa, on myönnetty professori Robert Winqvistin tutkimusryhmälle Oulun yliopistossa ja OYS:ssa. Ryhmä tutkii rintasyövän perinnöllistä alttiutta. Suurapuraha jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastosta, joka tukee rintasyövän tutkimusta ja neuvontaa. Rahaston kampanjakuukausi on lokakuu.

Kaikkiaan Syöpäsäätiö jakaa vuonna 2011 apurahoja 4,4 miljoonaa euroa.

Professori Olli Carpen ryhmineen saa Juhlatoimikunnan rahastosta 100 000 euroa tutkimukseen, joka koskee levinneen suolistosyövän hoitovasteeseen liittyviä testausmenetelmiä. Tutkimusryhmä toimii Turun yliopistossa ja TYKS:ssä.

Dosentti Sirpa Leppä HUS:n Syöpätautien klinikalta saa 100 000 euroa Syöpäsäätiön käyttörahastosta. Lepän tutkimusryhmän aiheena ovat lymfoomien ennustetekijät ja terapeuttiset kohteet genomilaajuisena hakuna.

Rintasyöpäsuvut tarvitsevat uutta tietoa
Rintasyöpä kulkee osassa tapauksissa suvuittain, mutta suurinta osaa perinnöllisestä sairastumistaipumuksesta ei ole toistaiseksi voitu selittää. Rintasyövässä on korkean riskin synnynnäisiä geneettisiä virhetekijöitä, joista parhaiten tunnetaan kaksi: BRCA1 ja BRCA2.

Jos suvussa on paljon rintasyöpää, yliopistosairaalan perinnöllisyysklinikka voi asiakkaan halutessa testata, johtuuko sairaus toimintavirheestä näissä kahdessa geenissä ja onko asiakas alttiustekijän kantaja. Näiden geenivirheiden kantajia on väestössä melko vähän, vain noin 1-2 prosenttia. Siksi nämä geenit selittävät vain osan rintasyövistä, joilla on perinnöllinen tausta.

– Muidenkin alttiusgeenien tunnistaminen on tärkeää. Valtaosaa näistä geeneistä ei vielä tunneta. Ne eivät kaikki ole korkean riskin geenejä, mutta kasautuessaan voivat nostaa sairastumisvaaraa esimerkiksi vanhemmalla iällä, sanoo professori Robert Winqvist.

– Tutkimusryhmämme on jo pystynyt tunnistamaan useita, merkittäviä ja uusia rintasyövän alttiusgeenejä. Tästä voimme kiittää pohjoissuomalaisia tutkimuspotilaitamme. Ryhmä mm. löysi ensimmäisenä maailmassa toimintavirheen PALB2-geenissä, joka johtaa merkittävästi lisääntyneeseen riskiin sairastua rintasyöpään. Muutokseen liittyy vakavia häiriöitä solun perintöaineksen toimintakunnon ylläpitämisessä, mutta myös ongelmia solujen välisessä kommunikaatiossa sekä solujen kasvusäätelyssä.

Winqvistin ryhmä voi nyt suurstipendin turvin perehtyä näiden alttiusgeenien toimintaan tarkemmin. Tutkimustyö tähtää siihen, että kaikki perinnöllisen rintasyöpäalttiuden taustalla olevat keskeiset tekijät ja niiden vaikutusmekanismit opitaan tuntemaan mahdollisimman kattavasti.
Tavoite on, että sairastumiseen altistava geneettinen muutos voitaisiin tunnistaa yhä useammassa rintasyöpäsuvussa. Silloin olisi mahdollista päätellä, ketkä suvun jäsenistä hyötyisivät muita tarkemmasta seurannasta. Syöpäalttiuden biologisen taustan parempi ymmärtäminen voi myös lisätä mahdollisuuksia sairauden entistä tehokkaampaan hoitoon.

Täsmätietoa kasvaimesta
Olli Carpenin tutkimusryhmän työnä on selvittää syövän käyttäytymistä syöpägeenien ja solun tukirangan avulla. Erityisen kiinnostavia ovat mekanismit, joilla syöpäsolut tunkeutuvat ympäröiviin kudoksiin ja lähettävät etäpesäkkeitä. Ryhmä tutkii nyt levinneen suolistosyövän viestintäreittejä ja tavoitteena on kehittää suolistosyövän ennustetestejä, joiden avulla hoito voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin.

Dosentti Sirpa Leppä tutkimusryhmineen hakee tietyntyyppisille lymfoomille uusia hoitomahdollisuuksia genomilaajuisella analyysilla. Tutkimusryhmä käy läpi 400 lymfoomanäytettä. Lepän tutkimus jatkaa Syöpäsäätiön määrätietoista panostusta uusimpiin tutkimusmenetelmiin, jossa hyödynnetään kasvaimen perimään liittyvää tietoa.

Yhteensä 136 tutkijaa sai apurahan. Syöpäsäätiöiden kautta syöpätutkimus saa tänä vuonna kaikkiaan 4 417 600 euroa.

Apurahoja myönnettiin pitkäjänteisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät syöpäseulontoihin, syövän syntymekanismeihin sekä sairauden hoitoa tehostaviin tutkimuksiin. Seulonnan vaikutuksia tutkitaan useamman hankkeen kautta, mm. Tampereen yliopiston professorit Teuvo Tammela ja Anssi Auvinen saivat kumpikin 50 000 euroa eturauhasen syövän seulontaan liittyvään tutkimustyöhön.

Nuorten tutkijoiden uraa Syöpäsäätiö vauhdittaa matka-apurahoin ja tukemalla väitöskirjatöitä.
Suomen Syöpärekisteri sai tieteelliseen tutkimukseen 750 000 euroa ja Joukkotarkastusrekisteri 360 000 euroa. Suomen Syöpäinstituutin säätiötä tuetaan 290 000 eurolla ja Pohjoismaiden syöpätutkimusrahastoa 160 000 eurolla. Potilaan polku -tutkimushankkeeseen varattiin 100 000 euroa.

Suurapuraha jaetaan lauantaina Helsingissä pidettävissä tiedetanssiaisissa, joiden avulla Syöpäsäätiön juhlatoimikunta kerää varoja tutkimukseen.

Syöpäjärjestöjen www.cancer.fi-sivustolta löytyvät kaikkien apurahan saajien nimet, myönnetyt summat sekä rahasto, josta apuraha on myönnetty: www.cancer.fi/apurahat

Lisätietoja:
Professori Robert Winqvist, puh. 08 315 3228, gsm 040 572 7012 (11.11. klo 9-12)
Perinnöllinen alttius rintasyöpään: Uusien tekijöiden tunnistaminen ja toiminnallisten häiriöiden karakterisoiminen sekä kliininen merkitys

Professori Olli Carpen, gsm 040 505 5897 (11.11. klo 9-12)
Suolistosyövän biologista käyttäytymistä ja hoitovastetta säätelevät viestintäreitit

Dosentti Sirpa Leppä, gsm 050 427 0820 (11.11. klo 15-17)
Lymfoomien ennustetekijöiden ja terapeuttisten kohteiden genomilaajuinen haku

Pääsihteeri Harri Vertio, puh. 09 1353 3210,  gsm 050 567 7558 apurahanjaosta yleensä

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt, tiedotus@cancer.fi, verkkoviestintäpäällikkö Jaana Ruuth, gsm 050 493 1701

Tiedetanssiaiset järjestetään 12.11. klo 18.30 Helsingissä Ravintola Pörssissä. Toimittajat ovat tervetulleita paikalle klo 18 alkaen. Lisätietoja tanssiaisista antaa Syöpäsäätiön Juhlatoimikunnan puheenjohtaja, Leena Alahuhta, 040 583 2654, leena.alahuhta@gmail.com