Valtioneuvosto

Taloudellinen katsaus: Maltillista kasvua lähivuosina

Lehdistötiedote   •   Syys 11, 2010 00:02 EEST

Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena arvioidaan 2,1 prosenttia. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Teollisuudessa uudet tilaukset ovat lisääntyneet ripeästi ja tuotanto-odotukset ovat kohonneet. Asuinrakentamisen uudistuotanto on kääntynyt vahvaan kasvuun. Kotitalouksien kulutuksen kasvu vauhdittunee työmarkkinoiden vähitellen kohentuessa, ja koko vuonna kulutus lisääntynee jo pari prosenttia viime vuodesta.

Vuonna 2011 kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Ensi vuosi tulisi olemaan lähivuosien kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvu hidastuisi 2,6 prosenttiin. Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna 2008. Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan.

Suomen vaihtotaseen ylijäämä pieneni viime vuonna 2,1 mrd. euroon ja oli siis vain kolmannes edellisvuotisesta. Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä nousee 2,5 miljardiin euroon.

Vuoteen 2012 asti viennin määrä kasvaa tuonnin määrää enemmän, mutta vaihtosuhteen heikkeneminen painaa kauppataseen ylijäämän, ja sitä myötäilevän vaihtotaseen ylijäämän, ensi vuodesta lähtien jälleen laskevalle uralle.

Työmarkkinat ennakoitua vahvemmat

Työllisyystilanteen heikkeneminen on laantumassa. Vuositasolla työttömiä on kuitenkin enemmän ja työllisiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8.6 prosenttiin. Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrä on viimeaikoina jälleen noussut, eli he eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä työnhakijoita.

Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat vuonna 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun tästä vuodesta eteenpäin 15 - 64 -vuotiaiden määrä vähenee noin 20 000 henkilöllä vuodessa.

Hintapaineet maltilliset

Kuluvana vuonna inflaatio kiihtyy kansallisen hintaindeksin mukaan 1,5 prosenttiin, kun energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen maailmanmarkkinoilla alkaa tuottajahintojen jälkeen näkyä myös kuluttajahinnoissa. Asuntohinnat ja korot eivät enää alene. Lisäksi heinäkuussa toteutettavat arvonlisäveron yleinen korotus ja ravintolaruoan arvonlisäveron alennus nostavat kuluttajahintoja muutamalla prosenttiyksikön kymmenyksellä.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva energiaveronkorotus vaikuttaa kuluttajahintoihin. Kaikkiaan kuluttajahintojen ennustetaan nousevan noin 2,5 prosenttia.

Tuottavuus noussut mutta vielä euroaluetta heikompi

Suomessa työn tuottavuuden nousu on 2000-luvulla ollut lähes kaksinkertaista eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna, vaikka tuotannon rakennemuutos on lisännyt heikomman tuottavuuden palvelujen osuutta kokonaistuotannosta. Tuottavuuden taso oli kuitenkin koko taloudessa vuonna 2009 runsaat kuusi prosenttia euroalueen keskimääräistä heikompi.

Julkinen talouden alijäämä syvenee edelleen

Kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa voimakkaasti. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkisen talouden rahoitusasema kurjistui vuonna 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan olevan hiukan suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä kolmen prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vielä tänä vuonna talouskasvua tukevaa.

Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä, 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Vaikka talouskasvu piristyy, heikentyy valtiontalouden rahoitusasema edelleen kuluvana vuonna. Alijäämä yltää jo lähes 6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna alijäämä pienenee talouskasvun nopeutumisen ja veronkorotusten myötä reiluun 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Erityisesti valtion toimenpiteet ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi akuutin kriisin aikana. Kuntien talous pysyy vielä kuluvana vuonna tavanomaista kireämpänä, kun kunnallisveron tuotto ei lisäänny. Kokonaisverotulot ovat tosin jo tänä vuonna kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun, ja kasvu nopeutuu ensi vuonna, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä.

Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka on kuluvan vuoden lopussa noin 88 mrd. euroa. Koska julkinen talous pysyy alijäämäisenä, myös julkinen velka kasvaa ja 100 mrd. euroa ylittyy näillä näkymin vuonna 2012. Vaikka Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden vertailussa edelleen suhteellisen alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava.

Valtionvelka kasvaa näillä näkymin vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähes 40 mrd. eurolla yli 90 mrd. euroon eli suhteessa kokonaistuotantoon 18 prosenttiyksiköllä. Valtionvelan korkomenot ovat tänä vuonna vajaa 2,5 mrd. euroa.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20100910Taloud/name.jsp

Lisätietoja: Suhdanneyksikön päällikkö, finanssineuvos Mika Kuismanen, puh. 09 160 34865